Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Sähköverkkoyhtiöt eivät tunne käyttämiensä metalliraaka-aineiden alkuperää, vaikka niiden tuotantoon liittyy merkittäviä ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä.
Finnwatchin tänään julkaistu raportti tarkastelee sähköverkkoyhtiöiden kuparia ja alumiinia sisältävien hankintojen vastuullisuutta. Yhteiskunnan sähköistyessä ja uusiutuvan energian lisääntyessä Suomen sähköverkkojen laajentamiseen tullaan lähivuosina käyttämään kymmeniä tuhansia tonneja alumiinia sekä tuhansia tonneja kuparia.
– Sähköverkkoyhtiöt ostavat alumiinia ja kuparia sisältäviä komponentteja maista kuten Intia, Mosambik ja Kiina. Kaivostasolle ja jalostamoihin ei yleensä uloteta minkäänlaista valvontaa, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Finnwatchin raportissa tarkastellaan kahdeksaa Suomessa toimivaa sähköverkkoyhtiötä sekä kahta alan merkittävää kaapelivalmistajaa. Tarkastellut yhtiöt ovat Fingrid Oyj, Caruna-konserni, Elenia Verkko Oyj, Helen Sähköverkko Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Prysmian Group Finland ja Reka Kaapeli. Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Tampereen Sähköverkko Oy eivät vastanneet lainkaan Finnwatchin kyselyyn.
Fingrid oli yksi sähköverkkoyhtiöistä, joka antoi Finnwatchille avoimesti tietoa sen ostoista. Fingridin ostamissa komponenteissa käytetään muun muassa intialaisen Vedantan tuottamaa alumiinia. Vedantaan on kohdistunut syytöksiä alkuperäiskansojen oikeuksien polkemisesta Intian Odishan osavaltiossa, jossa yhtiö on käynnistämässä uutta alumiinin tuotannon lisäämiseen tarvittavaa bauksiittikaivosta. Kaivoshanketta syytetään alkuperäiskansojen maiden laittomasta haltuunotosta ja ennakkosuostumuksen periaatteen (FPIC) laiminlyömisestä.
Reka Kaapelin, joka toimittaa kaapeleita useille sähköverkkoyhtiöille, käyttämä alumiini taas on peräisin esimerkiksi Brasiliasta, Finnwatchin tutkimista Hydron tuotantolaitoksista ja kaivoksesta Parán osavaltiosta. Kaivosta ja yhtiön jalostamoa on syytetty ympäristön pilaamisesta, metsäkadosta ja haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen elinkeinojen vaarantamisesta. Prysmian Group Finland ei tiennyt käyttämiensä mineraalien alkuperää.
– Sähköverkkoyhtiöiden tulisi tuntea hankkimiensa mineraalien alkuperä ja laatia suunnitelmat niiden tuotannon ympäristö- ja ihmisoikeusriskeihin puuttumiseksi, Kultalahti sanoo.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA ja YK ovat samoilla linjoilla. IEA on kehottanut kiinnittämään entistä enemmän huomiota kaivostoiminnan sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen, sillä kestämätön kaivostoiminta voi jopa vaarantaa vihreän siirtymän etenemisen. Sähköistymisen myötä sähköverkkojen rakentamiseen vuosittain käytettävän kuparin ja alumiinin määrä voi IEA:n mukaan lähes kaksinkertaistua vuoden 2020 tasosta vuoteen 2040 mennessä. YK:n puitteissa taas on hahmoteltu siirtymämineraaleja koskevia ohjaavia periaatteita, joiden keskiössä on ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Finnwatchin raportti kertoo, että sähköverkkoyrityksissä vastuullisuustyö on tällä hetkellä muutostilassa uuden EU-tason yritysvastuusääntelyn myötä.
– Vaikka monien yritysten lähtötaso on ollut vaatimaton, kestävyysraportointidirektiivi ja yritysvastuudirektiivi on saanut yhtiöiden yritysvastuutyöhön vauhtia. Yrityksissä on jo aloitettu riskien kartoittamista ja asetettu vastuullisuustyölle uusia tavoitteita ja mittareita.
Tuoretta yritysvastuusääntelyä on kuitenkin jo lähdetty purkamaan EU:ssa. Komissio julkaisi helmikuussa 2025 niin sanotun omnibus 1 -esityksen, jossa esitetään heikennyksiä niin kestävyysraportointidirektiiviin kuin yritysvastuudirektiiviinkin. Esitys on parhaillaan jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyssä.
– Komissio esittää muutoksia, jotka uhkaavat vesittää sääntelyn kokonaan ilman vastaavia yhteiskunnallisia hyötyjä ja viedät sääntelyä kauemmas kansainvälisistä yritysvastuustandardeista. Suomen tulee asettua vastustamaan esityksiä, Kultalahti sanoo.
Tutustu raporttiin Kaapeleita kaivamassa – Sähköverkkoyhtiöiden alumiini- ja kuparihankintojen vastuullisuus.
