Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatch vertaili panimoalan yritysten ilmastotyötä ja oluen päästöjä. Hartwall suoriutui parhaiten, vaikka oluiden päästöt jäivätkin vielä arvoitukseksi.
Suomen suurimmat panimoyhtiöt puhuvat hiilineutraalista tuotannostaan. Miten hyvin yhtiöiden todelliset ilmastovaikutukset vastaavat mielikuvia päästöttömyydestä, ja mikä yhtiö nousee ilmastovertailussa ykköseksi?
Tässä tutkimusartikkelissa Finnwatch käy läpi Suomen suurimpien panimoyhtiöiden ilmastotyön keskittyen erityisesti yhtiöiden olutvalikoimaan. Tutkimus perustuu Hartwallin, Olvin ja Sinebrychoffin julkaisemiin tietoihin ja niiden Finnwatchille antamiin vastauksiin.
Oluen arvoketjuun liittyy
monenlaisia päästöjä
Olut on yksinkertainen tuote, jossa käytetään usein vain neljää raaka-ainetta: vettä, ohramallasta, humalaa ja hiivaa. Tuotanto edellyttää kuitenkin pitkää arvoketjua, jonka jokaisessa vaiheessa syntyy päästöjä. Maataloudessa, ohran ja muiden viljojen sekä humalan alkutuotannossa, käytetään tyypillisesti lannoitteita, torjunta-aineita, koneita ja polttoaineita, joiden päästöjä voidaan jyvittää jokaiselle tuopille.
Myös matkalla pellolta olueksi syntyy päästöjä. Ohra pitää mallastaa, mihin tarvitaan lämpöenergiaa. Sen jälkeen panimolla tarvitaan lämpöä mäskäämiseen ja keittämiseen. Ja kun olut käy, syntyy prosessissa itsessään hiilidioksidia. Valmis olut pakataan pulloon, tölkkiin tai tynnyriin, joka puolestaan kuljetetaan, mahdollisesti yhden tai useamman varaston kautta ravintolaan tai kauppaan ja sieltä koteihin. Myös kylmälaitteiden sekä pakkausten valmistuksen ja kierrätyksen päästöt kuuluvat oluen elinkaareen.
Muihin juomiin verrattuna oluen päästöt ovat melko kohtuulliset. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa datasetissä käytetään arviota, jonka mukaan oluen päästöt ovat noin 0,9 kiloa per tuotekilo. Ne ovat suuremmat kuin virvoitusjuomilla (0,2–0,3 kg/kg) mutta hieman pienemmät kuin lehmänmaidoilla (1,0–1,3 kg/kg). Viinin päästöt ovat hieman suuremmat (1,1 kg/kg). Asetelma keikahtaa toisin päin, jos päästöt lasketaan tavanomaiselle annokselle. Esimerkiksi yhtä alkoholiannosta vastaa yksi tavallinen 0,33 litran pullo olutta noin 0,3 kilon päästöillä tai 12 senttilitraa viiniä noin 0,1 kilon päästöillä.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa arvioitiin, että ruotsalaisten ruokavalion päästöistä noin kolme prosenttia aiheutuu alkoholinkäytöstä, mutta erot ryhmien välillä on suuria. Miesten alkoholinkulutuksen päästöt arvioitiin 90 prosenttia suuremmiksi kuin naisten alkoholinkulutuksen päästöt. Vastaava ero on todennäköisesti myös Suomessa, sillä suomalaismiehet juovat keskimäärin 17 annosta viikossa ja naiset vain noin 6 annosta viikossa.
Paljon puhetta, lukuja vähemmän
Suomen suurimmat panimoyhtiöt ovat Hartwall, Olvi ja Sinebrychoff. Kullakin niistä on Suomessa suuri panimo, minkä lisäksi ne kaikki tuovat oluita ulkomailta suomalaisten kulutettavaksi. Olvi-konsernilla on tytäryhtiöitä ja tuotantoa myös Suomen ulkopuolella. Hartwall taas on osa kansainvälistä Royal Unibrew -konsernia ja Sinebrychoff osa Carlsberg-konsernia.
Kaikki kotimaiset panimoyhtiöt kertovat mielellään ilmastoon liittyvästä vastuullisuustyöstään kuten esimerkiksi siitä, että niiden tärkeimmät tuotantolaitokset Suomessa ovat hiilineutraaleita. Käytännössä yhtiöt tarkoittavat tällä sitä, että panimotoiminnan suoria päästöjä on vähennetty. Sen sijaan esimerkiksi maatalouden tai hankintojen päästöjä ei huomioida tällaisessa rajallisessa ja esimerkiksi ISO-standardin 14068 periaatteiden valossa kyseenalaisesti määritellyssä “hiilineutraaliudessa”.
