Ministeriön takinkääntö

SONJA FINÉR  

Pääsiäisenä tulleiden mediatietojen mukaan Orpon hallitus aikoo alentaa tänään alkavassa kehysriihessä yritysten voitoista maksettavaa yhteisöveroa 2–3 prosenttiyksikköä. Kokosin alle neljä faktaa siitä, miksi idea on huono. 

Ja blogin lopussa seuraa vielä yksi jymy-yllätys.

1. Yhteisöverokannan lasku yhdellä prosenttiyksiköllä maksaa 420 miljoonaa 

Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan hallitus on laskemassa yhteisöveroa 2–3 prosenttiyksikköä. Tämän hintalappu olisi arviolta noin 0,84–1,26 miljardia euroa, eli toimenpide on valtion taloudelle erittäin kallis.

Muutoksen hintalappua voi verrata yleisen arvonlisäverokannan viime syksynä toteutettuun 1,5 prosenttiyksikön korotukseen. VM:n arvion mukaan se tuottaa 956 miljoonaa euroa vuonna 2025.

2. Yhteisöveroon kohdistuva verokantakilpailu ei ole kiihtymässä – päinvastoin

Yhteisöverokannan laskemista on perusteltu verokilpailulla. Euroopan unionissa ja useissa muissa maissa on kuitenkin juuri otettu käyttöön 15 prosentin minimiyhteisövero. Tämän arvioidaan hidastavan verokannoista käytävää kilpailua ja jopa johtavan verokantojen nousuun. Väitettä verokilpailusta ei tue myöskään se, että EU-maiden yhteisöverokantojen keskiarvo on pysynyt muuttumattomana vuosina 2022–2024.

Suomen nykyinen 20 prosentin yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyisellä tasolla. Esimerkiksi vuonna 2023 EU-maiden yhteisöverokantojen keskiarvo oli 21,2 prosenttia ja OECD-maiden vastaava keskiarvo oli 23,6.

3. Yhteisöveroa ei voi alentaa ilman osinkoverotuksen kiristämistä tai tulonmuunto lisääntyy

Yhteisöverokannan alentaminen vaikuttaisi myös muuhun verojärjestelmään. Mikäli yhteisöveroa lasketaan, tulisi verovapaiden osinkojen verotusta kiristää vastaavasti niin, että osingon kokonaisveroaste säilyisi muun verotuksen kanssa sellaisella tasolla, että järjestelmän neutraalius ei entisestään heikentyisi. Jos tätä korjausta osingonsaajien verotuksessa ei tehdä, se johtaisi osinkoverotuksen osalta entistä suurempiin vääristymiin tulomuunnon lisääntymisen vuoksi ja eri sijoitusmuotojen epäneutraalin verokohtelun aiheuttamien markkinahäiriöiden muodossa.

Ainakaan toistaiseksi hallituksen kehysriihestä ei ole tihkunut ennakkotietoa siitä, että osinkoverotusta oltaisiin kiristämässä tasapainottamaan yhteisöverokannan laskua.

4. Yhteisöveron alentamisella ei välttämättä ole vaikutuksia investointeihin eikä kasvuun

Yhteisöverokannan alentaminen alentaisi investointien kustannuksia ja sitä kautta teoriassa investoinnin kannustimia. Toisin kuin kohdennetummat investointikannustimet, yhteisövero kuitenkin kohdistuu kaikkiin voitollisiin investointeihin, myös niihin, jotka on tehty jo aiemmin. Siksi yhteisöveron alentaminen on investointikannustimena hyvin kallis. 

Kansainvälisissä empiirissä analyyseissä havaitut investointi- ja kasvuvaikutukset vaihtelevat eikä verotuksen tason yhteyttä kasvuun ole voitu näyttää. Suomessa tehty yhteisöverokantojen alennuksia tarkasteleva tutkimus ei löydä positiivisia vaikutuksia investointien määrään.

***

Siihen oli nyt Finnwatch taas tarkoitushakuisesti etsinyt omaa agendaansa tukevia valikoituja faktoja?

Seuraa paljastus: blogin jokainen pointti on peräisin valtiovarainministeriön virkavastuulla valmistelemasta yhteisöveron alentamista koskevasta taustamuistiosta, jonka ministeriö toimitti viime vuonna niin sanotulle Marttisen työryhmälle. Voit lukea sen itse täältä. 

No nyt rahaministeriö varmaan sitten vastustaa hallituksen suunnitelmia?

Ei. Valtiovarainministeriön korkein virkamies kansliapäällikkö Juha Majanen antoi juuri haastattelun STT:lle. Siitä käy ilmi ministeriön takinkäännös. VM ei vastusta valtavan kallista ja perusteetonta veronalennusta vaan on jopa kääntynyt suosittelemaan sitä: “VM:n suosituslistan kärjessä puoliväliriiheen ovat suurituloisimpien verotuksen keventäminen ja yhteisöveron alentaminen”, jutussa kerrotaan. “Yhteisöveron alentaminen on talouden uudistamisen näkökulmasta merkittävä toimenpide”, Majanen sanoo. 

Demokraattisesti valitut päättäjät voivat tehdä mitä haluavat. Vaikka hallitus on kaksi vuotta toistellut, että velkaantuminen pitää lopettaa, rahaa ei ole ja kaikkein heikko-osaisimmilta pitää leikata, niin on sillä silti oikeus muuttaa mieltään. Hallitus voi kääntää kelkkansa ja antaa pari miljardia hyvätuloisimpien ja varakkaimpien veroalennuksiin. 

Ei se kovin uskottavaa ole, ja leikkausten ja veronkiristysten kohteena olleita varmasti suututtaa. Mutta sallittua se on.

Valmistelusta vastaavan ministeriön faktojen ja faktoihin pohjautuvien näkemysten, niiden soisi kuitenkin pysyvän samana.