Yritysten yhteiskuntavastuuta tutkiva Finnwatch satsaa omaan varainhankintaansa rekrytoimalla järjestön ensimmäisen varainhankintapäällikön. Rekrytoinnin taustalla vaikuttavat valtion avustusleikkaukset, jotka ovat merkittävällä tavalla vaikeuttaneet järjestön työtä.
Varainhankintapäälliköksi valittu Markus Viljasalo siirtyy Finnwatchin palvelukseen Amnesty Internationalin Suomen osastosta, jossa hän on toiminut verkkotuottajan ja viestintäpäällikön tehtävissä.
Finnwatchin tärkein julkinen rahoituskanava on vuosia ollut ulkoministeriön myöntämä viestintä- ja globaalikasvatushankkeille tarkoitettu tuki. Finnwatchin toiminnan erittäin myönteisistä arvioinneista huolimatta järjestölle ei myönnetty lainkaan VGK-tukea vuoden 2016 haussa. Ulkoministeriön tuella oli määrä tutkia Suomessa markkinoitavien brändituotteiden vastuullisuutta sekä kouluttaa suomalaisia yrityksiä yritysvastuusta.
Julkisten tukien rajut leikkaukset lisäävät entisestään yksittäisten kuukausitukijoiden ja lahjoittajien merkitystä Finnwatchin toiminnan jatkumiselle. Järjestö on onnistunut paikkaamaan julkisten tukien leikkausten jättämää vajetta muun muassa joukkorahoituskampanjoilla, joihin on osallistunut useita satoja suomalaisia. Finnwatch avasi vuoden alussa myös mahdollisuuden liittyä järjestön kuukausilahjoittajaksi.
Vanish Gold, Veet, Durex, Finish, Strepsils, Scholl. Reckitt Benckiser (RB) -yrityksen markkinoimat tuotteet ovat tuttuja kaikille suomalaisille kuluttajille. Yli kymmenen miljardin euron liikevaihtoa tekevä, yli 200 maassa toimiva yritys pönkittää kilpailuasemaansa välttelemällä härskisti veroja.
Kansalaisjärjestö Oxfamin tänään julkistama raportti kertoo karua kieltä RB-yhtiön verojärjestelyistä. Tutkimuksen mukaan RB perusti vuosina 2011–2012 tuotteidensa myynnistä vastaavia yhtiöitä Alankomaihin, Singaporeen ja Dubaihin. Kirjanpidollisella tempulla se vältti raportin mukaan vuosina 2014–2016 yli 250 miljoonaa euroa yhteisöveroja.
– RB:n verojärjestely on tehty muuttamalla yhtiön niin kutsuttua siirtohinnoittelumallia. Veroparatiisiin perustettu myyntikonttori ostaa tuotteet halvalla valmistuttajalta ja myy ne kalliilla tuotteita markkinoiville tytäryhtiöilleen. Järjestelyn seurauksena tuotteiden myyntimaihin jää vähemmän verotettavaa tuloa, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Oxfamin raportissa ei ole tutkittu RB:n verojärjestelyn vaikutuksia Suomeen. Esimerkkinä veromenetyksistä raportti mainitsee muun muassa Ranskan, joka menetti RB:n kikkailun vuoksi kolmessa vuodessa noin 80 miljoonaa euroa verotuloja. Huomattavasti pienempi Belgia menetti sekin samassa ajanjaksossa yli 30 miljoonaa euroa verotuloja.
Yrityksen sisäisiin ostoihin ja myynteihin perustuvan verojärjestelyn lisäksi RB on välttänyt veroja sopimalla erityisestä verokohtelusta EU-alueen oman veroparatiisin, Luxemburgin kanssa. Luxemburgin yksittäisille yrityksille räätälöimät niin kutsutut ATA-sopimukset ovat olleet kansainvälisen arvostelun kohteena ja monia niistä on pidetty EU-sääntöjen vastaisena.