Vastuullisuudesta kertovilla verkkosivuilla nostetaan hiilineutraalien panimolaitosten lisäksi esiin myös muita ilmastotoimia. Esimerkiksi Hartwall kertoo kierrätettyjen materiaalien hyödyntämisestä pakkauksissaan, Olvi kehitystyöstä yhdessä arvoketjun kumppanien kanssa ja Sinebrychoff muun muassa lämmön talteenotosta. Kaikki kolme esittelevät myös muita toimia päästöjensä vähentämiseksi. Kaikki kolme esittelevät myös muita toimia päästöjensä vähentämiseksi. Kaikki kolme kertovat esimerkiksi ottavansa oluen valmistuksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt talteen ja käyttävänsä ne hiilihappona muiden tuotteiden valmistuksessa.
Yksittäisten toimien kokonaisvaikutuksesta on kuitenkin vaikea saada tarkkaa kuvaa panimoyhtiöiden vaatimattoman päästöraportoinnin vuoksi. Hartwall ja Sinebrychoff kertovat vastuullisuudestaan vuosittaisissa katsauksissa, mutta varsinaista dataa päästöistä tarjotaan niissä varsin niukasti. Tarkempi päästöraportointi tapahtuu näiden yritysten kansainvälisten emoyhtiöiden toimesta, mutta näissä luvuissa Suomen toimintojen osuus on pieni eikä sitä erotella.
Olvin tilanne on hieman vastaava, sillä kansainvälisenä konsernina sillä on oma kattava päästöraporttinsa, mutta sekään ei erottele raportoinnissaan Suomen toimintojen päästöjä. Ja kuten Carlsbergilla ja Royal Unibrew’lla, myös Olvilla suurin osa liiketoiminnasta (ja oletettavasti myös päästöistä) on Suomen ulkopuolella (Baltian maissa, Tanskassa ja Valko-Venäjällä).
Päästöraportoinnista ei voi myöskään lukea suoraan oluen ilmastovaikutusta, sillä panimoyhtiöillä on merkittävissä määrin myös muita tuotteita. Erityisesti virvoitusjuomien ja kivennäisvesien osuus on ollut selvässä kasvussa. Vuonna 2018 oluiden osuus panimoteollisuuden myynnistä Suomessa oli lähes puolet (46%), mutta viime vuonna enää hieman yli kolmanneksen (38%).
Kotimaisten panimoyhtiöiden päästöt
Finnwatch kysyi Suomen kolmelta suurelta panimoyhtiöltä – Hartwallilta, Olvilta ja Sinebrychoffilta – mitä ne pystyvät kertomaan toimintansa ja oluidensa ilmastovaikutuksesta. Vastauksilla täydennettiin julkisesti saatavilla olevista lähteistä kerättyä tietoa.
Selvityksen tavoiteena on saada käsitys, millaista yritysten ilmastopäästöjen hallinta on. Erityisesti arviossa keskitytään päästöraportointiin ja päästövähennystavoitteisiin. Tiedot kokoavaan taulukkoon 1 on kerätty myös tietoa mahdollisesta päästöhyvitysten käytöstä.
Taulukossa käytetään GHG-protokollan mukaisia, päästöluokkia kuvaavia termejä: scope 1 -päästöt tarkoittavat suoraan toiminnasta vapautuvia päästöjä, scope 2 -päästöt hankitun energian tuotannon päästöjä ja scope 3 -päästöt arvoketjun muita päästöjä (esimerkiksi hankittujen raaka-aineiden valmistuksen päästöt).
Scope 2 -päästöjen kohdalla on eritelty markkina- ja sijaintiperusteiset päästöt. Markkinaperäiset päästöt lasketaan sillä perusteella, mitä yritys hankkii (eli esimerkiksi hankittu uusiutuva sähkö lasketaan päästöttömäksi), kun taas sijaintiperusteiset päästöt lasketaan sillä perusteella, missä yritys toimii (eli sähkön päästöt lasketaan paikallisen sähköverkon mukaan). Vakiintuneen käytännön mukaisesti tarkastellut yritykset raportoivat päästönsä molemmilla tavoilla.
