Puhetta pitämässä Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki 

 

Arvoisa ministeri, arvoisat kuulijat.

Tänään pidettävän keskustelun tarkoituksena on löytää ratkaisuja siihen, miten julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat noudattavat veronmaksussaan yhteiskuntavastuuta.

Taustalla on suomalaisten huoli siitä, että uudessa sote-mallissa kilpailutuksia voisivat voittaa kansainväliset sote-yritykset, jotka jättävät toiminnastaan saamistaan voitoista niille kuuluvat yhteisöverot maksamatta Suomeen.

Huoli on perusteltu, sillä julkisuudessa on ollut esillä muutamien sosiaali- ja terveysalan yritysten harjoittama aggressiivinen verosuunnittelu. Ilmiö ei tokikaan rajoitu sote-alan yrityksiin. Kaikkiaan eri toimialoilla toimivien monikansallisten yritysten verovälttelyn voidaan arvioida aiheuttavan Suomelle vuositasolla satojen miljoonien eurojen yhteisöveromenetykset. Halpana markkinoitu sote-palvelu voikin siis tulla yhteiskunnalle kalliiksi. 

Aggressiiviseen verosuunnitteluun voitaisiin puuttua tehokkaammin, jos siitä saataisiin enemmän julkista tietoa – aggressiivisessa verosuunnittelussa hyödynnetään usein valtioita ja oikeudenkäyttöalueita, joissa omistaja-, tilinpäätös- ja muut yritystiedot ovat salaisia.

Verovälttelyn piilottamisen estämiseksi sote-yritykset tulisikin velvoittaa kertomaan julkisesti tietyt taloudelliset tunnuslukunsa maakohtaisesti. Näin voitaisiin arvioida, näyttävätkö yritykset veronalaiset voittonsa ja maksavatko ne niistä veronsa niihin maihin, joissa niillä on toimintaa. Saisimme vastauksen siihen, mikä vaikutus sote-palveluiden yksityistämisellä on yhteisöverotuottoihin. Samalla yrityksiä voitaisiin painostaa reiluun veronmaksuun, sillä näkyväksi tullut verovälttely on niille maineriski.

Luonnokseen valinnanvapauslaista on otettu sote-yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva pykälä. Sen nykymuotoilun perusteella säännöksestä ei kuitenkaan voi johtaa sitovaa maakohtaista raportointivelvoitetta, eikä sote-yritysten verosuunnittelun aggressiivisuutta voitaisi arvioida jatkossakaan.

Todettakoon, että valtio-omistaja on jo vuodesta 2014 edellyttänyt valtionyhtiöiltä maakohtaisen verojalanjäljen raportoimista. Raportointi ei kuitenkaan ole toiminut huonon ohjeistuksen vuoksi: valtionyhtiöille on annettu valta oman harkintansa perusteella julkaista vain itse olennaisiksi katsomiaan tietoja. Pyydetyt tiedot on jätetty kertomatta muun muassa veroparatiisimaista. Valtionyhtiöiden verojalanjälkiraportoinnista ei siten tule ottaa mallia.

Maakohtainen raportointivelvoite tulisi säätää siten, että kaikkia monikansallisia suuria konserneja vaaditaan kertomaan tietyt yksilöidyt taloudelliset tunnusluvut maittain ilman poikkeuksia ja harkinnanvaraa. Kyse olisi objektiivista numeerisista tiedoista, joita yritys ei voisi lakia rikkomatta kaunistella ja jotka jättävät johtopäätösten tekemisen lukijalle.

Raportoitaviksi tiedoiksi tulisi laissa listata muun muassa ne tiedot, jotka suurimpien kansainvälisten konsernien tulee vuoden alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä raportoida ei-julkisina viranomaisille EU:ssa. Tietoihin tulisi lisätä myös liikevaihto ja työntekijäkulut sekä konsernin sisäiset rojalti- ja korkomaksut näihin transaktioihin liittyvien verosuunnittelumahdollisuuksien vuoksi. Yritysten tulisi lisäksi nimetä tytäryhtiönsä ja kiinteät toimipaikkansa maittain.

