Krokotiilin kyyneleitä

Blogi
Sonja Vartiala |

Ohjelmassa esitettyjen tuoreiden lukujen mukaan verottaja on tehnyt kuudessa vuodessa yhteensä 63 tarkastusta, joissa on tutkittu niin sanotun siirtohinnoittelun oikeellisuutta. Näistä yli puolet, 34 kappaletta, on johtanut jälkiverojen määräämiseen. Yhteiskunnan kannalta puhutaan satojen miljoonien eurojen verotuloista.

Kuten totean ohjelman haastattelussa, on erittäin tärkeää, että verottaja valvoo siirtohinnoittelua ja myös puuttuu siihen, kun katsoo sen lain perusteella aiheelliseksi. Kun joku ei maksa verojaan, joku muu maksaa niitä enemmän. Jos veroja ei saada kerättyä, yhteiskunnan peruspalveluista leikataan tai niitä rahoitetaan velkarahalla.

Paitsi, että MOT tekee näkyväksi aggressiivisen verosuunnittelun laajuuden, se tarjoaa kiinnostavan läpileikkauksen suomalaiseen verokeskusteluun. Verottajan toimintaa verovälttelyn kitkemisessä pyritään meillä lähes systemaattisesti leimaamaan mielivaltaiseksi.

Verottajan toimintaa verovälttelyn kitkemisessä pyritään meillä lähes systemaattisesti leimaamaan mielivaltaiseksi.

MOT:n ohjelmassa verottajaa kurmoottavat vanhat tutut tahot kuten Elinkeinoelämän keskusliitto ja nimettömästi verottajan päätöksiä kauhistelevat yritykset. Kenties eniten äänessä on Boreniuksen verokonsultti Janne Juusela, joka on toiminut yritysten laskuun verotusta koskevissa riitatapauksissa. Juusela kuvailee jutussa verottajan linjaa aggressiiviseksi ja väittää jopa oikeusturvan olevan vaarantunut.

Juusela ei ole ainoa verottajan kimppuun toistuvasti hyökkäävä verojuristi. Verokonsultit saavat valtavasti palstatilaa, ja Verohallinto oikoo juttuja minkä ehtii vastineiden muodossa. Esimerkkejä jutuista saa vaikka täältä, täältä tai täältä.

Viranomaistoiminnan arvostelu on tietenkin ok – jopa suotavaa. Arveluttavaa touhusta tulee kun yritysten laskuun toimivat tahot esittävät kiistanalaisia näkemyksiä riippumattoman asiantuntijan hatulla. Räikeimmissä tapauksissa konsultit ovat saattaneet itse suunnitella verottajan hampaisiin jääneen järjestelyn, hävitä jutun oikeusasteissa ja astella sitten muina miehinä julkisuuden valokeilaan asiantuntijaroolissa verottajaa ja tuomioistuimia syyttelemään.

Verottajan mielivaltaa?

Verottajan maineen mustamaalauskampanja onnistuu Suomessa, sillä meillä verotusta koskevat hallintotuomioistuimen ratkaisut eivät ole kokonaan julkisia, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Suomessa oikeuden ratkaisuissa ei kerrota myöskään verojärjestelyjä suunnitelleiden tai niissä avustaneiden tahojen nimiä. Suomi on saanut verotukseen liittyvien oikeuden päätösten salailusta huomautuksen tuoreessa Financial Secrecy Index -vertailussa.

Kun verokeitaan kautta satojen miljoonien korkokikkailua harjoittanut yritys itkee Suomessa krokotiilinkyyneleitä siitä, että joutuu maksamaan verot kertaalleen ja järjestelyn laatinut verokonsultti syyttää verottajaa mielivallasta, ei vastapuoli voi puolustautua lainkaan. Verottajalla ei ole lupaa käydä keskustelua yksittäistapauksista, tuomioistuin ei saa kommentoida asiaa ja erillisestä pyynnöstä julki tulevien tuomioistuinten päätöksistä on mustattu yrityksen tunnistamista auttavat tiedot.

Medialla on tässä oma vastuunsa, ja suurelle yleisölle on tärkeää avata erilaisten kommentaattoreiden intressit. Kauppalehti sai viime viikolla Julkisen sanan neuvostosta langettavan tuomion, kun se ei kertonut tuomioistuimen ratkaisua kovin sanoin arvostelleen verokonsultin hävinneen itse kyseisen tapauksen oikeudessa.

Mutta entä se koko jutun pihvi – onko verottaja toiminut mielivaltaisesti?

Verohallinnon tavoitteet asetetaan poliittisesti valtiovarainministeriön toimesta. Vuonna 2016 verottajan päätöksille on vaadittu 70 prosentin pysyvyyttä hallinto-oikeudessa. Sittemmin päätösten pysyvyysvaatimusta on kiristetty 72 prosentin tasolle. Vuonna 2017 Verohallinto ylitti tavoitteet kirkkaasti 77 prosentin tuloksella.

Vuosina 2010–2016 Verohallinnon siirtohinnoittelupäätöksistä tehtyihin valituksiin on saatu 21 tuomioistuinten ratkaisua. Oikeusasteissa 11 säilyi kokonaan ja seitsemän osittain Verohallinnon päätöksen mukaisina. Verottajan päätöksen osittainen säilyminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuomioistuin on muuttanut määrättyjen jälkiverojen määrää. Vain kolme Verohallinnon päätöstä kumoutui.

Verottajan tekemille siirtohinnoitteluoikaisuille on siis ollut 85 prosentissa tapauksista perusteet. Aika kaukana mielivallasta.

Kuva: Alex Proimos, Flickr, CC 2.0

Työmme verovastuun edistämiseksi ei voi jatkua ilman sinun tukeasi. Liity nyt Finnwatchin kuukausitukijaksi ja turvaa tehokkaan työmme jatkuminen.


Sonja Vartiala

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email