Yksittäisen yrityksen päästölukuja tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että eri yritysten raportoimat luvut eivät yleensä ole täysin vertailukelpoisia, vaikka antavatkin oikeansuuntaisen kuvan päästöjen kokoluokista. Eroa voi tulla esimerkiksi siitä, että laskennassa on tehty erilaisia oletuksia ja valintoja esimerkiksi niin sanottujen päästökertoimien suhteen. Toinen vertailtavuutta heikentävä tekijä on se, että yritykset voivat tehdä erilaisia rajauksia laskettavien päästöjen suhteen. Arvoketjun scope 3 -päästöjen kohdalla on tyypillistä, että 15 alakategoriasta raportoidaan vain ne, joihin kuuluvat päästöt arvioidaan olennaisiksi. Tarkastelluista yrityksistä vähiten kategorioita raportoi Olvi ja eniten Carlsberg. Tämän eron vaikutus kokonaispäästöjen vertailtavuuteen on rajallinen, sillä Carlsbergin päästöt niissä kategorioissa, joita Olvi ei raportoinut, ovat kohtuullisen pienet.
Panimo | Hartwall | Olvi | Sinebrychoff |
Tuotantovolyymi ja maahantuonti | Tuotantomäärä vuonna 2024 Suomessa noin 300 miljoonaa litraa. Oluen osuutta tai maahantuonnin volyymia ei raportoida julkisuuteen. Globaalisti Royal Unibrew’n myynti 1740 miljoonaa litraa, josta omaa tuotantoa 1630 miljoonaa litraa. Oluen volyymia ei raportoida, mutta sen osuus on 29 prosenttia liikevaihdosta. | Tuotantovolyymia ei raportoida, mutta myynti Suomessa 262,7 miljoonaa litraa. Oluen osuutta tai maahantuonnin volyymia ei raportoida julkisuuteen. Globaalisti myynti 989,7 miljoonaa litraa, josta olutta 511 miljoonaa litraa. Muun kuin oman tuotannon osuuden myynnistä kerrotaan olevan pieni sekä Suomen osalta että kansainvälisesti. | Tuotanto Suomessa noin 300 miljoonaa litraa. Oluen osuutta ei raportoida julkisuuteen. Maahantuonnin kerrotaan vastaavan muutamaa prosenttia oluen tuotantovolyymistä. Globaalisti Carlsbergin myynti 12,6 miljardia litraa, josta olutta 10,1 miljardia litraa. Luvuissa omaa tuotantoa 10,9 miljardia litraa, josta olutta 9,0 miljardia litraa. |
Tunnetuimmat brändit | Omasta tuotannosta muun muassa Lapin Kulta, Karjala ja Lahden Erikois. Maahantuo muun muassa tsekkiläistä Krušovicea ja irlantilaista Guinnessia. | Omasta tuotannosta Olvi, Sandels ja A.Le Coq. Tytäryhtiö Servaali maahantuo muun muassa tsekkiläistä Pilsner Urquellia ja italialaista Peronia. | Omasta tuotannosta Carlsberg, Crisp, Karhu ja Koff. Maahantuo pääasiallisesti Carlsberg-konsernin tuotemerkkejä, kuten Brooklyn Breweryn oluita (valmistetaan Carlsbergin panimoissa Ruotsissa ja Norjassa) ja ranskalaisen Kronenbourgin 1664-oluita (valmistetaan pääosin Tanskassa). |
Suomen toimintojen päästöjen julkinen raportointi erikseen | Ei, mutta Finnwatchin kysyessä scope 1, 2 ja 3 -päästöjen suuruudeksi Suomessa kerrottiin 84 101 tonnia, kun scope 2 -päästöt huomioidaan sijaintiperusteisesti ja 82 250 tonnia markkinaperusteisesti. Scope 3 -päästöt on arvioitu koko konsernin luvuista. Maakohtainen raportointi määrä aloittaa 2026. | Ei, mutta Finnwatchin kysyessä scope 1, 2 ja 3 -päästöjen suuruudeksi Suomessa kerrottiin markkinaperusteisesti 116 393 tonnia ja sijaintiperusteisesti 117 652 tonnia. | Vain päästöintensiteettinä suhteessa tuotannon volyymiin. Finnwatchin kysyessä scope 1, 2 ja 3 -päästöjen suuruudeksi Suomessa arvioitiin noin 160 000 tonnia, kun scope 2 -päästöt huomioidaan markkinaperusteisesti. |
Suomen toimintojen päästöjen raportointi (erottelemattomana) osana kansain- | Hartwallin päästöt raportoidaan osana tanskalaisen Royal Unibrewn globaaleja päästöjä. Hartwallin osuus Royal Unibrew’n liikevaihdosta on hieman reilu viidennes. Maakohtainen päästöraportointi pyritään aloittamaan 2026. Lisäksi Royal Unibrew raportoi erikseen biogeeniset päästöt energiaan liittyvien scope 2 -päästöjen osalta. Käymisen scope 1 -päästöjen osalta laskentaa vasta kehitetään. | Suomen toimintojen päästöt raportoidaan osana Olvi-konsernin globaaleja päästöjä. Suomen toimintojen osuus liikevaihdosta on noin 36 prosenttia. Lisäksi Olvi raportoi erikseen biogeeniset scope 1, 2 ja 3 -päästöt, mukaanlukien käymisen päästöt. | Sinebrychoffin päästöt raportoidaan osana tanskalaisen Carlsbergin globaaleja päästöjä. Sinebrychoffin osuus Carlsbergin liikevaihdosta on muutaman prosentin luokkaa. Lisäksi Carlsberg raportoi erikseen biogeeniset scope 1, 2 ja 3 -päästöt, mukaanlukien käymisen päästöt. |
