Kansalaisjärjestö Ejoltin ylläpitämä ympäristökonfliktitietokanta kertoo karuja uutisia Finnfundin rahoittamasta padosta.


Finnfund on yrittänyt eilen selitellä parhain päin sitä, miksi Suomen kehitysyhteistyövaroja on sijoitettu pakkosiirroista ja negatiivisista ympäristövaikutuksista syytettyihin Nam Ngum 2 ja Nam Ngum 5 -patohankkeisiin. Finnfundin sijoituksista Laosissa uutisoi eilen Helsingin Sanomat

Verkkosivuillaan julkaisemassa vastineessaan Finnfund alleviivaa sitä, että se on astunut kuvioihin käärimään rahaa padon tuottamasta sähköstä vasta sen jälkeen kun Laosin autoritaarinen hallitus oli jo tehnyt likaisen työn alkuperäisväestön pakkosiirroissa ja padon rakentamisessa. Lausuntoa ja sen takana olevaa kehitysrahoittajan logiikkaa ei voi kuin ihmetellä.

Finnfund perustelee kehitysyhteistyövarojen käyttöä Nam Ngum -patoihin sillä, että rahoituksen myötä Laosin valtionyhtiöstä eriytetty EDL-Gen on koonnut ja kouluttanut tiimin yhtiön ympäristö- ja yhteiskuntavastuun hallintaan, asentanut sähköisen järjestelmän valvomaan suurimpia patojaan ja ottanut vakuutuksen kattamaan voimaloidensa työntekijöihin ja kolmansiin osapuoliin kohdistuvia riskejä sekä tukenut muun muassa koulutuksella vesivoimaloiden läheisyydessä asuvaa väestöä ympäristökysymyksissä ja elinkeinojen kehittämisessä.

Toivomme, että Finnfund ymmärtää edellä mainittujen toimenpiteiden olevan lillukan varsia verrattuna padosta paikallisväestölle aiheutuneisiin haittoihin. Joesta elantonsa saavien paikallisten toimeentulo on tuhottu, 17 kylää pyyhitty pois padon alta ja 6 000 ihmistä pakkosiirretty. Voimalatyöntekijöiden vakuutusturvan huomioimisen sijaan toivomme, että Finnfund varmistaa kotoaan ajettujen ihmisten saavan riittävät korvaukset ja että patojen aiheuttamista ekologisista vaikutuksista kärsivät tuhannet kalastajat ja maanviljelijät saavat kompensaatiota.

Finnfundin vastineesta käy ilmi, että se on ollut tietoinen pääomasijoitusrahasto MBCDF:n aikeista sijoittaa patoja operoivaan EDL-Gen -yhtiöön ja edelleen Nam Ngum -patoihin. Finnfund on siis tietoisesti rikkonut valtioneuvoston helmikuussa 2012 hyväksymää Suomen kehityspoliittista ohjelmaa. Ohjelma toteaa täysin yksiselitteisesti: “Suomi ei rahoita kehitysyhteistyövaroillaan ydin- ja hiilivoimaa tai suurpatoja”.

Finnfund väittää vastineessaan sähkön olevan tärkeä Laosin teollistumiselle ja työpaikkojen luomiselle. Yritys jättää kertomatta, että Nam Ngum 2 -padon sähkö myydään kokonaisuudessaan Aasian mittakaavassa rikkaaseen Thaimaahan. Laosiin jäävistä vientituotoista ja niiden jakautumisesta takaisin paikallisväestölle ei ole tietoa: valtionyhtiöstä erotettu patoja hallinnoiva EDL-Gen on muun muassa kansainvälisten sijoittajien omistama pörssiin listautunut osakeyhtiö. Valtaisia negatiivisia vaikutuksia aikaan saavien patojen rahoittaminen yhteisöverotulojen toivossa maailman korruptoituneimpiin maihin kuuluvassa Laosissa on erittäin kyseenalainen perustelu.

Finnfundin mukaan sen omistajaohjaaja on hyvin perillä valtionyhtiön menetelmistä toteuttaa ja seurata ympäristö- ja yhteiskuntavastuutaan. Ministeri Toivakka on kuitenkin todennut ettei osaa kuvata tarkemmin miten Finnfund valvoo vastuullisuutta. Finnfundin hallintoneuvoston jäsenet ovat kertoneet etteivät tiedä tarkkaan millaisia sijoituksia Finnfund tekee. Kehotamme Finnfundia julkistamaan mitä pikemmiten nämä menetelmät verkkosivuillaan, jotta me muutkin saamme niistä tietoa.

Finnfundin veroparatiisiselitykset ovat tuttuja ja moneen kertaan kuultuja. Yritys koettaa taas piiloutua puutteellisen OECD:n Global Forumin veroparatiisilistan taakse. Listaa ei voida käyttää ohjenuorana verovastuullisessa sijoittamisessa, sillä listalta puuttuu (poliittisista syistä) keskeisimpiä veroparatiiseja kuten Guernsey, Mauritius ja Caymansaaret.

Finnfund ei ymmärrä että rahastojen kotipaikka veroparatiiseissa vaikuttaa olennaisesti myös lähdevaltion saamien verotulojen määrään. Veroparatiisit ovat sopineet Finnfundin sijoituskohteena olevien kehitysmaiden kanssa alhaisista lähdeverokannoista, minkä seurauksena kehitysmaiden yhtiöistä saatuja myyntivoittoja tai osinko- ja korkotuloja verotetaan kehitysmaissa vain lievästi tai ei lainkaan. Veroparatiiseissa toimivat lainamuotoiset sijoitusinstrumentit avaavat oven myös muulle aggressiiviselle verosuunnittelulle.

Ilmeisesti Finnfund ei myöskään halua ymmärtää miksi kehitysyhteistyövaroilla operoiva toimija ei voi tehdä sijoituksia veroparatiisien kautta. Veroparatiisit ovat yksi keskeinen kehitysmaiden kehityksen tiellä oleva este ja arvioiden mukaan kehitysmaista valuu veroparatiiseihin moninkertaisesti enemmän rahaa kuin mitä kehitysmaat saavat kehitysapuna. Kehitysyhteistyövaroilla tehtävällä toiminnalla ei voida ylläpitää nykytilannetta, vaan sillä tulee pyrkiä aktiivisesti muuttamaan kehitystä estäviä rakenteita.

 

Hallitus on jäädyttänyt rahoituskanavamme ja toimintamme on vaarassa. Varmista, että voimme jatkossakin paljastaa yritysten verovälttelyä ja ihmisoikeusloukkauksia. Osallistu joukkorahoituskampanjaamme! 

 

 

Creative Commons -⁠lisenssi
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.

stdClass Object ( [image_intro] => images/nam_ngum2.jpg [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => [image_fulltext] => [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => )

© Finnwatch 2019
Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email