Marokkolaiset vaativat veden ja sähkönjakelun yksityistämisen purkamista mielenosoituksissa vuonna 2011. Finnfundin rahasto oli sijoittajana ranskalaisen pörssiyhtiö Veolian Marokon tytäryhtiössä.

Finnfund on vastannut tänään julkaisemaamme raporttiin, jossa käsitellään Finnfundin rahastosijoituksia ja niiden vastuullisuutta. Hienoa, että raporttimme sisältää yrityksen mukaan tärkeää pohdintaa ja auttaa puuttumaan epäkohtiin – se on raporttimme tarkoitus.
Finnfundin vastineessa esitetään kuitenkin väitteitä, joihin on syytä vastata.


Finnfund: emme enää rahoita kaikkia Finnwatchin raportissa esiin nostettuja ongelmallisia sijoituskohteita

Finnfund nostaa vastineessaan useaan otteeseen esiin tiedon siitä, että osa Finnwatchin raportissa ongelmalliseksi nostetuista sijoituskohteista on jo poistunut rahastojen salkuista. Tämä on totta, ja tiedot poistuneista sijoituskohteista on mainittu Finnwatchin raportissa siltä osin, kun nämä tiedot on saatu rahastoilta tai Finnfundilta itseltään. Tämä ei kuitenkaan suinkaan tarkoita, että ongelmat on sillä kuitattu.

Sijoituskohteen poistuminen rahastosta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kohde on myyty tai sijoituskohde on maksanut sille annetun lainan takaisin. Finnfundin rahasto on siis sijoittanut näihin ongelmallisiin kohteisiin ja saanut niistä jo tuotot itselleen (ellei sijoituskohde ole mennyt konkurssiin). Rahojen kotiuttaminen ongelmallisesta sijoituskohteesta ei luonnollisesti tee siitä yhtään sen ongelmattomampaa vaan voidaan edelleen kysyä, onko kohde alun alkaenkaan ollut kehityspoliittisesti järkevä.


Finnfund: vain 20% Finnfundin sijoituksista on rahastoissa

Tämä tieto rahastojen osuudesta Finnfundin sijoituksissa tuodaan esiin Finnwatchin raportissa. Vaikka rahastojen osuus sijoituksista on pieni, iso osa Finnfundin raportoimista kehitysvaikutuksista kuten työpaikoista ja veroista syntyy rahastoissa. Ei siis ole lainkaan samantekevää millaisia sijoituksia rahastoihin on tehty ja tehdään jatkossa. Pääasiassa rahastojen luomia paisuteltuja kehitysvaikutuslukuja käytettiin sellaisenaan perusteluna, kun Finnfundille kaavailtiin vuonna 2015 isoa lisärahoitusta.


Finnfund: olemme aiemminkin antaneet tietoja rahastoista julkisuuteen

Finnfund linkkaa vastineeseensa yksittäisiä uutisjuttuja, joissa se on viestinyt rahastojen sijoituskohteista. Finnwatchin raportissa tuodaankin esiin, että tämä toimintatapa on yksityisen sektorin kehitysyhteistyöhankkeissa yleistä: kattavan datan julkaisemisen sijaan esiin poimitaan yksittäisiä menestystarinoita. Yksittäisten menestystarinoiden esiin nostaminen on inhimillistä ja viestinnällisesti järkevää – se ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa koko toiminnasta.

Vuonna 2015 kun Sipilän hallitus oli aikeissa leikata kehitysyhteistyöstä yli 300 miljoonaa ja pääomittaa Finnfundia 130 miljoonalla eurolla, keskustelu Finnfundin sijoitussalkuista kävi kuumana. Finnfund ei silloin antanut tietoja rahastoista julkisuuteen vaan kommentoi muun muassa Suomen Kuvalehdelle ja Helsingin Sanomille, että rahastosalkkujen sisältöä ei kerrota pankki/liikesalaisuuksista johtuvista syistä. Myös Finnwatch kysyi Finnfundilta rahastojen sijoituskohteita ja niiden maksamia veroja vuonna 2015 julkaistuun raporttiin, mutta ei saanut näitä tietoja. Jälkikäteen voidaan kysyä, miksi tietoja ei annettu tuolloin, vaikka nyt voidaan aukottomasti todistaa, että suurin osa niistä olisi voitu julkistaa pankki- ja liikesalaisuuksien estämättä.

Vaikka Finnfundia on arvosteltu rahastojen sijoituskohteiden salaamisesta julkisuudessa toistuvasti, yritys ei ole siitä huolimatta kattavasti julkaissut sijoituskohteita eikä sisällyttänyt tietojen julkistusta uuteenkaan, viime vuoden lopulla päivitettyyn Finnfundin tiedonantopolitiikkaan.

Kuten raportissamme tuodaan esiin, Finnfund sai tarkistaa raportissamme julkaistun sijoituslistauksen ja antoi siihen lisätietoja ja tarkennuksia.

Kaikista rahastoista tietoja ei silti saatu vieläkään, ja vaadimme Finnfundia julkistamaan kaikkien sijoituskohteiden tiedot.