Päästöintensiteetin raportoiminen suhteessa myyntiin (litroihin) | Hartwall ei raportoi Suomen toimintojen päästöintensiteettiä, mutta kertoo Finnwatchille kerrottujen lukujen perusteella se on noin 270 grammaa per litra markkinaperusteisesti ja noin 280 grammaa per litra sijaintiperusteisesti laskettuna. Royal Unibrew ei raportoi suoraan kokonaispäästöjen intensiteettiä suhteessa myytyihin litroihin, mutta sen voi laskea olevan noin 360 grammaa per litra markkinaperusteisesti ja noin 370 grammaa per litra sijaintiperusteisesti. | Olvi ei raportoi päästöintensiteettiä Suomen osalta erikseen, mutta kertoo Finnwatchille sen olevan 443 grammaa per litra markkinaperusteisesti ja 448 grammaa per litra sijaintiperusteisesti laskettuna. Globaalisti raportoidaan markkinaperusteisesti 427 grammaa per litra. Sijaintiperusteisen intensiteetin voi raportoitujen tietojen perusteella laskea olevan 442 grammaa per litra. | Sinebrychoff on raportoinut kestävän kehityksen raportissaan päästöintensiteetin olevan 250 grammaa litraa kohti, mutta kertoo, että tuossa luvussa on ollut “tekninen virhe”. Finnwatchille kerrotaan oikean luvun olevan 490 grammaa litraa kohden markkinaperusteisesti. Carlsberg raportoi päästöintensiteetin kattaen vain tavoitteisiin sisältyvät päästöt. Vuosiraportin lukujen perusteella kokonaispäästöjen intensiteetin voi laskea olevan noin 650 grammaa per litra markkinaperusteisesti ja noin 670 grammaa per litra sijaintiperusteisesti. |
Päästöintensiteetin raportoiminen suhteessa liikevaihtoon (euroa) | Hartwall ei raportoi Suomen toimintojen päästöintensiteettiä, mutta liikevaihdon ja Finnwatchille kerrottujen päästöjen perusteella sen voi laskea olevan noin 180 tonnia per miljoonaa euroa markkinaperusteisesti ja noin 190 tonnia per miljoonaa euroa sijaintiperusteisesti. Royal Unibrew raportoi globaalin päästöintensiteetin suhteessa Tanskan kruunuina ilmoitettuun liikevaihtoon. Euroiksi muunnettuna nämä päästöintensiteetit ovat noin 310 tonnia per miljoona euroa markkinaperusteisesti ja noin 320 tonnia per miljoona euroa sijaintiperusteisesti. | Olvi ei raportoi päästöintensiteettiä Suomen osalta erikseen, mutta kertoo Finnwatchille sen olevan 487 tonnia per miljoonaa euroa markkinaperusteisesti ja 493 tonnia per miljoonaa euroa sijaintiperusteisesti. Globaalisti intensiteetin raportoidaan olevan 643 tonnia per miljoonaa euroa markkinaperusteisesti ja 665 tonnia per miljoonaa euroa sijaintiperusteisesti. | Sinebrychoff ei raportoi päästöintensiteettiä suhteessa liikevaihtoon, mutta liikevaihdon ja Finnwatchille kerrottujen päästöjen perusteella sen voi laskea olevan markkinaperusteisesti noin 450 tonnia per miljoonaa euroa. Carlsberg raportoi globaalin päästöintensiteetti suhteessa Tanskan kruunuina ilmoitettuun liikevaihtoon. Euroiksi muunnettuna nämä päästöintensiteetit ovat noin 820 tonnia per miljoona euroa markkinaperusteisesti ja noin 840 tonnia per miljoona euroa sijaintiperusteisesti. |
Tuotekohtainen päästöraportointi myyntipakkauksessa tai verkkosivuilla | Ei, mutta tietojen saatavuus on työn alla. Joistain tuotteista on tehty mallilaskelmia, mutta niiden tulokset eivät ole julkisia. Lisäksi Tanskassa toimivalla vastuullisuustiimillä on käynnissä tuotepäästölaskennan pilotointi, mutta aikataulua laskelmien valmistumiseen ei vielä ole. | Ei. Tuotekohtaista ympäristövaikutusten arviointia on pilotoitu ja tässä yhteydessä laskettu muassa Sandels-oluen päästöt, mutta tuloksia ei anneta julkisuuteen niiden kertaluontoisuuden ja virhemahdollisuuksien takia. Laskennan vaatiman työmäärän lisäksi ongelmallisena pidetään myös sitä, että laskentatapojen eroista johtuen eri yhtiöiden laskentatulosten vertailu voisi olla kuluttajalle harhaanjohtavaa. | Toistaiseksi ei, mutta asiaa harkitaan alan kehityksen mukaisesti. |
