Valitse kieli
Kuvassa Mika Lyytikäinen (S-ryhmä), Ilkka Alarotu (S-ryhmä), Andy Hall ja Jari Simolin (S-ryhmä)
S-ryhmä on ilmoittanut tänään osallistuvansa Finnwatchille tutkimusta tehneen Andy Hallin Thaimaassa järjestettävään oikeudenkäyntiin puolustuksen avaintodistajana.
S-ryhmää tulevassa oikeudenkäynnissä kesällä edustaa vähittäiskaupan hankintajohtaja Jari Simolin.
– Kiitämme S-ryhmää suoraselkäisestä toiminnasta. On tärkeää, että yritykset antavat tukensa vapaan kansalaisyhteiskunnan toiminnalle, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo.
S-ryhmä tapasi oikeusprosessin käynnistäneen Natural Fruitin vuonna 2013 ja keskusteli yrityksen kanssa Finnwatchin raportin löydöksistä. Kauppasuhdetta Natural Fruitin kanssa ei katkaistu Finnwatchin raportin vuoksi vaan siksi, ettei yritys suostunut kolmannen osapuolen vastuullisuusauditointeihin.
– S-ryhmän todistuksella voi olla ratkaiseva merkitys oikeudenkäynnissä. Natural Fruit menetti kauppasuhteensa oman toimintansa, ei Finnwatchin raportin takia, Vartiala sanoo.
S-ryhmän ilmoituksen oikeudenkäyntiin osallistumisesta voi katsoa Periscope-tallenteesta täältä >>
Lisätiedot:
Sonja Vartiala
Toiminnanjohtaja/Executive Director
Finnwatch ry
sonja.vartiala (at) finnwatch.org
+358-44 5687465
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Suomen hallituksen mukaan julkinen talous on kriisissä, minkä vuoksi hallitus on päättänyt miljardien eurojen sopeuttamistoimista. Esimerkiksi koulutuksesta, tutkimuksesta, lasten päivähoidosta ja kehitysyhteistyöstä on leikattu sillä perusteella, että julkisen sektorin tulot eivät kata menoja. Leikkaukset vaikuttavat suomalaisten palkansaajien ja heidän perheidensä arkeen.
Samalla on saatu lukea ikäviä uutisia yritysten verolakien hengen vastaisesta verosuunnittelusta. Tällä viikolla otsikoihin ovat nousseet sähkönsiirtoyhtiöt Caruna ja Elenia. Niiden räikeästä korkovähennyksiin perustuvasta verovälttelystä hyötyvät omistajina toimivat suomalaiset eläkelaitokset, Keva, Elo ja Ilmarinen.
Caruna ja Elenia eivät ole poikkeustapauksia. Jo aikaisemmin eläkelaitosten sijoituksia on löytynyt muun muassa räikeästä verovälttelystä syytetyn Attendon takaa. Esimerkit osoittavat, että erityisesti kansainväliseen pääomasijoitustoimintaan kuuluu sijoitusten kohdeyhtiöiden systemaattinen verojen minimointi. Eläkelaitokset ja muut institutionaaliseet sijoittajat ovat merkittävin pääomasijoittajaryhmä. Finnwatchin selvityksen mukaan suomalaisilla eläkelaitoksilla oli vuonna 2013 37 miljardia euroa varoja sijoitettuna veroparatiiseissa rekisteröityihin rahastoihin. Eläkelaitokset ovat siten keskeisessä roolissa järjestelmässä, joka ei vain rapauta veropohjia, vaan myös haittaa talouden toimintaa ja heikentää pienten yritysten kilpailuasemaa.
Myös eläkelaitosten salkuista löytyviltä listatuilta yhtiöiltä on löytynyt toistuvasti verojen minimointiin tähtääviä yhtiörakenteita ja velkajärjestelyjä. Eräät salkuista löytyvät monikansalliset yritykset välttelevät veroja heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa.
On vastenmielistä, että hyvinvointia turvaamaan perustetut eläkelaitokset osallistuvat edunsaajiaan, suomalaisia palkansaajia ja yrittäjiä, haittaavaan veropohjan rapauttamiseen. Eläkelaitoksia koskevassa laissa säädettyä fidusiaarivelvoitetta ei ole perusteltua tulkita niin, että tuottoja eläkevaroille on haettava keinolla millä hyvänsä.
