Kuva: Wikimedia Commons/AP Photo/LM Otero

 

Yhdysvaltojen suuri vaaliyö oli karmeaa katsottavaa. Epäilin silmiäni kun Trumpin valitsijamiehiä BBC:n sivuilla laskeva palkki venyi venymistään Hillaryn ohi. Ennen aamuseitsemää tullut uutinen Trumpin voitosta Pohjois Carolinassa ja Floridassa nosti palan kurkkuun, ja arvelin amerikkalaisten menettäneen järkensä.

Trumpin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi on järkyttänyt ympäri maailmaa. Hänen valinnallaan on todennäköisesti isoja vaikutuksia kaikkeen, myös Finnwatchin seuraamaan vero- ja ihmisoikeuspolitiikkaan.

Trump on luvannut antaa merkittävän veroalennuksen voittoja veroparatiiseista Yhdysvaltoihin kotiuttaville yrityksille. Veroja vältelleet yritykset ja niiden omistajat tulevat hyötymään tästä suoraan. Tulonsa normaalisti kotiuttaneet yritykset eivät saa veroalennusta, ja ovat siten maksaneet moninkertaiset verot.

Trump on luvannut laskea USA:n yhteisöveroa 35 prosentista 15 prosenttiin. Näin mittava veronalennus lienee valtion talouden kannalta epärealistinen. Toteutuessaan alhaisempi verokanta voisi pitkällä aikavälillä vähentää yhdysvaltalaisyritysten haluja aggressiiviseen verosuunnitteluun eurooppalaisten veroparatiisien kuten Irlannin ja Alankomaiden kautta. Tämä tuskin kuitenkaan on Trumpin tarkoitus.

Trumpin vaalikampanjan aikaisista lausunnoista on kajastanut jopa verovälttelyn ihailu. Hän on mm. leveillyt törkeillä verosotkuillaan ja sillä, että on "älykkyydellään" onnistunut välttämään verojen maksun. Toisin kuin Trump, USA:n aikaisempi johto on tuominnut yksiselitteisesti aggressiivisen verosuuunnittelun. Isoja linjamuutoksia voi siis olla odotettavissa.

On todennäköistä, ettei Trumpin johtama republikaanihallinto puutu yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon. Käytännössä kaikki veronkiertoa ehkäisevät Yhdysvaltain lakihankkeet on toteutettu demokraattien voimin. Republikaanit ovat esimerkiksi vastustaneet kongressissa vastavuoroista verotietojenvaihtoa muiden maiden kanssa. Onkin todennäköistä, että Yhdysvallat sulkeutuu yhä enemmän kansainvälisestä veroyhteistyöstä ja jättää toteuttamatta esimerkiksi OECD:n BEPS-hankkeen suositukset.

Entäpä ihmisoikeuksiin liittyvä yritysvastuupolitiikka? Trump on esiintynyt ihmisoikeusvastaisena, ja monet hänen lausuntonsa naisista, uskonnollisista ryhmistä ja vähemmistöistä ovat olleet järkyttäviä. Hänen brändillään Bangladeshissa tuotettujen tekstiilituotteiden takaa on löydetty vakavia työturvallisuuspuutteita.

Edellä mainitun valossa näyttäisi epätodennäköiseltä, että hän käynnistäisi suuria yritysten ihmisoikeusvelvoitteita lisääviä sääntelyhankkeita, joita aloitettiin Obaman kaudella. Toisaalta Trump on esiintynyt protektionismin kannattajana ja luvannut palauttaa työpaikkoja Amerikkaan. Tätä tavoitetta tukisivat yritysvastuuta lisäävät lait, jossa yritykset velvoitettaisiin selvittämään työoloja riskimaissa. Toki on todettava, että USA:kin on monessa mielessä työelämän oikeuksien osalta riskimaa, jossa työvoiman kohtelu ei aina täytä kansainvälisiä standardeja.

Kaiken edellä mainitun lisäksi olen henkilökohtaisesti ehkä kaikkein eniten huolissani Trumpin taantumukselliseksi ennustetusta ilmastopolitiikasta.

Sanotaan, että kun herra antaa tehtävän, hän antaa myös aivot sen hoitamiseen. Toivottavasti tämä pätee myös Trumpiin, eikä hän toimi presidenttinä samalla tavalla kuin ehdokkaana.

 

 

Creative Commons -⁠lisenssi
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.

stdClass Object ( [image_intro] => images/Donald.jpg [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => [image_fulltext] => [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => )

© Finnwatch 2016