Toteutuneiden päästövähennysten raportointi | Hartwall ei raportoi muuten päästöjensä kehityksestä, mutta kertoo, että Suomen logistiikan päästöt vähenivät vuosina 2019–2024 noin 30 prosenttia. Logistiikan osuuden kokonaispäästöistä kerrotaan olevan 11 prosenttia kokonaispäästöistä. Finnwatchille kerrotiin erikseen myös, että yhtiön jääkaappeja välittävän laitepalvelun osalta kylmäkaappien päästöt ovat vähentyneet noin 25 prosenttia vuosina 2019–2024. Nämä päästöt vastaavat noin 7 prosenttia Hartwallin kokonaispäästöistä Suomessa. | Olvi ei raportoi Suomen osalta erikseen päästöjen kehityksestä, mutta kertoo Finnwatchille, että sen Suomen toimintojen päästöt vähenivät vuosina 2023–2024 sijaintiperusteisesti 4,4 prosenttia ja markkinaperusteisesti 4,3 prosenttia. | Sinebrychoff ei raportoi muuten päästöjensä kehityksestä, mutta kertoo, että Suomen tuotannon arvoketjupäästöt vähenivät 23 prosenttia vuosina 2015–2022. Nämä päästöt per hehtolitra olivat 2024 samat kuin 2022. |
Päästövähennys- | Hartwallin tavoitteena on vähentää Suomessa koko arvoketjun scope 1, 2 ja 3 -päästöjä 60 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä. | Ei erillisiä tavoitteita Suomen toiminnoille. | Sinebrychoffin tavoitteena on vähentää Suomessa koko arvoketjun scope 1, 2 ja 3 -päästöjä 30 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. |
Päästöjen hyvittäminen | Ei hyvitä päästöjään lainkaan. Lahden tehtaan väitetty hiilineutraalius perustuu fossiilivapaaseen tuotantoon ja uusiutuvan energian hankintaan. | Ei hyvitä päästöjään kattavasti. Iisalmen tehtaan oman toiminnan väitetyn hiilineutraaliuuden vuoksi vuonna 2024 kumottiin tuotetun energian typpi- ja metaanipäästöjen sekä käytetyn liikennepolttoaineen päästöjä 45 tonnia Puro- ja VCS-sertifioidulla biohiilihankkeella Boliviassa ja 300 tonnia VCS-sertifioidulla biokaasuhankkeella Thaimaassa. Hankkeiden tarkkoja tunnistetietoja ei raportoida. | Ei hyvitä päästöjään kattavasti. Keravan tehtaan oman toiminnan väitetyn hiilineutraaliuden vuoksi kumotaan kylmälaitteiden vuotojen ja puuhakkeen polttamisen muut kuin hiilidioksidipäästöt hyvitetään. Rapotoinnissa kerrotaan vain, että kumppanina South Pole, mutta Finnwatchille annetun tiedon mukaan hyvityksen määrä vuonna 2024 oli 4 600 tonnia, ja hanke on VCS-sertifioitu |
Onko johdon palkkioita sidottu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tai etenemiseen? | Hartwallin johto on Royal Unibrew’n kannustinjärjestelmän piirissä. Vuonna 2024 johdon tulospalkkiosta viidennes perustui, ESG-mittareilla suoritumiseen suhteessa verrokkiyrityksiin. Vuodesta 2025 lähtien kymmenen prosenttia johdon pitkän ja lyhyen aikavälin tulospalkkiosta on sidottu päästöintensiteetin pienentämiseen. | Pitkän aikavälin osakekannustinohjelmassa toimitusjohtajalla ja muulla johdolla päästöjen vähentämisen painotus kymmenen prosenttia koko tavoitteista. Lisäksi on lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, johon kuuluu ympäristöön liittyviä tavoitteita. | Osa Sinebrychoffin johdosta on Carlsbergin kannustinjärjestelmän piirissä. Tästä pitkän aikavälin osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä viidennes on sidottu ESG-mittarien edistämiseen, joista päästövähennykset muodostavat yhden kolmasosan. Lisäksi ilmastotavoitteita edistäviä toimenpiteitä huomioidaan lyhyen ajan kannustinjärjestelmässä. |
Taulukossa käytetyt lähteet:
Carlsberg. (2025). Annual Report 2024. Vuosiraportti.
