Finnfund julkaisi verolinjauksensa – mikä muuttuu?

Uutiset

Finnwatch julkaisi keväällä 2017 raportin kehitysyhteistyörahoja sijoittavan valtionyhtiö Finnfundin verovastuullisuudesta. Raportissa kuvattiin aggressiivista verosuunnittelua metsärahastossa, johon Finnfund oli sijoittanut kehitysyhteistyövaroja. Keskustelu jatkui syksyllä 2017 kun Finnwatch julkaisi uuden raportin, jossa avattiin lähes kaikkien Finnfundin rahastojen sijoituskohteet. Samalla kävi ilmi, että 75 prosenttia kehitysrahoittajan rahastoista oli rekisteröitynyt veroparatiiseihin. Löydökset olivat huolestuttavia, sillä yksi Finnfundin päätavoitteista on kanavoida kehitysmaihin lisää verotuloja.

Finnwatchin raporttien herättämä vilkas keskustelu järjestöjen, ulkoministeriön ja kehitysministeri Mykkäsen välillä johti Finnfundin verolinjauksen laatimiseen. Ensimmäinen luonnos linjauksesta oli pettymys, ja järjestöt kritisoivat sitä hampaattomaksi. Kommentointikierroksen jälkeen laadittu Finnfundin lopullinen verolinjaus julkaistiin tällä viikolla.

Mitä hyvää Finnfundin uudessa verolinjauksessa on?

  • Finnfund kertoo nyt edellyttävänsä hankkeiltaan verovastuullisuutta.
  • Finnfundin linjauksessa ei enää viitata valtion omistajaohjauspolitiikassa käytettyyn hyvin ongelmalliseen aggressiivisen verosuunnittelun määritelmään, joka ei käytännössä kiellä edes kaikkea laitonta toimintaa.
  • Finnfund tarkentaa seuraavansa jatkossa sijoituskohteidensa maksamia veroja ja veroluonteisia maksuja. Aiemmin yritys sisällytti laskelmiinsa kaikki “maksut”, siitä huolimatta, että ne voivat tarkoittaa mitä tahansa korvauksia suorituksista – esimerkiksi valtiolle maksettavaa vuokraa yrityksen käyttämästä maasta.
  • Finnfund kertoo, että sillä tulee olla ymmärrys rahoitettavan hankkeen yhtiö-, omistus- ja rahoitusrakenteesta.
  • Konkreettisia aggressiivisia verojärjestelyjä rajoittavia kirjauksia on Finnfundin verolinjauksessa vain vähän. Finnfund kuitenkin kertoo ettei se hyväksy “sellaisen holdingyhtiörakenteen käyttämistä, jolla hyödynnetään verotuksen epäsymmetrisyyttä. Verotuksen epäsymmetrisyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa samaa asiaa kohdellaan verotuksessa eri maissa eri tavalla ja tätä epäsymmetrisyyttä hyväksikäyttämällä vältetään veroja kehitysmaassa.” Tämä konkreettinen linjaus on hyvä, mutta se jää torsoksi ja sulkee monet muut järjestelyt ulkopuolelle. Verotuksen maiden välistä epäsymmetrisyyttä hyödyntävät hybridijärjestelyt ovat vain yksi aggressiivisen verosuunnittelun muoto ja esimerkiksi erityisten verohuojennusten hakeminen, alikapitalisointi ja verosopimuksilla kikkailu jäävät tämän kirjauksen valossa edelleen sallittujen listalle. Alikapitalisointia Finnfund kuitenkin kertoo “tarkastelevansa”.


Mitkä ovat Finnfundin verolinjauksen puutteet?