Finnfund: emme sijoita OECD:n Global Forumin veroparatiisilistassa oleviin maihin

OECD:n Global Forumin viranomaisyhteistyöhön ja verotietojen vaihtoon keskittyvä lista ei ole riittävä veroparatiisin tunnistamiseen. Finnfundin mielestä sen rahastosijoituksia ei kuitenkaan tulisi peilata muihin, kattavimpiin ja rahastosijoitusten verokysymykset huomioiviin veroparatiisilistauksiin, sillä valtion antama omistajaohjaus tukeutuu edelleen Global Forumin listaan.

Finnfundin tehtävänä on kanavoida verotuloja kehitysmaihin ja sen tulee siksi käyttää työkaluja, jotka ovat hyödyllisiä – OECD:n Global Forumin lista ei sellainen ole.

On kuitenkin totta, että Finnfundin toiminnan ohjaaminen on ulkoministeriön omistajaohjauksen vastuulla ja ministeriön tulisi varmistaa toiminnan olevan kehityspolitiikan kannalta tarkoituksenmukaisissa uomissa. Finnwatch arvosteleekin raportissaan voimakkaasti ministeriötä löperöistä linjauksista ja ohjeistoista.


Finnfund: sijoituskohteiden jakautuminen toimintamaittain ei kerro euromääräisen omistajaohjaustavoitteen täyttymisestä

Finnfund on perustellut monella tavalla ongelmallisia rahastosijoituksiaan sillä, että rahastojen kautta rahaa kanavoidaan kaikkien köyhimpiin ja hauraimpiin maihin.

Finnwatchin tänään julkaisemassa sijoituslistassa kuitenkin reilusti alle viidennes sijoituskohteissa sijaitsi kaikkein köyhimmissä maissa. Se antaa mielestämme vahvoja viitteitä siitä, miten euromääräiset sijoitukset rahastoissa ovat jakautuneet.

Olemme kuitenkin mielellämme väärässä: Nyt kun sijoituskohteiden lista on tuotu julkisuuteen, ei mikään estä Finnfundia kertomaan julkisuuteen sen osuuksia rahastoista ja rahastojen euromääräisiä sijoitussummia kohdeyrityksiin. Kun luvut ovat julki, meidän ei enää tarvitse arvuutella mihin maihin rahastosijoituksia on kanavoitu eniten.

Finnfund: Lihatuotanto voi vahvistaa ruokaturvaa, esimerkkinä EthioChicken

On totta, että lihatuotanto voi jossain tapauksissa parantaa ruokaturvaa. Esimerkiksi Maailman tila -kirjoista tuttu World Watch -instituutti on suositellut paimentolaisten karjanhoitoa tietyin reunaehdoin kestävänä tapana tuottaa proteiinia kehitysmaissa. Samainen World Watch -instituutti pitää kuitenkin teollisen lihatuotannon kasvua erittäin huolestuttavana niin länsi- kuin kehitysmaissa.

Iso osa Finnfundin salkussa olevista lihasijoituksista kuuluu valitettavasti jälkimmäiseen kategoriaan. Esimerkiksi Zimbabwessa, jossa 1,5 miljoonaa ihmistä kärsii puutteellisen ruokaturvan aiheuttamasta aliravitsemuksesta, Finnfund sijoittaa teolliseen siantuotantoon.

Finnfundin vastineessaan mainitsema EthioChicken ei kuulu Finnwatchin tarkastelemien rahastosijoitusten joukkoon vaan on Finnfundin suora, vuonna 2017 julkistettu sijoitus.


Finnfund: Yksityisten koulujen hyödyt ja haitat eivät ole yksiselitteisiä

Finnfundin mukaan yksityiskoulujen haitat ja hyödyt eivät ole tutkimustiedon valossa yksiselitteisiä. Ihmisoikeuselimet kuitenkin ovat haitoista yhtä mieltä: YK:n lasten oikeuksien komitean mukaan yksityiskoulujen rahoitus kehitysyhteistyövaroilla vaarantaa lasten oikeuksien toteutumisen. Britannialle vuonna 2016 antamassaan suosituksessa komitea kehotti käyttämään kehitysyhteistyövaroja julkisten maksuttomien koulujen tukemiseen ja pidättäytymään yksityiskoulujen rahoittamisesta.

YK:n lasten oikeuksien komitea on kiinnittänyt erityistä huomiota myös Kenian kehitysyhteistyövaroilla tuettuihin yksityiskouluihin, joita löytyy myös Finnfundin rahastosalkuista. Komitean mietinnössä esitettiin huoli maan yksityisten koulujen opetuksen tasosta ja niiden eriarvoistavasta vaikutuksesta.

Finnfund kertoo myös, että yksityinen terveydenhuolto voi tukea julkisen terveydenhuollon kehittymistä. Kun katsoo Finnfundin sijoituskohteita tällä sektorilla, on vaikea nähdä mitä tällä tarkoitetaan.