Carlsberg. (2025). Remuneration Report 2024. Palkitsemisraportti.
Hartwall. (2025). Me teemme hyvistä valinnoista helppoja, Vastuullisuus Hartwallilla 2024. Vastuullisuuskooste.
Olvi. (2025). Vuosikertomus 2024. Vuosiraportti.
Royal Unibrew. (2025). Annual Report 2024. Vuosiraportti.
Royal Unibrew. (2025). Remuneration Report 2024. Palkitsemisraportti.
Sinebrychoff. (2025). Sinebrychoff Kestävä Kehitys 2024. Vastuullisuuskooste.
Paljonko pääsee per pullo tai tölkki?
Ilmastovastuullisten kuluttajavalintojen näkökulmasta olisi hyödyllistä, että kaupassa tai ravintolassa olisi helppo valita se olut, jonka päästöt ovat pienimmät. Tuotekohtainen päästölaskenta tuottaa menetelmien joustavuuden vuoksi kuitenkin yleensä melko huonosti vertailtavia tuloksia.
Oluen kohdalla tilanne on parempi, sillä se on yksi harvoista elintarvikkeista, jolle on kehitetty EU:n hiilijalanjälkilaskenta sääntöjen mukainen, niin sanottu PEFCR-laskentaohje. Vaikka PEFCR:n noudattaminen ei sulje pois kaikkia tulkinnanvaraisuuksia, lähtökohdat sille, että kahden kilpailevan panimon oluille olisi laskettu päästöt vertailun mahdollistavalla tavalla, ovat siis selvästi paremmat kuin monessa muussa tuoteryhmässä. PEFCR:n mukainen laskenta ja kattava julkinen raportointi tuloksista auttaisi myös panimoyhtiöitä kehittämään laskentaa yhä yhdenmukaisemmaksi.
Toistaiseksi näin ei kuitenkaan ole eikä oluiden tuotekohtaisia päästöjä näy kaupoissa, ravintoloissa tai panimoyhtiöiden verkkosivuilla. Hartwall ja Olvi kertoivat tämän selvityksen yhteydessä pilotoineensa jo tuotekohtaista päästölaskentaa, vaikka tuloksia ei ole tuotu julkisuuteen.
Hartwall kertoi myös, että tuotekohtaisten päästötietojen saatavuus on “työn alla”. Olvilta puolestaan sanottiin, että tällä hetkellä laskentaa rajoittaa sen vaatima suuri työmäärä, joka pyritään ratkaisemaan automatisoinnilla, mutta sen toteuttaminen vaatii tietoteknisten ratkaisujen kehittämistä ja vie siten aikaa. Olvi ei myöskään ole toistaiseksi aikeissa tuoda tuloksia kuluttajien saataville, sillä sen näkemyksen mukaan laskentatulosten ymmärrettävyys ja vertailtavuus yhtiöiden välillä on vielä vaihtelevaa. Sen näkemyksen mukaan PEFCR ei ole riittävä ratkaisu yrityskohtaisten erojen poistamiseen.
Vaikka pilottilaskennan tulokset eivät ole kokonaisuudessaan julkisia, joitain tietoja panimoyhtiöt pystyivät kertomaan elinkaaripäästöjen jatkautumisesta. Olvi kertoi, että elinkaaren merkittävimmät päästöt liittyvät hankittuihin materiaaleihin, joiden osuus markkinaperusteisista päästöistä on noin 85 prosenttia. Sekä Olvi että Sinebrychoff korostivat vastauksissaan, että käytettävä pakkaus ja sen paino on keskeinen tekijä tuotepäästöjen kannalta.
Sinebrychoffilta kerrottiin, että pienin hiilijalanjälki on hanaoluella ja että kuluttajapakkauksissa matalin hiilijalanjälki on PET-muovipullolla, joita ei tosin oluessa juuri käytetä. Toiseksi matalin hiilijalanjälki on alumiinitölkillä, joka on kierrätyslasipulloa parempi valinta. Panimoliiton tilastojen mukaan suurten suomalaispanimoiden oluesta 86 prosenttia myydään tölkeissä, 10 prosenttia hanaoluessa käytettävissä astioissa ja ainoastaan 4 prosenttia pulloissa.
Hartwallilta kerrottiin, että raaka-aineiden päästöt ovat muun muassa käytetystä pakkauksesta riippuen kokonaishiilijalanjäljestä noin 5–25 prosenttia. Raaka-aineiden osuudesta puolestaan valtaosa, noin 90 prosenttia, tulee raaka-aineena käytettävästä viljasta.
