Puntit tasan

Blogi
Sonja Vartiala |

Juu, se ei ole sää, asukasluku eikä ruokakulttuuri. Sen sijaan kaikissa näissä paikoissa valmistetaan suomalaisten käyttämiä kenkiä.

Helsingin Sanomissa julkaistiin tänään kiinnostava juttu kaikille lapsiperheille tutusta tuotteesta, Kuoma-saappaista. Kuomat ovat yksi niistä harvoista kengistä, joiden valmistus tapahtuu edelleen suurimmaksi osaksi Suomessa.

”Olemme saaneet tehtyä tuotteet kannattavasti täällä. Toivottavasti automatisaatio ja koneistus vielä tasaavat puntteja halpatyövoimamaiden ja meidän välillä”, kenkiä valmistavan Kuomiokoski Oy:n toimitusjohtaja Antti Puttonen sanoo HS:n jutussa.

Punttien tasaaminen on tarpeen, sillä hintakilpailu on kova. Suomeen tuodaan valtavia määriä kenkiä Aasian maista kuten Kiinasta ja Vietnamista.

Yritysvastuupiireissä Vietnam on ollut tapetilla järkyttävän alhaisen palkkatasonsa takia. Kansainvälisten sertifiointijärjestelmien muodostama Global Living Wage (GLW) -koalitio julkaisi viime vuoden syyskuussa raportin elämiseen riittävästä palkasta Vietnamissa.

Raportti on ikävää luettavaa myös kenkäostoksia tekevälle suomalaiselle.

Miljoonat minimipalkalla töitä paiskivat työntekijät joutuvat tinkimään joka ikinen kuukausi perustarpeistaan.

Raportissa esitetty tarkkoihin ruokakoriselvityksiin, hintatietoihin ja sidosryhmäkuulemisiin perustunut arvio yksittäisen työntekijän elämiseen riittävästä nettopalkasta oli lähes 6,4 miljoonaa vietnamin dongia (226 €) kuukaudessa kun paikallinen laillinen minimipalkka maassa on vain 3,5 miljoonaa dongia (124 €). Tämä tarkoittaa, että miljoonat minimipalkalla töitä paiskivat työntekijät ja heidän perheensä joutuvat tinkimään joka ikinen kuukausi perustarpeistaan kuten ruoasta ja asumisesta.

Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jolla työntekijä kykenee hankkimaan itselleen ja perheelleen perustasoisen, mutta paikallisesti hyväksyttävän elintason. Tällainen palkka riittää tyydyttämään perheenjäsenten perustarpeet kuten riittävän ravinnon, asumisen, terveydenhuollon, vaatetuksen, liikkumisen ja lasten koulutuksen. Lisäksi se mahdollistaa pienimuotoisen säästämisen ja osallistumisen sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään.

Kun tarkastellaan yritystoimintaa halpatyömaissa, oikeus elämiseen riittävään palkkaan on yksi yleisimmin laiminlyöty ihmisoikeus. Silti olemassa olevista yritysvastuun valvontajärjestelmistä lähes mikään ei puutu ongelmaan. Ehkä siksi, että se nostaisi tuotteiden hintaa?

Helsingin sanomien juttu kertoo, että suomalainen kenkäteollisuus työllisti ennen parhaimmillaan 15 000 työntekijää, nyt enää runsaat tuhat työntekijää. Kuoma-kenkiä Ristiinassa valmistava tehdas uskoo pystyvänsä jatkossa kilpailemaan halpatuontia vastaan automatisaatiota lisäämällä.

Automatisaation lisäksi puntit tulisi tasata varmistamalla ihmisoikeuksien toteutuminen myös Vietnamissa. Voitaisiinko ajatella, että kansainvälisen kaupan säännöt laadittaisiin jatkossa niin, että ihmisoikeuksien huomioiminen olisi pakollista? Tämä olisi pitkällä tähtäimellä kaikkien etu, niin Ristiinassa kuin Ho Chi Minhissä.


Sonja Vartiala

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email