Ennen rekisteröitymistään yhdistykseksi Finnwatch toimi löyhänä järjestöjen verkostona. Finnwatch-verkoston aikaiset julkaisut vuosilta 2002 - 2009 on koottu tälle sivulle.
 |
Yritysten yhteiskuntavastuu - Eettisyyttä, bisnestä vai sinipesua?
11.06.2010 Yritysten yhteiskuntavastuu ja sen säätely jakavat mielipiteitä. Vapaaehtoista vai lailla säädeltyä? Sosiaalista ja ympäristövastuuta? Yrityksen kotimaassa vastuullisuus saatetaan hoitaa hyvin, mutta toimitusketjujen vastuullisuuden hallinta halpatyövoiman maissa on usein ongelmallista. Kansainvälisten standardien noudattaminen jää usein yritysten itsesäätelyn ja omavalvonnan varaan. |
|
| |
||
 |
Rahoja aseissa ja tupakassa - Eläkeyhtiöt ja eettinen sijoittaminen
09.06.2010 Suomalaisten työeläkkeitä on sijoitettu myös ase- ja ydinaseyhtiöihin, epädemokraattisten hallitusten yhteistyökumppaneihin, alkoholi- ja tupakkayhtiöihin, uhkapeliinkin. Lisäksi veroparatiisien rahastoihin on sijoitettu ainakin satoja miljoonia euroja. |
|
| |
||
 |
Alkuperää kalastamassa - Vastuullisuus henkilöstöravintoloiden ja kaupan alan ostoissat 29.03.2010 Kalakantojen kestävyys ja liikakalastus ovat huolenaiheina kalan hankintayhtiöissä, henkilöstöravintoloissa ja päivittäiskauppaketjuissa. Sen sijaan mitä lähemmäs itse kalastusta siirrytään, sitä vähemmän kalakantojen kohtalo ja kalastusmäärät tuntuvat huolestuttavan. |
|
| |
||
 |
Ostoja etelästä ja hikipajoista 08.03.2010 Suomalaiset vaate- ja urheiluyritykset ostavat paljon tuotteita etelästä ja osin hikipajoista - elleivät suoraan, niin välikäsien kautta. FinnWatchin aiemmat selvitykset osoittivat ongelmia ostojen eettisyysvaatimuksissa. Tämän seurantaraportin mukaan juuri mikään ei ole muuttunut, paitsi alan ostojen lisääntyminen riskimaista. |
|
| |
||
 |
Vaatimuksena reilut kännykät? Teleoperaattorien vastuullisuus alihankintaketjusta 17.10.2009 Selvitys suomalaisten teleoperaattorien ja niiden eurooppalaisten kilpailijoiden vastuullisuudesta alihankintaketjusta osoittaa, että eettisyyskriteerien asettaminen ja niiden valvonta ovat vasta alussa. Tutkituilla operaattoreilla oli maailmanlaajuisesti vuonna 2008 lähes miljardi matkaviestinasiakasta. Ne ovat merkittäviä laitehankkijoita ja jälleenmyyjiä. |
|
| |
||
 |
Kaukomailta kotikatuun - Katukansistojen valmistus, ostot, ja eettisyys 19.08.2009 Intiassa on 3. suurin valimotuotanto ja toiseksi eniten valimoita maailmassa. Moni tallaamistamme katukansista on tehty Intiassa. FinnWatch päätti perehtyä katukansistojen valmistusoloihin siellä ja paikata myös monilta kunnilta ja yrityksiltä puuttuvaa yleiskuvaa niistä. Palkat jäävät alle minimin, ja vaarallisimman työn tekee vuokratyövoima. |
|
| |
||
 |
Laiton ja laillinen sekaisin - Tinan tuotanto kulutuselektroniikkaan Indonesiassa 29.06.2009 Indonesia on maailman suurin tinanviejä. Lähes puolet maailman tinasta kuluu elektroniikkateollisuuden juotteisiin. FinnWatch vieraili tinankaivuusaarella Bangkalla ja todisti mittavia ympäristötuhoja sekä tulojen epätasaista jakautumista. Pienkaivajat työskentelivät epäinhimillisissä oloissa ja tienasivat vain muutaman euron päivässä. |
|
| |
||
 |
Stora Enso etelän eukalyptusmailla 30.04.2009 Stora Enson maahankinnat Brasiliassa ovat herättäneet laajaa vastustusta jo kauan. Kiistoista on tullut tuomioita - ja voittoja maattomillekin. Kesäkuussa 2008 Stora Enson puoliksi omistama Veracel tuomittiin sakkoihin ja 47 000 hehtaarin alkuperäispuuston palautukseen. Ensin piti alta kaataa yrityksen istuttama eukalyptus. Yli kolmen miljoonan päiväsakko alkaa juosta, elleivät istutukset ole valmiit kesäkuuhun 2009. |
|
 |
Peliä työoikeuksilla - Työolot pelikonsoli- ja musiikkisoitintehtaissa Kiinassa 11.03.2009 Nuorten suosimat pelikonsolit ja mp3-soittimet syntyvät usein ylityönä minimipalkalla. Niitä tekevät Kiinassa etenkin nuoret naiset, joista moni on opiskelija tai vuokratyöläinen. FinnWatchin raportti kertoo työoloista Microsoftin Xbox 360-pelikonsoleja, Sonyn mp3-soittimen osia ja Applen iPhoneja valmistavissa tehtaissa Kiinan Guangdongin maakunnassa. |
|
 |
Köyhiltä rikkaille - Yritysten veronmaksu, kehitysmaat ja vastuullisuus 2.2.2009 Niin kehitysmaat kuin vauraatkin valtiot menettävät verotuloja veropaon, verojen välttelyn ja veronkierron takia. Kehitysmaiden vuotuiset menetykset ovat 850-1000 miljardin dollarin verran, Suomenkin miljardiluokkaa. FinnWatchin kyselyn mukaan verot ovat suomalaisyrityksille lähinnä kustannus, joka tulee minimoida. |