Vaikka oluen raaka-aineiden päästöt arvioidaan tuotetasolla kokonaisuuden kannalta vähäisiksi, on panimotoiminnalla kytkös maatalouden ilmastovaikutuksiin. Yksi sektorin merkittävimmistä päästölähteistä on nimittäin niin sanotut turvepellot, jotkat ovat merkittävä päästölähde Suomessa ja joiden päästöt ovat tulossa yritysten päästölaskennan piiriin. Esimerkiksi alkoholiyhtiö Anora kertoi hiljattain Ylen uutisessa, että se rajoittaa ohrahankintoja turvepelloilta. Kaikki selvityksen panimoyhtiöt kertoivat hankkivansa Suomessa käyttämänsä maltaat Viking Maltilta, jolla on viljelijöitä koskevissa sopimusehdoissaan turvepeltokielto.
Johtopäätökset
Suomalaiset panimoyhtiöt kertovat tehnensä töitä päästöjensä vähentämiseksi. Tässä selvityksessä vertailtiin panimoalan suurimpien yritysten ilmastotyötä ja oluen päästöjä.
Hartwall nousi kokonaistarkastelussa vertailun vahvimmaksi. Yhdessä emoyhtiö Royal Unibrew’n kanssa sillä on tiukimmat päästötavoitteet sekä selkeimmät aikeet maakohtaisen päästöraportoinnin aloittamisesta ja tuotekohtaisten päästötietojen tuomisesta kuluttajien saataville. Sekä Royal Unibrew raportoimat kansainväliset päästöt että Hartwallin Finnwatchille kertomat Suomen toimintojen päästöt ovat sekä myyntivolyymiin että liikevaihtoon suhteutettuna selvästi pienemmät kuin Olvilla tai Sinebrychoffilla ja sen emoyhtiö Carlsbergilla. Tämä voi kuitenkin johtua yhtiöiden tuotevalikoimaan liittyvistä eroista.
Myös Olvilla ja Sinebrychoffilla olivat monet ilmastotyön perusvaatimukset varsin hyvällä mallilla. Niiden päästöt ovat kansainvälisesti kattavan päästöraportoinnin ja ilmastotavoitteiden piirissä. Kaikilla kolmella ilmastotoimien eteneminen on sidottu johdon palkitsemiseen.
Yksikään panimoyhtiöistä ei raportoi kattavasti erikseen Suomen toimintojen päästöjä, mutta Finnwatchille annettiin niistä jonkin verran tietoa. Konsernien kansainvälinen päästöraportointi on kattavampaa, mutta sekin kattaa vain viimeisen tai muutaman viimeisen vuoden. Näistä syistä selvityksessä ei saatu selvää kuvaa tai vertailukelpoista tietoa siitä, kuinka paljon päästöjä on pystytty jo yhteensä vähentämään, vaikka kaikki yhtiöt jonkinlaisista vähennyksistä raportoivatkin.
Kaikki kolme panimoyhtiötä kutsuvat suurimpia tuotantolaitoksiaan hiilineutraaleiksi huomioimatta kuitenkaan esimerkiksi käytettävien raaka-aineiden päästöjä. Finnwatchin ISO-standardin 14068 periaatteisiin tukeutuvan näkemyksen mukaan tällä tavalla rajattu hiilineutraalius on kuitenkin harhaanjohtavaa ja hiilineutraaliusväitteissä tulisi aina huomioida koko arvoketju.
Kiinnostavana yksityiskohtana selvityksessä nousi esiin, ettei tarkasteltujen panimoiden Suomessa panemassa oluessa käytetä lainkaan turvepelloilta tulevaa viljaa. Panimoyhtiöt hankkivat maltaansa Viking Maltilta, joka ei sopimusehtojensa mukaisesti tee hankintoja turvepelloilta. Turvepeltojen päästöjen vähentäminen on ollut yksi kansallisen ilmastopolitiikan haasteista, minkä vuoksi yritysten hankintapäätöksillä voi olla merkittävää vaikutusta.
Suurimpien panimoiden ilmastotoimien vertailun lisäksi selvityksen tarkoituksena oli valottaa Suomessa markkinoitavien oluiden päästöjä. Tietoja ei kuitenkaan saatu, sillä yhtiöiden päästöraportointi kattaa myös yhtiöiden muut juomat eikä oluiden osuus kokonaispäästöistä ole yksinkertaisesti eroteltavissa. Kullakin yhtiöllä on myös oman oluttuotannon lisäksi maahantuontia, jonka tarkkaa osuutta päästöistä ei saatu selville.