Esimerkiksi Mosambikissa, jossa Finnfund on sijoittanut rahaston kautta yksityiseen sairaalaan, julkisen puolen terveydenhoitajan konsultaation hinta on eurosenttien luokkaa. Ongelmana kuitenkin on, että julkisella puolella esimerkiksi jonot ovat pitkiä ja lääkkeitä vain vähän saatavilla. Finnfundin rahoittamassa mozambikilaisessa sairaalassa konsultaatio maksaa 70 euroa. Köyhillä mozambikilaisilla ei ole mitään asiaa Finnfundin rahoittamaan sairaalaan.

Finnfundin mukaan se kuitenkin tiedostaa mahdolliset ongelmat ja pohtii siksi tarkkaan, milloin yksityisiä kouluja tai yksityistä terveydenhuoltoa rahoitetaan. Tämä on uutta tietoa, sillä Finnwatchille yritys kertoi, ettei se tavallisesti osallistu rahastojen sijoituskohteiden valintaan. Kiellettyjä ovat vain sijoitukset, jotka on mainittu Finnfundin kieltolistalla. Yksityiskouluja, yksityistä terveydenhuoltoa tai muita Finnwatchin raportissa esiteltyjä ongelmallisia toimialoja listalla ei ole mainittu.

****

Lisäksi Finnfund kommentoi muutamia raportissamme esiin tuotuja yritysesimerkkejä. Nämäkään kommentit eivät aivan vastaa todellisuutta, ja tässä niihin joitain huomioita:


EDL Gen ja Laosin patohanke

Finnfund kertoo, että Finnwatchin raportissa mainitut pakkosiirrot padon tieltä on tehty ennen kuin Finnfund tuli mukaan sijoitukseen. Perustelu on kummallinen: joku muu hoiti likaisen työn padon rakentamisen aikana ja nyt kehitysrahoittaja käärii rahat padon tuottamasta sähköstä?

Finnfund kertoo myös, että kehitysrahoittajan sijoituksen tavoitteena on ollut parantaa alueen asukkaiden elämää. Tämä ei ole tainnut onnistua kovinkaan mallikkaasti. Finnwatchin raportissa siteerataan tuoretta vuonna 2016 alueella tehtyä Sydneyn yliopiston tutkimusta, joka kertoo, että padosta ovat kärsineet kaikkein köyhimmät ja valmiiksi marginalisoituneet ihmiset, joiden tilanne on huonontunut entisestään. Meihin yhteydessä ollut tutkija kertoi padon pakkosiirtojen tieltä tehtyjen uudelleenasutus-hankkeiden olevan Laosinkin mittakaavassa surkealla tolalla.

EDL Gen myy lähes kaiken padon tuottaman sähkön rikkaaseen Thaimaahan, joten edes köyhien talouksien sähköistäminen tai muut collateral damage -henkiset argumentit eivät tässä tapauksessa toimi perusteluna.


Park Cafe

Finnfundin mukaan sen rahaston portfoliosta löytyvä Park Cafe -ketju on suunnattu tavallisille kambodzalaisille. Ketju itse kuitenkin kertoo tähtäävänsä nimenomaan keski- ja yläluokan asiakaskuntaan.

Park Cafen Facebook-sivulla julkaistu hinnasto antaa tästä osviittaa, kun sitä verrataan esimerkiksi kambodzalaisen vaatetehdastyöläisen 153 dollarin kuukausipalkkaan. Park Cafen 2,75 dollaria maksava cappuccino-kuppi vastaa yli 40% tehdastyöläisen päiväpalkasta. Veikkaan, että moni työssä käyvä kambodzalainen duunari jättää kahvin ostamatta – ainakin jos aikoo juoman lisäksi myös syödä, saati ruokkia oman perheensä.

Vaatetehtaassa työskentelevä kambodzalainen ei kuitenkaan ole oikea esimerkki, sillä 90% Kambodzan köyhistä asuu maaseudulla. Köyhimmät elivät Aasian kehityspankin mukaan Kambodzassa 0,7 dollarilla päivässä vuonna 2014. Ostaakseen cappuccinon Finnfundin sijoituskohteesta, heidän olisi siis pitänyt säästää monta päivää.  Mahdollinen työpaikka Park Cafessa saatta olla näille ihmisille kaukainen unelma, jonne tie kulkee äärimmäisen eriarvoisen Phnom Penhin slummien kautta.

Vaikka Park Cafe työllistää ihmisiä pääkaupunki Phnom Penissä, on perusteltua kysyä, onko sijoituskohde järkevää kehitysyhteistyövarojen käyttöä ja autetaanko sillä varmasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. 


Mekong Timber Plantations

Finnfundin mukaan törkeistä ympäristö- ja maakaappaussotkuista tunnettu yritys on otettu sijoitussalkuun siksi, että sen toimintaa voidaan korjata. Hyvä. Odotamme, että yhtiö luovuttaa takaisin kaikki maa-alueet, joita se on vienyt paikkallisväestöltä ilman konsultaatioita. Jos näin ei tehdä, toimitaan taas samoin kuin yllä mainitussa Laosin patoa koskevassa tapauksessa.




stdClass Object ( [image_intro] => images/veolia_finnfund.jpg [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => [image_fulltext] => [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => )

© Finnwatch 2017