Kaivosteollisuuden etujärjestö Kaivosteollisuus ry arvostelee Finnwatchin tänään julkaistua raporttia tiedotteessaan puutteelliseksi. Tiedote keskittyy raporttimme kannalta epäolennaisiin kysymyksiin. Lisäksi siinä on useita virheellisiä väittämiä. Vastaamme Kaivosteollisuus ry:n väitteisiin kohta kohdalta.


Kaivosteollisuuden mukaan Finnwatchin "raportti ei mainitse muun muassa kaivosyhtiöiden kokonaisveroastetta, johon lasketaan mukaan elinkeinoverot, palkkaverot ja energiaverot." Kaivosteollisuus ry:n mukaan edellämainitut verot nostavat kaivosyhtiöiden Suomeen maksamien verojen määrän aivan toisiin lukemiin.

Finnwatch käsittelee Kaivosteollisuus ry:n mainitsemia veroja raportin sivulla 8. Finnwatchin raportti toteaa: "[Yhteisöverojen] lisäksi kaivostoimintaan kohdistuu usein muita veroja, kuten arvonlisäveroja, energiaveroja, tulleja ja kiinteistöveroa, joiden rooli ei kuitenkaan ole kaivosverotuksessa [..] merkittävä". Myös palkkojen verotusta käsitellään erikseen. Tilastokeskuksen lukuihin pohjautuen raportti toteaa: "Kaivostoiminta on pääomaintensiivinen ala, joten palkkojen ja niistä maksettavien verojen suhteellinen rooli toiminnassa on vähäinen. Vuonna 2014 metallikaivosten maksamat palkat olivat Suomessa vain 0,1 prosenttia kaikista palkoista, mikä oli pienempi kuin kaivosten osuus bruttokansantuotteesta".

Yritysten voitoistaan maksamat yhteisöverot ovat ainoa verolaji, jota kansainväliset yritykset voivat välttää aggressiivisella verosuunnittelulla. On itsestään selvää, että Finnwatch verosuunnittelua käsittelevä raportti keskittyy yhteisöveroihin.

Finnwatchin näkemyksen mukaan kaivosteollisuuden esiin nostamat kokonaisveroastetta tai palkkojen verotusta koskevat kysymykset eivät ole Suomen kaivoksista saamien hyötyjen kannalta olennaisimpia. Ratkaisevampaa on, että kaivosyhtiöt maksavat voitoistaan ja louhimistaan malmeista riittävän korvauksen. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen kaivosverotus on poikkeuksellinen alhainen. Useimmissa kaivosmaissa voitoista maksettava yhteisövero on selvästi Suomea korkeampi. Lisäksi niissä maksetaan louhittujen malmien arvosta kaivosverona 1-10 % korvaus, mitä ei Suomessa ole käytössä. Eri maiden kaivosveroja voi verrata esimerkiksi konsulttiyhtiö EY:n kaivosvero-oppaalla.


Kaivosteollisuus väittää Finnwatchin unohtavan mainita, että raportissa mainituissa kaivosyhtiöissä on tehty verotarkastuksia, joissa ei ole löytynyt huomautettavaa.

Verotarkastusten mainitseminen ei ole raportin kannalta olennaista, sillä raportissa kuvattu yhtiöiden harjoittama verosuunnittelu ei mitä todennäköisimmin ole laitonta. Lisäksi tiedot verotarkastuksista ovat lain mukaan salaisia, joten Finnwatchilla ei ole voinut olla niitä käytettävissään, koska yritykset eivät ole tietoja Finnwatchille itse antaneet. Toteamme kuitenkin sivulla 6: "Tutkimuksessa käytettyjen tietojen perusteella ei voida luotettavasti arvioida järjestelyjen lainmukaisuutta". Sivulla 7 on lisäksi todettu: ”Yritysten tilinpäätöksistä ei ilmene, että veroviranomaiset olisivat Suomessa tai muualla puuttuneet [niiden] verosuunnitteluun.” Finnwatch on esittänyt Suomen päättäjille konkreettisia suosituksia kaivosten verovälttelyyn puuttumiseksi


Kaivosteollisuus väittää, että Fraser-instituutti olisi tänään julkaistussa tutkimuksessaan pudottanut osittain verotuksen takia Suomen vasta viidenneksi kaivosmaiden vertailussa.

