Silmät kiinni vaateostoksilla

(11.12.2006, Eeva Simola)

Suurimmat suomalaiset vaateyritykset tietävät melko vähän niistä tuotanto-oloista, joissa heidän kehitysmaista, etupäässä Aasiasta, hankkimansa vaatteet on tehty. Yhtä lailla silmät kiinni tai korkeintaan raollaan ollaan ompelijoiden ja muiden työntekijöiden palkka- ja järjestäytymiskysymyksissä.

Kaikilla kotimaisilla yrityksillä ei ole kattavia sosiaalisen- ja ympäristövastuun toimintaohjeistoja. Jos sellainen on, suurimmalla osalla sen noudattamista ei valvota lainkaan. Joissakin se tapahtuu laaduntarkastusten yhteydessä. Valvonnan suoritustavat tuntuvat kiinnostavan monia yrityksiä melko vähän.

Suomalaisyritykset eivät myöskään ole järin keskustelleet valmistajien kanssa yritysten ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kysymyksistä. Niistä kysytäänkin harvoin, joten vastauksia alihankkijatehtaiden oloista ei ole totuttu jakelemaan.

Vaatevalmistajissa tehtävät ulkopuoliset tarkastuksetkaan eivät ole kovin tavallisia. Yhdistysjohtoisia riippumattomia tarkastuksia ei selvityksessä käsitellyistä suomalaisyrityksistä käyttänyt kukaan.

Ero kuuteen ulkomaiseen, Suomen-myynnin mukaan suurimpaan yritykseen on selvä, vaikka niilläkin on vielä kehittämistä vastuuasioissa.

Tiedot käyvät ilmi FinnWatchin tuoreesta Vaatteita etelästä -selvityksestä, jonka teki VTM Outi Moilala. Hän haastatteli raporttia varten 13 suurimman suomalaisen vaatekaupan ja vaatetusteollisuuden yrityksen johtoa.