Julkaisimme tänään kaivosverotusta koskevan raportin, jossa on arvioitu Suomen kaivosveropolitiikkaa, sen seurauksia ja vaihtoehtoja. Kävimme läpi Suomen kannattavimpiin metallikaivoksiin liittyviä verosuunnittelujärjestelyjä, joiden arvioimme aiheuttaneen Suomelle 49 miljoonan euron veromenetykset vuosina 2011–2014. Tämä on paljon, kun se suhteutetaan kaivosyhtiöiden ajanjaksolla maksamiin 92 miljoonan yhteisöveroihin. Kaivosyhtiöiden työllistävät vaikutukset ovat pieniä, kun niitä vertaa siihen, että malmeja louhittiin Suomessa vuosina 2011–2014 liki 4 miljardin euron arvosta.

Raportissa esitetyt ongelmat voidaan kuitenkin korjata. Tässä eduskunnalle tänään toimittamamme lista suosituksista: 

Suomen lainsäädäntöä koskevat muutokset

– Yritysten korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoittavaa lainkohdasta (EVL 18 a §) on poistettava aukkokohdat siten, että alikapitalisoinnilla ei voi saada verohyötyä. Erityisesti holding-yhtiörakenteilla keinotekoisesti luotujen korkojen vähennyskelpoisuutta tulisi rajata. VM:n selvitysten mukaan ongelma koskee satoja yrityksiä ja sen taloudelliset vaikutukset ovat jopa satoja miljoonia.

– Tuloverolakia on uudistettava siten (9 & 10 §), että Suomessa sijaitsevien malmiesiintymien kaivosoikeuksien myyntivoittoja verotetaan täällä. Tämä näkökohta on huomioitava myös tuloverosopimuksia neuvoteltaessa. Tällä on merkitystä, koska malminetsintäyhtiöiden toiminta perustuu usein kaivosoikeuksien myyntiin. Lisäksi hankintahintojen poistot ovat vähennyskelpoisia yhteisöverotuksessa. Verosuunnittelumahdollisuudesta aiheutuu Suomelle huomattava riski.

– Suomessa on toteutettava louhittujen malmien arvoon perustuva erillinen kaivosrojaltivero. Tällainen 1-10 % vero on käytössä lähes kaikissa kaivosmaissa. Veron suunnittelussa voidaan hyödyntää TEM:lle vuonna 2012 laadittua konsulttiraporttia, jossa on käyty läpi keskeisten kaivosmaiden silloiset verolait.TEM ei alun perin julkaissut raporttia, mutta Taloussanomat sai sen sittemmin käsiinsä. Eri maiden voimassa oleviin kaivosveroihin voi tutustua esimerkiksi verokonsultointiyhtiö EY:n kaivosvero-oppaassa. Kaivosverolla varmistetaan, että Suomi saa korvauksen täältä louhituista malmeista. Lisäksi vero rajoittaisi kannattamattomimpia riskisijoituksia, millä varmistetaan, että malmivarantoja hyödynnetään vasta silloin, kun malmien hinnat ovat riittävän korkealla. Näin malmeista saadaan suurin mahdollinen hyöty.

– Suomen verosuunnittelua rajaavia lainkohtia tulee uudistaa niin, että haitallinen verosuunnittelu on yksiselitteisemmin rajattu laittomaksi. Tällä hetkellä lain aukkokohdat ja epäselvyydet estävät viranomaisia puuttumasta aggressiiviseen verosuunnitteluun. Ongelmallisia ovat veron kiertämistä (VML 28 §), siirtohinnoitteluoikaisua (VML 31 §) ja väliyhteisöjen verotusta koskevat lainkohdat (väliyhteisölaki). Lisäksi suomalaisten käyttämät ulkomailla rekisteröidyt postilaatikkoyhtiöt tulisi määritellä kansainvälisten periaatteiden mukaisesti Suomen verotuksen piiriin muuttamalla tuloverolain 9 §:ää. Näitä puutteita on käsitelty tarkemmin tässä raportissa.

– Täällä toimivia kaivosyhtiöitä tulee velvoittaa raportoimaan julkisesti maakohtaiset verotietonsa siten, että niiden verosuunnittelujärjestelyt ja veropolitiikka ovat läpinäkyviä.


Kansainvälinen yhteistyö

– Suomen tulee edistää Euroopan komission julkisen yritysveroraportoinnin aloitetta. Guardianin tietojen mukaan aloite julkistetaan huhtikuussa. Suomen tulee varmistaa, että aloite velvoittaa yrityksiä julkaisemaan riittävät tiedot verosuunnittelun vastuullisuuden arvioimiseksi. Tiedot ovat olennaisia myös sijoittajille, koska ne vaikuttavat osakkeiden arvoon ja siihen kohdistuviin riskeihin.

Tutkimuksissa on arvioitu, että tietojenkeruu ei aiheuta yrityksille merkittäviä lisäkustannuksia sillä suunnitelmallisesti toimivat yritykset tuntevat oman verostrategiansa ja ne joutuvat raportoimaan verotiedot verohallinnoille jo nyt. Tiedot eivät myöskään sisällä olennaista liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa, ja esimerkiksi Suomessa vastaavat tiedot ovat julkisia jo nyt, koska osakeyhtiöiden tilinpäätökset saa kaupparekisteristä.

– Suomen on osallistuttava aktiivisesti Euroopan komission yhteistä veropohjaa koskevan hankkeen edistämiseen. Yhteinen veropohja on pidemmällä aikavälillä kestävämpi ratkaisu monikansallisten yritysten verottamiseen kuin erillisyhtiöihin ja markkinaehtoperiaatteeseen perustuva verotus. Yhteinen veropohja vaikeuttaa verojen välttelyä keinotekoisilla järjestelyillä.

– Suomen on työskenneltävä aktiivisesti kansainväliseen yritysverotukseen liittyvien porsaanreikien sulkemiseksi muun muassa OECD:n BEPS-hankkeessa ja EU:n komission hankkeessa


Meillä on suositus myös kansalaisille: vaadi päättäjiltä kunnianhimoista verovälttelyyn puuttuvaa politiikkaa. Voit myös varmistaa, että verovälttelyä tutkitaan jatkossakin – tue Finnwatchin toimintaa Muutamaata-palvelun kautta.


Blogin kuva: Johannes Jansson

Creative Commons -⁠lisenssi
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.

stdClass Object ( [image_intro] => images/eduskunta_kaivos.jpg [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => [image_fulltext] => [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => )

© Finnwatch 2019
Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email