Tartu härkää sarvista, RSPO!

Blogi
Anu Kultalahti |

Kriteerien päivittäminen on tarpeen, sillä RSPO:ta on usein moitittu tehottomaksi järjestelmäksi. Esimerkiksi Finnwatch on nostanut esiin lukuisia ihmisoikeusongelmia RSPO-sertifioiduilla öljypalmuplantaaseilla jo vuodesta 2014 ja kehottanut eri toimijoita tekemään yhteistyötä RSPO:n kanssa järjestelmän kehittämiseksi.

Valitettavasti RSPO:n asettaman työryhmän ensimmäinen konsultointikierrokselle tullut luonnos uusiksi kriteereiksi on heikko eikä puutu järjestelmän ongelmiin riittävällä tavalla. Jos RSPO ei nyt tartu härkää sarvista ja tuki kaikkia kriteeristössä olevia porsaanreikiä, ihmisoikeuksien loukkaukset sertifioidun palmuöljyn tuotannossa jatkuvat.

Työntekijöiden oikeuksien kannalta luonnoksen suurimmat ongelmat liittyvät elämiseen riittävään palkkaan ja työntekijöiden järjestäytymisen vapauteen. Tämä ei ole yllätys.

Jos RSPO ei nyt tartu härkää sarvista ja tuki kaikkia kriteeristössä olevia porsaanreikiä, ihmisoikeuksien loukkaukset sertifioidun palmuöljyn tuotannossa jatkuvat.

Järjestäytymisen vapauden toteutumiseen liittyvät ongelmat useissa merkittävissä palmuöljyn tuotantomaissa ovat yleisesti tunnettuja. Silti RSPO-sertifiointeja myönnetään jatkuvasti plantaaseille, joiden työntekijöillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta järjestäytyä tai neuvotella työoloistaan.

Maailman johtavan järjestelmän pitäisi pystyä parempaan. RSPO:lle antamassaan palautteessa Finnwatch suositteleekin, että järjestäytymisen vapautta koskevaan kriteeriin sisällytetään vaatimus työntekijöiltä ja ammattiliitoilta kerättävästä todistusaineistosta. Nykyisellään vaatimusten täyttyminen todennetaan pelkästään paperilla.

Vaikka RSPO:n kriteeristö jo nyt edellyttää elämiseen riittävää palkka, käytännössä plantaaseilla on maksettu työntekijöille jopa laittoman alhaisia palkkoja.

Finnwatch kehottaakin RSPO:ta sisällyttämään elämiseen riittävän palkan määritelmän päivitettyihin kriteereihin. Lisäksi RSPO:n tulee tehdä laskelma elämiseen riittävästä palkasta Global Living Wage Coalitionin kehittämän Anker-metodologian mukaisesti. Anker-metodologia on elämiseen riittämän palkan laskentamalleista tällä hetkellä kaikkein kattavin.

Keskeistä on, että elämiseen riittävä palkka taataan myös työntekijöille, joiden palkkaus perustuu suoritteeseen. Tämänkin suhteen RSPO:n kriteeriluonnos on puutteellinen.

Vaikka RSPO:n kriteeristö jo nyt edellyttää elämiseen riittävää palkka, käytännössä plantaaseilla on maksettu työntekijöille jopa laittoman alhaisia palkkoja.

Petrattavaa on myös pakkotyön kieltoa koskevassa kriteeristön kohdassa. Kriteeriluonnoksessa esitettyjä toimenpiteitä työn vapaaehtoisuuden varmistamiseksi ei voida millään tapaa pitää riittävinä.

Luonnoksessa kokonaan huomiotta jää esimerkiksi rekrytointivaiheessa potentiaalisille työntekijöille annetut harhaanjohtavat tiedot työnkuvasta ja työehdoista. Tilastollisesti rekrytointiin liittyvä erehdyttäminen ja huijaaminen on yksi yleisimmistä keinoista pakottaa henkilö työhön velkaorjuuden ja väkivallalla uhkaamisen ohella.

Lukuisista puutteista huolimatta RSPO:n asettaman työryhmän luonnoksessa on hyvääkin. Jos luonnos hyväksytään, RSPO liittyy niiden edelläkävijöiden joukkoon, jotka eksplisiittisesti kieltävät työntekijöiltä perityt rekrytointimaksut. Korkeat rekrytointimaksut johtavat pahimmillaan velkaorjuuteen.

Jotta kielto olisi tehokas, tulee RSPO:n kuitenkin määritellä, mitkä maksut kuuluvat kiellettyjen piiriin. Työnvälittäjät ovat perinteisesti olleet hyvin kekseliäitä tässä suhteessa, ja siksi Finnwatch suosittelee, että työnantaja maksaa lähes poikkeuksetta kaikki rekrytointiin liittyvät viralliset tai epäviralliset maksut.

Lisäksi RSPO:n tulisi lisätä kriteeristöön vaatimus viranomaisten valvonnassa olevien työnvälittäjien käytöstä siirtotyöntekijöiden rekrytoinnissa. Ilman virallisia lupia toimivia työnvälittäjiä käytettäessä pakkotyön ja ihmiskaupan riski kasvaa helposti hallitsemattomaksi.

Share
Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email