Tuotekohtaista päästötietoa ei myöskään ollut yrityksiltä saatavissa, vaikka Hartwall ja Olvi kertoivat pilotoineensa tuotekohtaista päästölaskentaa. Siitä panimoyhtiöillä oli selkeä yhteinen näkemys, että pakkaus on tärkein yksittäinen oluen hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä ja että tölkki on tässä mielessä pulloa parempi vaihtoehto. Vielä ilmastoystävällisempi vaihtoehto olisi PET-muovipullo.
Koko elinkaaren kattava ja läpinäkyvästi raportoitu tuotekohtainen päästölaskenta voisi antaa vastauksen siihen, kuinka paljon kuluttajan on mahdollista vähentää päästöjään suosimalla ulkomaisen pullo-oluen sijaan esimerkiksi tölkkiin pakattua kotimaista olutta.
Suositukset panimoyhtiöille
- Päästölaskentaa ja julkista raportointia tulee kehittää. Tavoitteena tulisi olla läpinäkyvä ja kattava tieto sekä Suomen toimintojen kokonaispäästöistä että markkinoitavien tuotteiden päästöistä. Tuotekohtaisten päästötietojen tulee olla niin kuluttajien kuin panimoiden muiden asiakkaiden kuten ravintoloiden käytettävissä.
- Hiilineutraaliudesta kertovia markkinointiväitteitä tulisi käyttää vain silloin, kun kaikki scope 1, 2 ja 3 -päästöt on huomioitu.
- Päästöjä vähentäviä toimia tulee jatkaa ja niistä viestimisessä on suositeltavaa tarjota täsmällisiä tietoja toimien vaikutuksesta suhteessa kokonaispäästöihin.
Suositukset päättäjille
- Suomen tulee pitää kiinni ilmastolakiin kirjatuista tavoitteista ja kiihdyttää toimia, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa aikataulussa. Maatalouden päästöjen vähentämisestä tulee tehdä eri politiikkalohkot läpileikkaava tavoite, jossa huomioidaan tarve muuttaa kysynnän ja tuotannon rakennetta kohti vähäpäästöisiä raaka-aineita. Toimien tehokkuuden vuoksi niiden tulee olla mahdollisimman kattavia ja huomioida niin sekä suoraan tuotantoon vaikuttavat tekijät (kuten maataloustuet ja ympäristövaatimukset) että välillisesti vaikuttavat tekijät (kuten julkiset hankinnat ja kulutuksen ohjaaminen verotuksellisin keinoin).
- Parhaillaan valmisteltavassa kansallisessa ruokastrategiassa tulee huomioida myös se, että yritysten kiristyvät ilmastotavoitteet ohjaavat niiden kysyntää aiempaa vähäpäästöisempiin raaka-aineisiin, mikä muuttaa alkutuotantoon kohdistuvaa kysyntää. Esimerkiksi suomalaisten yritysten laajasti käyttämän GHG-protokollan ja SBTi-ilmastotavoitekehikon ohjeistukset niin sanotuista FLAG-päästöistä tulevat suuntaamaan hankintoja pois turvemailta. Päättäjien tulee ennakoida kysynnän muutokset ja varmistaa tuottajille oikeudenmukainen siirtymä.
- Ilmastopaneelin suositusten mukaisesti tarvitaan kansallinen suunnitelma, joka johtaa hallittuun turvepeltojen alan pienentymiseen. Tähän liittyen tukijärjestelmä tulee uudistaa edistämään turvepeltojen vettämistä joko kosteikkoviljelyä tai ennallistamista varten. Uudistuksessa tulee huomioida turvemaiden viljelijöiden mahdollisuus oikeudenmukaiseen siirtymään. Kuten paneelin suosituksissa todetaan “poliittisten linjausten ja päätösten puute luo epävarmuutta viljelijöiden toimintaympäristöön”.
- Komission Omnibus I -esityksen käsittelyssä Suomen tulee puolustaa sitä, että yritysvastuudirektiivin soveltamisalaa ei supisteta ja ilmastoa koskeva artikla 22 pidetään ennallaan eli yrityksiltä edellytetään sekä ilmastosuunnitelmien tekemistä että toimeenpanoa. Myöskään kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalaa ei tule supistaa. Raportointivaatimusten yksinkertaistamisessa on pidettävä huolta siitä, että yrityksillä säilyy selkeä velvoite raportoida kattavasti toimintansa ilmastovaikutuksista.
Suositukset kuluttajille
- Nauti olutta kohtuullisesti ja pyri valitsemaan tuotteita, jotka tarjoillaan joko hanasta tai tölkissä. Kysy panimoilta myös PET-pulloihin pakattuja tuotteita.