Ensisijainen vastuu verovälttelyn tukkimiseen on päättäjillä. Viimeksi konsernien sisäisiin korkoihin perustuvaa verosuunnittelua yritettiin vaikeuttaa korkovähennyksiä rajoittavalla säännöksellä, joka tuli voimaan vuonna 2014. Taloussanomien tänään julkaiseman artikkelin mukaan Elenian omistajat ovat järjestelleet rahoitusrakenteen uusiksi vuonna 2013 juuri säännöksen voimaan tulon alla. Artikkelin kaavion perusteella vaikuttaa, että järjestelyllä siirrettiin lainat muodollisesti konsernin ulkopuolella, jotta säännös ei soveltuisi. Säännökseen sisältyi kuitenkin kohta, jolla tämän tyyppisten järjestelyjen hyödyt pyrittiin poistamaan. Siten lienee mahdollista, että Verohallinto puuttuisi järjestelyyn jälkikäteen.
Oli niin tai näin, on arveluttavaa, että suomalaiset eläkeyhtiöt osallistuvat laillisuuden rajoja hipoviin järjestelyihin, jotka eduskunta yritti nimenomaisesti estää. Ilmarinen kieltäytyi kommentoimasta verojärjestelyä Taloussanomille. Hiljaisuus on kestämätöntä, ja eläkelaitosten tulee ymmärtää, että myös niiden on kannettava vastuunsa yhteiskuntaa haittaavista toimistaan.
Finnwatch vaatii Telaa ja eläkelaitoksia tunnustamaan avoimesti niiden sijoituksiin kuuluvat yhteiskunnalle haitalliset verojärjestelyt. Eläkelaitosten tulee osallistua julkiseen keskusteluun ja pohtia aktiivisesti ratkaisuja siihen, miten eläkelaitosten fidusiaarivelvoitetta noudatetaan tuottavasti ilman, että rapautetaan veropohjaa ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointia.
Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch ry
Lauri Finér, tutkija, Finnwatch ry
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin määräaikaisena tutkijana on aloittanut KTM Lauri Finér.
Finér on työskennellyt seitsemän vuotta Verohallinnossa, missä hän toimi kansainväliseen yritysverotuksen asiantuntijana. Viimeksi Finér on toiminut tutkijana. Hän on julkaissut useita akateemisia artikkeleja kansainvälisestä yritysverotuksesta ja kirjoittanut muun muassa monikansallisten yritysten verosuunnittelusta.
Finér tekee oikeustieteen alan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa aiheena veroviranomaisten välinen rajat ylittävä tietojenvaihto.
Lauri Finér työskentelee Finnwatchissa 1.1.2016–29.2.2016. Hän valmistelee joukkorahoituksella toteutettavaa selvityshanketta, jossa kartoitetaan monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vaikutuksia Suomelle.
Kuva: Flickr Creative Commons/
Finnwatch julkaisee sesongin suklaatuotteita koskevan vastuullisuusvertailun jo kolmatta kertaa. Tuoreesta vertailusta selviää, että kuluttaja joutuu edelleen tekemään töitä löytääkseen vastuullisuussertifioidun konvehtirasian. Vaikka sertifioitujen konvehtien osuus on hieman edellisvuoden tarjontaa suurempi, jää joulukonvehtien alkuperä liian usein hämärän peittoon.
Keskon ja S-ryhmän joulukonvehtien vastuullisuus on parantunut. S-ryhmän sesonkivalikoimassa sertifioitujen suklaakonvehtirasioiden osuus on 17 prosenttia kun se edellisenä vuonna oli vain kahdeksan prosenttia. Keskon ketjuissa myytävien vastuullisuussertifioitujen konvehtirasioiden määrä vastaa tänä vuonna noin 13 prosenttia joulusuklaavalikoimasta. Edellisenä vuonna Keskon markkinoimista joulukonvehtirasioista oli sertifioituja alle 10 prosenttia.
– Olemme iloisia siitä, että vastuullisesti tuotettujen sesonkisuklaatuotteiden määrä on noussut. Suklaatuotteissa käytetyn kaakaon tuotannossa on kuitenkin ihmisoikeusriskejä ja siksi kaikkien suklaatuotteiden tulisi olla vastuullisuussertifioituja, toteaa Finnwatchin tutkimuskoordinaattori Sanna Ristimäki.
Eniten vastuullisesti tuotettuja suklaakonvehtirasioita löytyy tänäkin vuonna Lidlin hyllyiltä. Lidlin omien merkkien konvehtirasioista melkein 60 prosentilla on sertifiointi, ja koko suklaakonvehtirasiatarjonnasta 44 prosenttia on vastuullisuussertifioitu.
Vertailussa huonoiten pärjäsivät Suomen Lähikauppa ja Stockmann. Suomen Lähikaupan pienessä (5–13 tuotetta, myymälän koosta riippuen) joulusesonkivalikoimassa ei ole tänä vuonna yhtäkään vastuullisuussertifioitua suklaakonvehtia. Stockmannin isosta joulukonvehtirasiavalikoimasta (yli 200 erilaista rasiaa) ainoastaan kuusi tuotetta on sertifioitu, mikä vastaa noin kolmen prosentin osuutta.
