Kehitysmaat häviäjiä yritysten veronmaksussa

(2.2.2009, Eeva Simola)

Niin kehitysmaat kuin Suomikin menettävät verotuloja. Niitä menetetään veropaon, verojen välttelyn ja veronkierron takia samoin kuin verosuunnittelun ja -kilpailun vuoksi.
Kehitysmaiden vuotuiset menetykset ovat 850-1000 miljardin luokkaa, yhdysvaltalainen Raymond Baker arvioi. Baker johtaa globaalitalouden tutkimusohjelmaa Center for International Policy -laitoksessa. Kymmeneksellä vuotuisista menetyksistä vuodessa voitaisiin köyhyyden pahimmat ongelmat hoitaa kuntoon. Se on saman verran kuin vuotuinen kehitysapu.
Suomenkin menetykset ovat miljardiluokkaa, kun tutkija Ritva Pitkäsen ja harmaan talouden tutkija Markku Hirvosen harvinaiset arviot lasketaan yhteen. Kun Suomi menettää verotuloa, menettävät myös kehitysmaat apua.

Pörssiyhtiöt suunnittelevat
veronmaksunsa

FinnWatch kysyi neljältä suomalaiselta pörssiyhtiöltä niiden verosuunnittelusta. Yritykset suunnittelevat veronmaksunsa ja pitävät veroja kustannuksena, joka tulee minimoida. Ne venyttävät sääntöjä samalla kun pyrkivät varmistamaan muun muassa verokonsulttien avulla, että pykälien rajoissa toimitaan. Osinkoa kaikki yritykset ovat maksaneet enemmän kuin veroja.
Vero on kumminkin kontaktiliimaa yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Myös yritykset käyttävät ja tarvitsevat tätä liimaa. Verot eivät voi olla vain kustannus yrityksille, sillä verotuloin koulutetaan kansalaisia ja pidetään työvoima terveenä. Yrityksetkin hyötyvät siitä infrastruktuurista, joka verotuloin luodaan.
FW:n kyselyyn vastasivat Fortum, Kesko, Outokumpu, Wärtsilä. Niiden mielestä alhaiset verot ovat omistajan etu ja verokilpailusta on hyötyä. Niillä kaikilla on yhtiöitä veroparatiiseissa.
Jotkut niistä suunnittelevat tai muuttavat konsernin omistusrakenteita verosyistä. Ja vaikka joku sanoo, ettei verotus ole ratkaiseva toiminnan tai sijaintipaikan kannalta, niin joillakin niistä on holding-yhtiöitä Hollannissa ja jälleenvakuutusta veroparatiisissa.
Nämä konsernit maksavat voitostaan enemmän osinkoa kuin tuloveroa. Osingot ovat olleet 25-109 prosenttia, verot 17-29. Emoyhtiöiden ns. efektiivinen verokanta, eli veronmaksu Suomeen, on vaihdellut 0,2:sta 29:een prosenttiin. Efektiivinen verokanta lasketaan verojen suhteesta voittoon ennen kuin siitä vähennetään mm. luovutusvoitot ja maksetut verovapaat osingot.
Tilastokeskuksen mukaan yritykset käyttävät yhä suuremman osuuden voitostaan osingonmaksuun, kun taas verorasitus on ollut melko vakaa.

Realismia vai
retoriikkaa

Verotus on valtion ja kansalaisten kannalta keskeisin yritysten yhteiskuntavastuun kysymys. Jos veronäkökohdat eivät ratkaise yritysten sijaintia, voisiko verokilpailuvaateet lopettaa? Järjestelmä haittaa elinkeinoelämän kehitystä ja verokilpailu kasvattaa yritysten voittoja. Offshore-keskukset vääristävät taloudellista päätöksentekoa. Verottajalla on rajalliset resurssit puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin.
FinnWatchin Köyhiltä rikkaille -raportissa suositetaan mm. yritysverotuksen yksinkertaistamista, avoimuutta verotukseen ja veronmaksuun, veroparatiisien laittamista aisoihin verokilpailua suitsien ja aggressiivisen verosuunnittelun hillintää.