  • Finnfund kertoo tekevänsä sijoituspäätökset kokonaisharkinnan perusteella. Yritys voi siis ilmeisesti sijoittaa myös hankkeisiin, joissa vältellään veroja, jos hanke muuten edistää esimerkiksi ympäristövastuuta.
  • Finnfundin sijoitusten maksamista veroista ei jatkossakaan saada riittävää tietoa. Maksettuja veroja ei eritellä eri verolajeittain eikä raportoitavissa veroissa huomioida attribuutiota. Finnfund voi siis edelleen raportoida kehitysvaikutuksenaan kaikki yhtiön maksamat verot, vaikka Finnfund tosiasiassa omistaisi kohdeyhtiöstä vain pienen murto-osan. Kun kaikki kehitysrahoittajat toimivat samalla tavalla, saadaan yksityisen sektorin kehitysyhteistyöhankkeista kansainvälisesti vääristyneitä ja moninkertaisesti paisuteltuja tuloksia.
  • Finnfund ei kiellä hankeyhtiöitään neuvottelemasta kehitysmailta erityisiä verolomia. Sen sijaan yritys vaatii nyt, että verolomien tulee olla muidenkin yritysten saatavilla vastaavissa tilanteissa. Finnfundin tulisi sallia vain lakiin perustuvat verolomat ja -huojennukset.
  • Finnfund ei edellytä kohdeyritysten “maksavan enemmän veroja kuin mitä paikallinen verolainsäädäntö ja -viranomainen vaativat”. Muotoilu on erittäin ongelmallinen ja ristiriidassa muun paperin kanssa, sillä käytännössä kaikki lain kirjainta (mutta ei välttämättä sen henkeä) noudattavat verojärjestelyt sallitaan.
  • Ylipäätään monet Finnfundin verovastuuseen liittyvien prosessien vaatimukset ovat pelkkää lainmukaisuuden seurantaa. Finnfund kertoo muun muassa edellyttävänsä lainmukaisen siirtohinnoitteludokumentaation laatimista sekä osakaslainojen korkojen ja muun siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden varmistamista. Siirtohintoihin liittyvää laillista verosuunnittelua, verosyistä tehtävää liiketoimintamallien kehittämistä, alikapitalisointia tai muita aggressiivisia mutta silti laillisia järjestelyjä ei kielletä.
  • Sijoitussopimuksiin liitettäviä tarkempia verorakenteisiin liittyviä ehtoja ei avata verolinjauksessa. Jää epäselväksi asetetaanko julkisen verolinjauksen lisäksi yhtiöille myös muita vaatimuksia.
  • Sijoituskohteilta edellytään avoimuutta vain Finnfundin ja verottajan suuntaan. Julkisuutta sidosryhmien kuten kansalaisjärjestöjen tai median suuntaan ei lisätä. Avoimuuden puute voi johtaa tilivelvollisuuden puutteeseen. Kansalaisilla ja päättäjillä, jotka ohjaavat Finnfundille rahoitusta, ei ole mitään mahdollisuutta seurata noudattaako Finnfund omaa verolinjaustaan.


Vero-osaamista vahvistettava

Finnfundin verolinjaus on askel oikeaan suuntaan, mutta verovastuullisiin yksityisen sektorin kehitysyhteistyöhankkeisiin on silti vielä pitkä matka. Haasteita tuottavat niin puutteelliset ohjausmekanismit, veroasiantuntijuuden puute kuin koko toimintakonsepti.

Finnfundin toimintaa ohjaavat indikaattorit ja raportointikäytännöt eivät kannusta verovastuuseen panostamiseen: ansiotuloverot, arvonlisäverot ja lukemattomat muut samassa köntässä raportoitavat verolajit eivät kannusta kiinnittämään huomiota yhteisöveron tasoon. Yhteisövero on se verolaji, johon kohdistuu eniten aggressiivista verosuunnittelua. Ilman attribuutiota Finnfundin toiminnan vaikutusta verotulojen kasvuun ei myöskään voida osoittaa. Ilman yleisöjulkisuutta median tai kansalaisjärjestöjen on vaikeaa nostaa epäkohtia esiin.

Finnfund on moneen kertaan todennut, ettei sillä ole omaa verovastuuseen liittyvää osaamista. Ulkopuolelta palkattavat verokonsultit, joilla ei välttämättä ole ymmärrystä verovastuusta, eivät voi vastata sijoituksiin liittyvistä yksityiskohtaisista neuvotteluista ja verovastuun seurannasta. Yhtiön omaa osaamista tulisikin vahvistaa jos asiat halutaan saada aidosti oikeille urille.

Finnfundin olisi hyvä tehdä vähemmän ja vastuullisemmin.

Finnfundin toimintakonsepti nojaa pitkälti lähtemiseen vähemmistösijoittajana mukaan valmiisiin, yleensä kaupallisesti valmisteltuihin hankkeisiin. Usein tässä vaiheessa monet asiat kuten rahastorakenne on jo lyöty lukkoon tai isommat rahoittajat sanelevat verojärjestelyt muuten itselleen sopivalla tavalla.

Finnfundin olisi hyvä tehdä vähemmän ja vastuullisemmin sekä toimia yhteistyössä sellaisten partnereiden kanssa, jotka jakavat yhtiön julkilausutut tavoitteet. Tämä ei kuitenkaan sovi yhteen ministeriön strategian kanssa, jossa Finnfundiin on kanavoitu paljon rahaa markkinaehtoisena finanssisijoituksena. Tämä lisää painetta tehdä nopeasti mahdollisimman paljon taloudellisesti tuottavia sijoituksia. Tällä hetkellä Finnfund on kaukana markkinaehtoisesta tuotosta ja paineet tuloksen tekemiseen ovat varmasti kovat.

Jäämme huolestuneena odottamaan minkä painoarvon verovastuu saa ristiriitaisten tavoitteiden välissä kipuilevan yhtiön toiminnassa.

Share
Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email