Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatchin tänään julkaistu verovastuullisuusvertailu osoittaa, että soteyhtiöt ovat luopuneet kansainvälisestä aggressiivisesta verosuunnittelusta. Nyt veroja vältellään henkilöstörahastoilla ja muuntamalla ansiotuloja osingoiksi.
Vertailun kohteena olivat Suomen suurimmat sotealan yritykset Mehiläinen, Terveystalo, Attendo, Pihlajalinna, Coronaria ja Esperi Care. Yhtiöiden veronmaksun vastuullisuutta vertailtiin neljässä eri kategoriassa, joita olivat läpinäkyvyys, veroriidat ja -tarkastukset, rajat ylittävä voitonsiirto ja alikapitalisointi sekä henkilöverotuksen minimointi.
– Selvityksen perusteella aiemmin yleiset voitonsiirtojärjestelyt ovat jääneet historiaan. Soteyritysten verovälttelyssä korostuvat nyt palkitsemisjärjestelyt, tiivistää Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Vertailun kärkisijalle ylsi Attendo. Sillä ei havaittu aggressiiviseksi verosuunnitteluksi katsottavaa voitonsiirtoa eikä henkilöverotuksen minimointiin tähtääviä järjestelyjä. Verottaja ei myöskään ollut verotarkastuksissa puuttunut yhtiön veronmaksuun. Vielä paremmat pisteet Attendo olisi saanut, jos se olisi julkaissut veronmaksunsa läpinäkyvyyttä lisäävän verostrategian.
Heikoimmin vertailussa pärjäsi puolestaan Terveystalo. Silläkään ei havaittu kansainvälistä voitonsiirtoa. Verottaja oli kuitenkin puuttunut yrityksen verokäytäntöihin eikä verotarkastuksista seuranneiden veroseuraamusten määristä saatu tietoa. Terveystalon pisteitä laski myös se, että yhtiön osakkuusyhtiö Terveyden Tuottajat fasilitoi aktiivisesti ansiotuloveroihin kohdistuvaa verovälttelyä. Terveyden Tuottajien toiminta huomioitiin Terveystalon pisteytyksessä muun muassa siksi, että Terveystalo käyttää yhtiössä merkittävää äänivaltaa.
Henkilötuloverotuksen minimointiin tähtääviä järjestelyjä havaittiin myös muiden lääkäreitä työllistävien yritysten kohdalla.
Sekä Terveyden Tuottajissa että Pihlajalinnassa on käytössä sivukuluja ja ansiotuloverotusta olennaisesti keventävät henkilöstörahastot. Pihlajalinnassa jopa puolet lääkäreiden palkkioista voidaan maksaa henkilöstörahastoon. Terveyden Tuottajien kohdalla rahastoidut palkkiot muodostavat noin 30 prosenttia yhtiön palkkakuluista. Henkilöstörahastot tarjoavat merkittäviä veroetuja: rahastoon maksetusta osuudesta ei tarvitse maksaa sivukuluja ja sieltä nostetuista tuloista 20 prosenttia on verovapaata.
– Vaikuttaa siltä, että mahdollisimman iso osa palkoista pyritään ohjaamaan rahastoon. Henkilöstörahastoista on selvästi tullut verovälttelyn väline, Hietanen sanoo.
Ylivoimaisesti yleisin henkilöverotuksen minimointia tukeva järjestely on kuitenkin edelleen se, että yritys ostaa lääkäreiden työpanoksen oman osakeyhtiönsä kautta toimivilta lääkäreiltä sen sijaan, että työntekijät palkattaisiin työsuhteeseen.
Ammatinharjoittajana toimivien lääkärien osuus vaihteli tutkituissa terveysalan yrityksissä 66–80 prosentin välillä eli valtaosa lääkäreistä toimii yksityisyrittäjinä. Laskuttamalla työnsä osakeyhtiön kautta isopalkkainen lääkäri voi laskea veroastettaan merkittävästi. Pienipalkkaisempaa hoivahenkilöstöä järjestely ei hyödytä.
Verohyöty on seurausta Suomessa käytössä olevasta, asiantuntijoiden pitkään arvostelemasta listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksesta. Sen myötä jopa 75 prosenttia listaamattomasta yhtiöstä saatavasta osinkotulosta on verovapaata.
– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus on varakkaita ja hyvätuloisia perusteettomasti suosiva veropohjan aukko, joka tulisi pikimmiten korjata, Hietanen muistuttaa.
Finnwatch kehottaa lainsäätäjiä tarttumaan pikaisesti toimeen ansiotuloihin liittyvän verovälttelyn kitkemiseksi.
Aiheeseen liittyvä sisältö