Finnwatch ihmettelee, mihin Kaivosteollisuus ry:n näkemys perustuu. Suomen yhteisöveroa laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014 ja se on OECD-maiden alimpia. Lisäksi Suomen lainsäädännön aukot mahdollistavat todellisen verokannan laskemisen vieläkin alemmaksi verosuunnittelulla. Suomessa ei myöskään ole toistaiseksi keskusteltu kaivosverosta, mikä on käytössä lähes kaikissa muissa kaivosmaissa. Fraser-instituutin raportti ei mainitse veroja syynä Suomen sijoituksen tippumisessa. Kaivosinvestointien vähäisyys Suomessa johtuu ennen kaikkea suhteellisen köyhistä malmiesiintymistä sekä malmien alhaisista markkinahinnoista. 


Kaivosteollisuuden mukaan kaivosverotukseltaan huomattavasti tiukempi Australia luopui kaivosverosta nopeasti vuonna 2014, sillä vero ei tuonut odotettuja tuloksia.

Väite ei pidä paikkaansa. Australiassa kaivosyhtiöiltä peritään keskimäärin 3,5 prosentin kaivosrojaltivero, mikä perustuu louhittujen malmien arvoon. Lisäksi kaivosyhtiöiden voitostaan maksama yhteisövero on 30 prosenttia, mikä on selvästi Suomen 20 prosentin veroa korkeampi. Australiassa oli vuosina 2012–2014 käytössä kaivosten supervero, minkä seurauksena niiden voitoistaan maksama vero oli jopa yli 50 prosenttia. Toisin kuin Kaivosteollisuus esittää, vero poistettiin poliittisten päätösten seurauksena, kun hallitus vaihtui. Kaivosteollisuuden osuus Australian taloudesta kasvoi tasaisesti myös vuosina 2012–2014, kun vero oli käytössä.

***

Finnwatch on tutkimustoimintansa eettisen ohjeiston mukaisesti lähettänyt raportin löydökset etukäteen kommentoitavaksi kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines AEM:lle ja First Quantum Minerals FQM:lle. Raporttiin yksityiskohtaisesti vastannut AEM toteaa vastineessaan Finnwatchin raportin perustuvan faktoihin eikä kiistä verosuunnittelullisia motiiveja yritysjärjestelyjensä takana (ks. raportin liite 2). Myöskään FQM ei kiistänyt verosuunnittelua.

Kaivosteollisuus on lisäksi nostanut tiedotteessaan esiin kaivostoiminnan vaatimiin kauaskantoisiin investointeihin sisältyvät riskit. Finnwatch on tuonut saman asian esiin myös raportissa (esim. sivulla 8). Tämä tosiasia on otettava huomioon kaivosveropolitiikassa, jonka tavoitteeksi on kaikkialla maailmassa otettu kaivosten sijaintivaltioon jäävien hyötyjen varmistaminen. Investointien mahdollistaminen on yksi näkökulma kokonaisuudessa eikä niiden tukeminen voi olla lähtökohta vastuulliselle kaivospolitiikalle. On perusteltua väittää, että Suomen kaivosveropolitiikka on poikkeuksellisen yritysmyönteistä, mikä saattaa vaarantaa kaivostoiminnasta yhteiskunnalle jäävät hyödyt.

Haluamme raportin kautta antaa oman panoksemme siihen, miten Suomeen saadaan kehitettyä kestävää kaivostoimintaa, joka ottaa tasapainoisesti huomioon yhteiskunnan, työntekijöiden ja yhtiöiden edut. Erityisesti toivomme Suomeen faktoihin pohjautuvaa keskustelua yritysten kansainvälisestä verosuunnittelusta sekä siitä, miten kaivosteollisuuden verotuksella voitaisiin varmistaa, että kansainvälisille suuryrityksille luovutettavasta kansallisomaisuudesta jää hyötyä myös Suomen yhteiskunnalle.

Kaivosteollisuus ry:n vastine on pettymys eikä vastaa raporttimme esiin nostamiin huoliin kaivosyhtiöiden toiminnan verovastuullisuudesta.

Creative Commons -⁠lisenssi
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.

stdClass Object ( [image_intro] => images/image-13.jpg [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => [image_fulltext] => [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => )

© Finnwatch 2019
Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email