Hallitus lähetti 19.10. lausuntokierrokselle korjatun soten valinnanvapauslakiluonnoksen. Lakiluonnos on verovastuun osalta edelleen puutteellinen eikä vastaa yksityisten sote-yritysten verovälttelystä esitettyihin huoliin ja hallituksen antamiin lupauksiin.
– Hallitus haluaa pimittää edelleen suuren osan veronmaksun arvioimisen kannalta olennaisista tiedoista, toteaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatchin läpikäymässä lakiluonnoksessa (58 §:n 3 momentti) säädetään suurille kansainvälisesti toimiville sote-palveluntuottajille velvollisuus julkiseen maakohtaiseen veroraportointiin, jolla voitaisiin arvioida yritysten veronmaksun vastuullisuutta. Yrityksiltä vaadittavat tiedot ovat kuitenkin liian suppeat.
– Kattavien aiempien lausuntokierrostenkaan jälkeen sote-lakiluonnos ei ole linjassa olemassa olevan maakohtaista veroraportointia koskevan sääntelyn kanssa. Tätä ei voi selittää millään muulla kuin poliittisen tahdon puutteella, Vartiala sanoo.
Finnwatch muistuttaa, että julkisen maakohtaisen veroraportoinnin minimitasoksi tulisi asettaa voimassa olevassa verotusmenettelylaissa (VML 14 e §) säädetyt tiedot, joita kaikkein suurimmat kansainväliset yritykset joutuvat jo nyt raportoimaan maakohtaisesti veroviranomaisille. Myös OECD ja EU pitävät kyseisiä tietoja kaikkein keskeisimpinä aggressiivisen verosuunnittelun arvioimisen kannalta. Näiden tietojen lisäksi sote-yrityksiltä tulee edellyttää raportointia myös henkilöstökuluista ja ulkopuolisten palveluiden kuluista.
– Nämä hallituksen luonnoksesta puuttuvat tiedot paljastaisivat muun muassa lääkäreiden tulonmuuntoon liittyvää verokikkailua, Vartiala muistuttaa.
Hallituksen uudessa lakiluonnoksessa sote-yrityksille ei myöskään olla säätämässä mitään sanktiota raportointivelvoitteen laiminlyömisestä.
Finnwatch löytää lakiluonnoksen uudesta veroraportointia koskevasta pykälästä kuitenkin jotain hyvääkin. Aiempi lakisesitys jätti epäselväksi, joutuvatko ulkomaiseen konserniin kuuluvat palvelun tuottajat raportoimaan tiedot koko ulkomaisen konsernin osalta. Nyt tämä ongelma on korjattu. Finnwatch on kiittänyt jo aiempaa lakiesitystä lainoihin liittyvien korkokulujen huomioimisesta.
Kaikki hallituspuolueet ovat julkisuudessa olleet huolissaan sote-uudistuksen verotuottovaikutuksista. Esimerkiksi valtionvarainministeri Petteri Orpo antoi vielä maaliskuussa ymmärtää, että kaikkien sote-palveluita tarjoavien yritysten pitäisi tehdä maakohtaiset tilinpäätökset ja niiden olisi maksettava verot Suomeen. Julkisella maakohtaisella veroraportoinnilla yritysten aggressiivinen verosuunnittelu voitaisiin tuoda sote-palveluita valitsevien kansalaisten tietoon.
– Sote-lakiluonnos on verovastuun osalta vielä korjattavissa. Jos tahtoa löytyy, puuttuvat tunnusluvut on helppo lisätä lakiin. Finnwatch tulee esittämään hallitukselle konkreettiset muutosehdotukset veroraportointia koskevan pykälän korjaamiseksi, Vartiala toteaa.
TIEDOTE 17.10.2017
Wärtsilän yritysvastuuta tarkasteleva seurantaraportti kertoo yrityksen toiminnassa tapahtuneen positiivisia edistysaskeleita Finnwatchin edellisen, vuonna 2015 julkaistun raportin julkaisemisen jälkeen. Lisää toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin elämiseen riittävän palkkatason varmistamisessa sekä alihankintaketjun valvonnassa.
Merkittävimpänä parannuksena Finnwatchin seurantaraportti nostaa esiin Wärtsilän Intian Khopolin tehtaalla toimivan itsenäisen ammattiliiton. Aikaisempi ammattiliitto oli hampaaton ja tehtaan johto oli itse kutsunut sen tehtaalle. Nyt virallisesti rekisteröitynyt liitto ajaa työntekijöiden merkityksellisiksi katsomia asioita.
– Työelämän oikeudet tehtaalla toteutuvat parhaiten silloin, kun työntekijät voivat itse valvoa oikeuksiensa toteutumista. Wärtsilän Intian tehtaan uusi liitto on puuttunut muun muassa ylitöiden korvaamisessa aiempina vuosina esiintyneisiin ongelmiin, kertoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Finnwatch kiittää Wärtsilää edelleen työturvallisuuden erinomaisesta tasosta. Järjestö nostaa positiivisena asiana esiin myös Wärtsilän avoimen toiminnan tutkimuksen teon aikana.
– Finnwatch pääsi sisään tehtaalle haastattelemaan työntekijöitä, ja Wärtsilän kanssa käytiin rakentavaa vuoropuhelua, Kultalahti sanoo.
Pelkkiä ruusuja yritykselle ei kuitenkaan jaeta. Finnwatch moittii Wärtsilää edelleen erityisesti tehtaan sopimustyöntekijöiden alhaisista palkoista, jotka eivät välttämättä riitä elämiseen. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien sopimustyötekijöiden osuus tehtaan työvoimasta on suuri, tutkimushetkellä vain puolet tehdastyöntekijöistä oli vakituisessa työsuhteessa.
Myös yrityksen arvoketjujen valvontaa järjestö pitää leväperäisenä. Vuonna 2015 Finnwatch löysi isoja ongelmia yrityksen intialaisen alihankkijan toiminnasta.
– Ensimmäisen raporttimme jälkeen Wärtsilä auditoi Finnwatchin tutkiman intialaisen alihankkijan, havaitsi vakavia ongelmia ja kertoi yrittäneensä korjata niitä. Alihankkijan haluttomuus muutoksiin johti kauppasuhteiden katkaisemiseen, Kultalahti kertoo.
Finnwatch kuitenkin peräänkuuluttaa Wärtsilältä systemaattisempaa otetta alihankintaketjujen riskien arviointiin ja valvontaan.
– Wärtsilä kertoo vahvistavansa alihankintaa erityisesti Aasiasta, mutta yrityksen ihmisoikeusriskien arviointi ja työolojen valvonta ei ole vieläkään läpinäkyvää ja uskottavaa.
Lisätiedot:
Anu Kultalahti
Tutkija
044 719 3096