Ketjujen huonoon tulokseen vaikuttaa osaltaan se, että Mondelez-yhtiö, joka omistaa suositun Marabou-tuotemerkin, on kuluvana vuonna luopunut Rainforest Alliance -sertifioinnista ja korvannut sen omalla Cocoa Life -vastuullisuusohjelmallaan. Finnwatchin mukaan kaakaoyritysten omat vastuullisuusohjelmat ovat tervetulleita, mutta eivät yksinään riitä takaamaan vastuullista suklaantuotantoa. Yritysten omia ohjelmia ei laskettu vertailussa sertifiointien piiriin.
– Yritysten omia aloitteita vaivaavat muun muassa läpinäkyvyyden puute sekä ongelmat riippumattomuudessa. Ohjelmia tulisi rakentaa sertifiointien rinnalle sen sijaan, että niillä korvataan uskottavaa kolmannen osapuolen valvontaa, sanoo Ristimäki.
Mondelezin Cocoa Life -ohjelmassa tuottajayhteisöihin luvataan tehdä investointeja. Ohjelma keskittyy viiteen osa-alueeseen: viljelymenetelmien parantamiseen, yhteisön kehittämiseen, toimeentuloon, tasa-arvon lisäämiseen sekä ympäristökysymyksiin. Ohjelma lupaa myös maksaa ohjelmaan kuuluville tuottajille korkeampaa hintaa. Finnwatchin tiedustellessa tehtävien investointien yksityiskohtia sekä tuottajapreemion määrää, Mondelez ei kuitenkaan kertonut näitä tietoja. Mondelez vahvistaa, ettei sen Cocoa Life -ohjelmassa ole kyse sertifioinnista eikä ohjelmaan kuuluu säännöllisiä auditointeja.
– On ikävää, että Marabou ottaa nyt keskeisen raaka-aineensa vastuullisuusvalvonnassa askeleita taaksepäin.
Finnwatchin suklaavertailu keskittyi vain joulukonvehteihin. Näiden lisäksi osa ketjuista kertoi markkinoivansa myös muita joulusuklaatuotteita, kuten erilaisia jouluaiheisia figuureja. Esimerkiksi Suomen Lähikaupalle, Wihurille, Heinon Tukulle ja Stockmannille toimittavan Tuko Logisticsin kaikki tämän joulun omatuontisuklaafiguurit ovat Reilu kauppa -sertifioituja. Myös Lidlin oman Favorina -merkin joulusuklaat on kaikki sertifioituja.
Lisätiedot:
Sanna Ristimäki
tutkimuskoordinaattori
044 732 2797
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
044-5687465
This document has been produced with the financial assistance of the European Union. The contents of this document are the sole responsibility of Finnwatch and can under no circumstances be regarded as reflecting the position of the European Union.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Finnwatch
Halpakauppaketju Tokmannin Suomeen maahantuomien tuotteiden valmistuksessa poljetaan työntekijöiden oikeuksia. Finnwatchin tänään julkaistu työntekijähaastatteluihin pohjautuva raportti tarkastelee työoloja kahdella thaimaalaisella tehtaalla.
Tokmannin markkinoimia lastenhoitotuotteita valmistaneen Zenith Infant Productin tehtaalla siirtotyöntekijöitä on velkaannutettu korkeilla rekrytointimaksuilla. Kauppaketjulle mangosäilykkeitä tuottaneen Great Oriental Food Productsin tehtaalla työskentelee paperittomia siirtotyöntekijöitä, joille maksetaan laittoman alhaisia palkkoja.
– Tokmannin vastuullisuusvalvonta on pettänyt, ja se on joutunut osalliseksi ihmisoikeusloukkauksiin tutkituilla tehtailla, toteaa Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Ihmisoikeusriskien ennaltaehkäisemiseksi yritysten tulisi pyrkiä välttämään ostoja toimittajilta, joiden työoloista niillä ei ole ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen mukaisesti kerättyä tietoa. Tokmanni on tehnyt ostoja riskitehtailta ilman asianmukaisia selvityksiä.
– Kehotamme Tokmannia liittymään syksyllä julkaistuun päivittäistavarakaupan yritysten, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteiseen näkemykseen yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden toimeenpanosta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa, Kultalahti sanoo.
Kuluvan vuoden aikana Finnwatch on toistuvasti tuonut julkisuuteen työelämän oikeuksien loukkauksia suomalaisyritysten Thaimaasta tekemien ostojen takana.
– Kuluttajat joutuvat jatkuvasti ostamaan ja käyttämään tuotteita, joita tuotetaan ihmisoikeuksia polkien. Odotamme hallitukselta toimenpiteitä yritysten ihmisoikeusvastuun lisäämiseksi.
Lisätiedot:
Anu Kultalahti
Tutkija
+358 44 7193096
anu.kultalahti(at)finnwatch.org
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