Yrityksillä on nämä tiedot kaivettavissa niiden taloushallintajärjestelmistä ja tilinpäätöstiedoista. Raportointivelvoite olisi yksiselitteinen ja yritysten olisi siten helppo noudattaa sitä. Tietojen tuntemisesta on hyötyä yrityksille itselleen, omistajille, sijoittajille, kuluttajille ja kansalaisille. Raportointivelvoite tulee säätää koskemaan kaikkia toimialoja, mutta haluttaessa on mahdollista edetä vaiheittain siten, että maakohtaista raportointia edellytetään ensiksi vain sote-yrityksiltä sote-uudistuksen yhteydessä.

Maakohtaisella raportoinnilla ei kuitenkaan suoraan estetä sote-yrityksiä siirtämästä Suomesta kertyneitä sote-voittoja ulkomaille. Tähän tarvitaan muutoksia yhteisöverolainsäädäntöön, joka tällä hetkellä mahdollistaa laajamittaisen verovälttelyn tarjoamatta verottajalle tehokkaita välineitä puuttua ongelmaan. Aggressiivisen verosuunnittelun torjuminen edellyttää muun muassa veropohjan tiivistämistä ja veronkiertosäännösten tiukentamista.

Finnwatch julkaisi kolme päivää sitten raportin, jossa esitimme keskeiset muutokset Suomen sisäiseen lainsäädäntöön ja verosopimuksiin. Lakiuudistukset tulisi toteuttaa samalla, kun Suomessa pannaan täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin pakottamia muutoksia sisäiseen lainsäädäntöön. Direktiivi oli vain köyhä EU:n jäsenvaltioiden välinen kompromissi, joka asetti veronkiertosäännösten minitason EU.ssa. Veronkiertodirektiivin implementointi sellaisenaan ei siis riitä, vaan Suomen tulee mennä pidemmälle ja poistaa perusteettomat mahdollisuudet verokikkailuun. Tästä syystä suositamme mm. seuraavaa:

- Lyhyellä aikavälillä Suomessa tulisi rajoittaa korkojen vähentämiskelpoisuutta holdingyhtiöjärjestelyissä ja muutoin, jotta voittoja ei voitaisi nykyisessä määrin siirtää lainakorkoina pois Suomen verotuksen piiristä. Näin tasataan myös yritysrahoituksen verokohtelua – verotuksessa lainakorot ovat vähennyskelpoisia, mutta vastaavaa vähennysmahdollisuutta ei ole vastaanotettaessa sijoituksia osakepääomaan.

- Suomen tulisi myös tiukentaa väliyhteisölakia, jotta pöytälaatikkoyhtiöihin siirrettyjä voittoja voitaisiin verottaa Suomessa aiempaa tehokkaammin.

- Lisäksi laissa tulisi täsmentää veronkiertosäännösten soveltamiskriteereitä, jotta verottajan olisi helpompi soveltaa lakia.

- Suomen tulisi myös liittyä ensi kesäkuussa allekirjoitettavaan OECD:n monenkeskiseen verosopimukseen lähtökohtaisesti ilman varaumia, sillä näin veropohjia rapauttavaa voitonsiirtoa voitaisiin torjua tehokkaammin yhteisin säännöin.

Yhteisöverouudistusten myötä sote-voittojen siirto Suomen verotuksen piiristä vaikeutuisi. Tämä tarkoittaisi, että kilpailu markkinoilla olisi reilumpaa – kotimaisilla pk-yrityksillä ei ole vastaavia mahdollisuuksia verosuunnitteluun, kuin kansainvälisillä suuryrityksillä. Kun verotus vääristää vähemmän yritystoimintaa, investoinnit kohdentuvat tehokkaasti. Tämä puolestaan heijastuu talouden toimintaan ja talouskasvuun positiivisesti. Mikä tärkeintä, uudistusten myötä myös julkisesti tuotettujen peruspalveluiden rahoittaminen on turvatummalla tolalla.

Kiitos!

stdClass Object ( [image_intro] => images/FullSizeRender-3.jpg [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => [image_fulltext] => [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => )

© Finnwatch 2017