Vappuna sataa heinäsirkkoja?

Blogi
Sonja Vartiala |

Väliaikaisessa digiverossa on komission esityksen mukaan kyse kolmen prosentin suuruisesta verosta, joka arvioiden mukaan kohdistuu enintään 150 yritykseen koko EU:n alueella. Vero kohdistuu tiettyihin digitaalisista alustoista saataviin tuloihin ja se on räätälöity erityisesti Facebookin ja Googlen kaltaisen yritysten verottamiseksi. Esityksensä toisessa laajemmassa osassa komissio aikoo laatia mallin siitä, miten digitaalisille yrityksille määritetään niiden tosiasiallisiin toimintamaihin niin sanottu kiinteä virtuaalinen toimipaikka. Tällä digibisneksessä olevat yritykset yritetään sovittaa olemassa olevan yritysverojärjestelmän logiikkaan.

Kansainväliset digijätit eivät ole maksaneet veroja Euroopassa sijaitseviin toimintamaihinsa juuri lainkaan.

Digiveron kaltaisia ratkaisuja tarvitaan, sillä nykyinen, vanhentuneeseen niin sanottuun siirtohinnoitteluun pohjautuva kansainvälinen verojärjestelmä on kyvytön verottamaan erilaisiin aineettomiin oikeuksiin ja digitaalisiin palveluihin liiketoimintansa perustavia yrityksiä. Nämä yritykset hyödyntävät estoitta kaikki nykyjärjestelmän puutteet, ja sen vuoksi suuret kansainväliset digijätit kuten Apple, Google, Facebook ja Amazon eivät ole maksaneet veroja Euroopassa sijaitseviin toimintamaihinsa juuri lainkaan.

Vaikka digialan yritysten verotukseen liittyvät haasteet ovat äärimmäinen esimerkki nykyjärjestelmän puutteista, on huomattava, että vastaavia ongelmia liittyy kaikkeen yritystoimintaan. Myös lukuisat perinteisempää ei-digitaalista liiketoimintaa harjoittavat kansainväliset yritykset kuten Ikea, McDonald’s ja Starbucks ovat välttäneet verojen maksua tosiasiallisissa toimintamaissaan.

Nykyisen verojärjestelmän ongelmat voivat lisääntyä entisestään esimerkiksi robotisaation edetessä. Yritysten on jatkossa entistä helpompaa harjoittaa liiketoimintaa valtioiden alueilla ilman perinteistä fyysistä toimipistettä, ja on selvää, että yritysverojärjestelmä vaatii uudenlaisen tulokulman.

Väliaikaisena toimenpiteenä digivero on hyvä nähdä osana isompaa kokonaisuutta:

  • Komission esitys on tällä hetkellä ainoa keino saada kansainväliset digijätit verotuksen piiriin maissa, joilla niillä on merkittävää liiketoimintaa ilman kiinteää toimipaikkaa. Ehdotuksen piiriin kuuluvatkin vain suuret, yli 750 miljoonan euron liikevaihdon digialan yritykset ja vain osa niiden tuloista on veron piirissä.
  • Komission esitys on myös keino painostaa EU:n sisäisiä veroparatiiseja Irlantia, Alankomaita ja Luxemburgia, jotka ovat paitsi tarjonneet digialan yrityksille mahdollisuuksia välttää veroja muissa EU-maissa, myös haranneet yritysverouudistuksia vastaan.
  • Komission esitys on askel kohti globaalia digialan yritysten verotusta sekä yhteisen ja yhdistetyn yhteisöveropohjan eli ns. CCCTB-mallin hiomista.

Finnwatch kannattaa siirtohinnoitteluun perustuvasta yritysverojärjestelmästä luopumista ja siirtymistä kohti kaavamaisempaa, ennalta sovittuun laskukaavaan perustuvaa yritysverojärjestelmää. Samalla kun siirrytään kohti kaavamaista verotusmallia, tulee yhdistää veropohjat (CCTB) ja luoda EU:lle minimiyhteisöverokanta haitallisen maiden välisen verokilpailun pysäyttämiseksi.

Entä se Suomen tuho?

Kuten komission digiveroesityksessä todetaan, vain yhdelle toimialalle keskittyvä erillinen verotushanke ei ole ideaali, ja sen toteutustapa (väliaikaista veroa peritään tiettyjen tulojen perusteella, ei voitosta) herättää perustellusti arvostelua. Mutta että digiveron seuraukset olisivat ”Suomelle tuhoisat” – se on kauniisti sanottuna liioittelua.

Toisin kuin mediassa käydystä keskustelusta on voinut luulla, väliaikainen digivero ei pure Suomen pelialan yritysten liikevaihtoon. Suomen pelifirmoista vain Supercell ylittänee komission asettaman 750 miljoonan euron liikevaihtorajan. Lisäksi itse peleihin liittyvä kauppa on jätetty veron ulkopuolelle ja se kohdistuu muun muassa mainosalustoista saataviin tuloihin.

Vappupiknikille kannattaa tänä vuonna ottaa sateenvarjo mukaan, mutta heinäsirkkoja ei ole luvassa.

Kuva: Supercell / Clash of the Clans 


Sonja Vartiala

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email