Oxfamin raportin mukaan RB:n verojärjestelyt on suunnitellut tilintarkastusyhtiö PwC. Lyhyessä vastauksessaan Oxfamin raporttiin RB on kertonut noudattavansa kaikkia kansallisia verolakeja ja kiistänyt luoneensa veroparatiisijärjestelyn vain veroja välttääkseen.
– On selvää, etteivät RB:n tapaiset yritykset paranna tapojaan vapaaehtoisesti. Verokikkailun mahdollistavat porsaanreiät tulee tukkia lakien avulla, Vartiala toteaa.
– Lisäksi Alankomaiden ja Luxemburgin kaltaisia yritysverokeitaita tulee painostaa EU:ssa luopumaan haitallisista verokäytännöistään.
Finnwatch huomauttaa, että Suomikin voi puuttua ongelmien juurisyihin toimeenpanemalla eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna tulevan veronkiertodirektiivin kunnianhimoisesti. Direktiiviin sisältyvää väliyhteisösäännöstä tulisi voida soveltaa myös EU:n sisäisiin verokeidasyhtiöihin siten, että niiden voitot verotetaan emoyhtiön kotivaltiossa.
Myös PwC:n kaltaiset aggressiivisia verojärjestelyjä suunnittelevat yritykset tulee saada kuriin. Tässä tärkeässä roolissa on parhaillaan lausuntokierroksella oleva direktiiviehdotus verojärjestelyjen raportoinnista. Oxfamin raportista käy ilmi, että RB maksoi PwC:lle yli 3 miljoonaa euroa palkkiona veronkiertojärjestelyn suunnittelusta.
– Yksittäiset kuluttajatkin voivat vaikuttaa äänestämällä kaupassa lompakoillaan. Halpa tuote voi tulla yhteiskunnalle kalliiksi, jos sen myynnistä saaduista voitoista ei makseta veroja, muistuttaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatch valvoo Suomessa toimivien yritysten vastuullisuutta. Etsimme korkeakouluharjoittelijaa tukemaan työtämme yritysten vero- ja ihmisoikeusvastuun lisäämiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Harjoittelu on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoille. Harjoittelijaksi voidaan valita vain päätoiminen tutkinto-opiskelija. Viestintäharjoittelija avustaa Finnwatchin henkilökuntaa erilaisissa viestintään ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä. Tällaisia ovat muun muassa:
Harjoittelun kesto on kolme kuukautta. Harjoittelija työskentelee Finnwatchin toimistossa Helsingissä. Harjoittelijalle maksetaan Kelan työssäoloehdon täyttävä vähimmäispalkka 1187 €/kk. Hakijoita toivotaan ilmoittamaan, mikäli heillä on mahdollisuus saada laitokseltaan tai tiedekunnaltaan harjoittelutukea.
Toivoimme harjoittelijan aloittavan elokuun puolivälissä tai sopimuksen mukaan. Hakemukset viimeistään 2.7.2017 osoitteeseen
Lisätiedot tehtävästä 29.6. klo 10-15: varainhankintapäällikkö Markus Viljasalo p. 040 507 5070 tai sähköpostilla
Finnwatchin jäsenjärjestöt kokoontuivat tällä viikolla vuosikokoukseen. Vuosikokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto sekä valittiin yhdistyksen johtoon uusi hallitus.
Finnwatchin hallituksen puheenjohtajana jatkaa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n toiminnanjohtaja Janne Ronkainen. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Kepan Lyydia Kilpi.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Reetta Taskinen (Eetti), Ritka Heino (Kirkon Ulkomaanapu), Minna Havunen (Dalitien solidaarisuusverkosto) ja Elina Mikola (Kehys). Hallituksen varajäseneksi valittiin Jenna Kettunen (Solidaarisuus) ja Mika-Matti Lauronen (Maan Ystävät).
