Vastuu rantautumassa kalan hankintaan

(29.3.2010, Eeva Simola)

Kalakantojen kestävyys ja liikakalastus ovat huolenaiheina kalan hankintayhtiöissä, henkilöstöravintoloissa ja päivittäiskauppaketjuissa. Sen sijaan mitä lähemmäs itse kalastusta siirrytään, sitä vähemmän kalakantojen kohtalo ja kalastusmäärät tuntuvat huolestuttavan, FinnWatchin tuore Alkuperää kalastamassa -raportti kertoo. Sitä varten tehtiin kysely lähes 60 yritykselle.

Koti- ja ulkomaisten kalatukkurien ja jalostajien mukaan ne käyttävät lähes poikkeuksetta vain kestävien kalakantojen kaloja. Joillakin henkilöstöravintoloilla ja suurimmilla päivittäiskaupan hankintayhtiöillä on kalahankinnan vastuullisuuspolitiikka tai se on tulossa. Ruokalat, vähittäiskauppa ja tukut tuntevat ympäristöjärjestöjen listat uhanalaisuuden vuoksi vältettävistä kalalajeista. Osaa niistä ei enää hankita tai joitakin lajeja ollaan poistamassa valikoimista.

Kalan alkuperää kysyy oman ilmoituksensa mukaan lähes jokainen kyselyn yritys, mutta vain kolme ruokalaketjua vaatii tiedon paperilla. Osa luottaa tavarantoimittajiin. Useimmat hankintayhtiöt auditoivat itse jalostuslaitoksiaan. Pari ilmoitti suoraan, ettei voi olla aivan varma kalan alkuperästä ja laillisuudesta.

"Kukaan ei voi olla varma, etteikö Suomeen tuoda laitonta kalaa, mutta todennäköisyys tähän on pienempi kuin muissa maissa", kalatukku Hätälän edustaja totesi FinnWatchille. Ruokalaketjut ja kaupat hankkivat kalaa enimmäkseen hankintayhtiöiltä. Ne taas ostavat kalan useilta koti- ja ulkomaisilta tukuilta ja -jalostajilta.

Kalan MSC-ympäristömerkki tunnetaan henkilöstöravintoloissa ja kaupan alalla, huonommin kuluttajien parissa. Osa haluaa lisätä MSC-kalan tarjontaa, osa heittää pallon kuluttajille - kun ei paljon kysytä, ei tarjotakaan. Kalan ympäristömerkkinä MSC on tunnetumpi ja suositumpi muualla Euroopassa kuin Suomessa.

Kalastus ja vesiviljely tuottivat vuonna 2006 kaikkiaan 144 miljoonaa tonnia kalaa, mistä 110 miljoonaa tonnia käytettiin ihmisravinnoksi. Kova kysyntä ja teolliset pyyntimenetelmät ovat johtaneet liikakalastuksen lisäksi myös eräiden kalakantojen romahtamiseen tai uhanalaistumiseen ja laittomaan kalastukseen mahdollisine kalanpesuineen. Laitonta kalaa voi FAO:n mukaan olla lähes kolmannes tärkeiden lajien kokonaissaaliista.

Suomalainen syö vuodessa noin 16 kiloa kalaa, josta kaksi kolmannesta on tuontitavaraa. Suurtaloudet käyttävät neljänneksen tuontikalasta, päivittäiskauppa myy loput. Ympäristöjärjestöjen ns. punaisen listan uhanalaisia kaloja löytyy helposti kalatiskeiltä, jopa uhanalaista ankeriasta ja ravintoloista erään tiedon mukaan uhanalaisinta sinievätonnikalaa.