Yritysvastuujärjestö CORE Coalitionin vasta julkaistun tutkimusraportin mukaan suuryrityksisten tuotantoketjuissa on riskejä, joita ne eivät kerro tai edes tunnista.

Ison-Britanniassa vuonna 2015 voimaan tulleen lain mukaan (UK Modern Slavery Act) kaikkien yritysten, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 36 miljoonaa puntaa, tulee julkaista orjuutta ja ihmiskauppaa koskeva tiedoksianto, jossa ne selvittävät miten ne ehkäisevät näitä ihmisoikeusloukkauksia toiminnassaan.

CORE:n raportti tutki yhteensä 50 yrityksen tiedoksiantoja. Puolet näistä yrityksistä hankki raaka-aineita, joiden yhteydessä tiedetään esiintyvän työriistoa. Tällaisia riskisektoreita ovat esimerkiksi kaakaon tuotanto Länsi-Afrikassa, mica-kiilteen tuotanto Intiassa, palmuöljytuotanto Indonesiassa ja teen tuotanto Intian Assamissa. Toiset 25 tutkittua yritystä toimivat aloilla, joilla tiedetään olevan riski nykyajan orjuuden esiintymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi vaate- ja kenkäteollisuus, hotellit, rakennusala sekä palveluiden ulkoistaminen.

Ison-Britannian sisäministeriön kehoituksesta huolimatta useat yritykset eivät raportoi edellä mainituista riskeistä tai loukkauksista, joita tiedetään esiintyvän niiden toiminnassa tai tuotantoketjuissa. Raportissa käsitellyistä 50 yrityksestä lähes kaksi kolmasosaa ei tiedoksiannoissaan viittaa lainkaan tuotantoketjuilleen tai toiminta-aloilleen tyypillisiin orjuuden ja ihmiskaupan riskeihin.


Useat kansainväliset suuryritykset jättivät isot riskit huomiotta

Raportti nostaa esiin useita huolestuttavia esimerkkejä.

Kosmetiikkayritykset L'Oréal, Revlon, Boots ja Estée Lauder eivät omissa Britannian lain edellyttämissä tiedoksiannoissaan mainitse lapsityövoimaa mica-kiilteen tuotantoketjuissa. Mica-kiillettä käytetään tuomaan hohtoa meikkeihin. Neljäsosa maailman micasta tulee Koillis-Intiasta, jossa n. 20 000 lapsen arvioidaan työskentelevän sadoissa mica-kaivoksissa.

Suklaayritykset Hershey, Ferrero ja Lindt & Sprüngli eivät käsittele kaakaontuotantoketjujaan, vaikka ilmoittavat muualla julkisesti tuottavansa kaakaota Länsi-Afrikassa, jossa lapsi- ja pakkotyövoiman hyväksikäyttö on kaakaontuotannon laaja ongelma.

Koruyritykset Cartier, Goldsmiths, Pandora, Tiffany ja Signet eivät käsittele lainkaan kullankaivuuseen liittyviä orjuuden ja ihmiskaupan riskejä. Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että lähes miljoona lasta työskentelee kaivoksissa ympäri maailman.

Koillis-Intian Assamissa tuotettava tee on olennainen osa English Breakfast -teesekoitusta. Erittäin alhaiset palkat ovat osatekijä alueen teetiloilla tapahtuvaan ihmiskauppaan, mutta vain yksi teeyritys (Bettys and Taylors) mainitsee Assamiin liittyvät riskit tiedoksiannossaan.

Raportin julkaisuun mennessä tutkijat eivät löytäneet tiedoksiantoja Airbnb:ltä, Foot Lockerilta, Fortnum & Masonilta tai Diorilta. Myöskään Cadbury-suklaamerkin omistaja Mondelez ei ole julkaissut erillistä tiedoksiantoa. Suomessa Mondelez tunnetaan paremmin muun muassa Marabou-suklaasta.

Osa yrityksistä saa CORE-järjestöltä kuitenkin myös kiitosta.

Esimerkiksi suklaajätti Mars myöntää, että sen kaakaontuotantoketjussa voi esiintyä vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pakkotyötä. Myös Nestlé raportoi kattavasti 11 pääasiallisesta ihmisoikeusriskistä tuotannostaan. Rakennusalalla osa yrityksistä on myöntänyt liiketoiminnassaan esiintyvän orjuuteen liittyviä riskejä.


Raportointia edellyttävä laki hyvä, lisää lainsäädäntöä kuitenkin tarvitaan

Britannian orjuuden poistamiseen tähtäävä Modern Slavery Act -laki on hyvä askel eteenpäin, ja se on onnistunut tuomaan esiin yritysten ihmisoikeusriskien arviointiin liittyviä heikkouksia. Suomessakin vastaavan kaltaista lainsäädäntöä on jo saatu voimaan, kun kirjanpitolakia muutettiin joulukuussa 2016. Lakimuutoksella toimeenpantiin EU:n ei-taloudellista raportointia koskeva direktiivi, joka edellyttää suuryrityksiltä jatkossa julkista yritysvastuuraportointia muun muassa ihmisoikeusriskeistä.

Seuraava askel sitovan sääntelyn kehittämisessä on kuitenkin lainsäädäntö, joka edellyttää pelkän raportoinnin sijaan yrityksiltä sitovaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta.

Tällainen laki on jo hyväksytty muun muassa Ranskassa. Seuraavaksi Suomi?

 

 

stdClass Object ( [image_intro] => images/35137890483_8a540e160f_z.jpg [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => Kuva: Frank Kehren (CC BY-NC-ND 2.0) [image_fulltext] => images/35137890483_8a540e160f_z.jpg [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => Kuva: Frank Kehren (CC BY-NC-ND 2.0) )

© Finnwatch 2017