Finnwatchin vuosikoosteeseen vuodelta 2016 voi tutustua täällä >>
Finnwatch: Hallitus rikkoi lupaukset: sote-yrityksille esitetty maakohtainen raportointi piilottaa yli puolet veronmaksutiedoista
Lupauksista huolimatta sote-yritysten maakohtaista veroraportointia ollaan vesittämässä. Kuva: Jussi Toivanen, CC BY-NC-ND 2.0
Hallitus julkisti tänään esityksensä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (sote-laki). Lakiesitys on veronmaksun vastuullisuuden varmentamisen osalta pettymys, eikä vastaa yksityisten sote-yritysten verovälttelystä esitettyihin huoliin.
Finnwatchin läpikäymässä lakiehdotuksessa (57 §:n 3 momentti) säädetään suurille kansainvälisesti toimiville sote-palveluntuottajille velvollisuus julkiseen maakohtaiseen veroraportointiin, jolla voitaisiin arvioida yritysten veronmaksun vastuullisuutta. Hallitus on kuitenkin valinnut raportoitavat luvut niin, että raportoinnin tarkoitus vesittyy.
– Jos sote-lakiesitys menee tällaisenaan läpi, veroja välttelevät yritykset voivat huokaista helpotuksesta, toteaa Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Maakohtaisen veroraportoinnin minimitasoksi tulisi asettaa verotusmenettelylaissa (VML 14 e §) säädetyt tiedot, joita kaikkein suurimmat kansainväliset yritykset joutuvat jo nyt raportoimaan maakohtaisesti veroviranomaisille. Tietoja tulisi lisäksi täydentää mm. kahdella sote-yritysten verovälttelyn kannalta keskeisellä tunnusluvulla (henkilöstökulut ja liikevoitto), jotka paljastaisivat palkitsemis- ja rahoitusjärjestelyillä tehtävän verokikkailun.
– Kokonaiskuva sote-yrityksen veronmaksusta muodostuu yli 10 tietoelementistä. Hallituksen sote-lakiesityksessä näistä tiedoista puuttuu puolet, Telkki sanoo.
Finnwatch pitää lakiesityksen räikeitä puutteita käsittämättömänä. VML 14 e pykälän tiedot ovat perustilinpäätöstietoja, joita myös OECD ja EU pitävät kaikkein keskeisimpinä verovalvonnan ja aggressiivisen verosuunnittelun arvioimisen kannalta. Lisäksi lakisesitys jättää epäselväksi, joutuvatko ulkomaiseen konserniin kuuluvat palvelun tuottajat raportoimaan tiedot koko ulkomaisen konsernin osalta. Sote-yrityksille ei oltaisi myöskään säätämässä mitään sanktiota raportointivelvoitteen rikkomisesta.
Finnwatch muistuttaa, että maakohtaisen raportoinnin vesittäminen on ristiriidassa hallituksen julkilausuttujen tavoitteiden kanssa. Kaikki hallituspuolueet ovat olleet huolissaan sote-uudistuksen verotuottovaikutuksista. Esimerkiksi valtionvarainministeri Petteri Orpo antoi vielä maaliskuussa ymmärtää, että kaikkien sote-palveluita tarjoavien yritysten pitäisi tehdä maakohtaiset tilinpäätökset ja niiden olisi maksettava verot Suomeen. Tämä lupaus on sote-lakiesityksellä nyt rikottu.
– Sote-laki on verovastuun osalta pelastettavissa vielä eduskuntakäsittelyssä. Jos tahtoa löytyy, eduskunnan valiokunnissa on vielä mahdollista tehdä yllä mainitut välttämättömät muutokset sote-lakiin, Telkki muistuttaa.
Lisätiedot:
Henri Telkki
Tutkija ja lakimies
+358 40 410 9710
henri.telkki (a) finnwatch.org
skype: henri.telkki
Kuva: Jussi Toivanen, CC BY-NC-ND 2.0