Valitse kieli
Wärtsilän intialaisen alihankkijan työntekijät asuvat puutteellisissa oloissa. Kuva: Finnwatch/Sonja Vartiala
Wärtsilän Intian Khopolissa sijaitsevalla tehtaalla maksetaan elämiseen riittämättömiä minimipalkkoja ja käytetään runsaasti määräaikaisia vuokratyöntekijöitä, joiden työehdot ovat vakituisia työntekijöitä heikommat. Wärtsilä on itse valinnut tehtaalle ammattiliiton välttääkseen säännölliset työehtosopimusneuvottelut.
– Ammattiliitto ei edusta vuokratyöntekijöitä eikä ole pyrkinyt aktiivisesti nostamaan työntekijöiden palkkatasoa. Tällaisen ns. keltaisen ammattiliiton käyttäminen on vastoin Wärtsilän vastuullisuuslinjausten henkeä, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Wärtsilän intialainen tehdas saa kuitenkin Finnwatchilta tunnustusta hyvin hoidetusta työturvallisuudesta.
– Wärtsilä panostaa työturvallisuuteen muun muassa tarjoamalla säännöllistä koulutusta ja suojavarusteita. Tämä ei ole Intiassa itsestäänselvyys, Vartiala toteaa.
Finnwatchin raportissa tutkitulle Wärtsilän alihankkijalle, Intiassa Honadin kylässä sijaitsevalle Echjay Forgingsille, ei sen sijaan heru kehuja. Finnwatchin haastattelemat tehtaan työntekijät raportoivat tehtaan työoloissa olevan vakavia ongelmia. Tehdas toimittaa Wärtsilälle laippoja, joita käytetään muun muassa putkien liitoksissa.
– Osa työntekijöistä kertoi saavansa laittoman alhaista palkkaa ja tekevänsä työtä ilman palkallisia lomia. Siirtotyöntekijät tekevät työtä 12 tuntia päivittäin, kuutena päivänä viikossa. Iso osa työntekijöistä asuu tehtaan tarjoamissa asunnoissa likaisissa oloissa ilman riittävää sanitaatiota, Vartiala kertoo.
Echjay Forgings taistelee parhaillaan oikeudessa paikallisen ammattiliiton kanssa ja uhkasi myös Finnwatchia oikeustoimilla, jos raportti julkaistaan. Tehdas kiisti kaikki Finnwatchin raportin löydökset.
Wärtsilän vuosikertomuksesta saa kuvan systemaattisesti ja kattavasti hoidetusta alihankintaketjujen valvonnasta. Finnwatch uskoo yrityksen kuitenkin antavan liian ruusuisen kuvan todellisuudesta.
– Alihankintaketjun työoloja koskeva valvonta näyttää olevan Wärtsilän keskeisin kehittämiskohde. Tutkimamme Wärtsilän alihankkija oli luokiteltu ja hyväksytty tavarantoimittajaksi vaikka sen työoloja ei oltu auditoitu, Vartiala sanoo.
Finnwatch moittii Wärtsilää myös ihmisoikeusriskien arviointien puutteesta. Alihankkijoiden valvontaa ei aseteta tärkeysjärjestykseen riskien mukaan, vaan perusteena ovat muut liiketoiminnalliset syyt. Myöskään rakennusprojekteille ei tehdä etukäteistä ihmisoikeusriskien arviointia.
– Työntekijät Wärtsilän rakennustyömaalla Mosambikissa olivat epätietoisia työoloistaan ja rakennuksilla oli esiintynyt levottomia lakkoja. Ongelmat olisi ehkä voitu välttää, jos paikallisiin haasteisiin olisi kiinnitetty etukäteen enemmän huomiota.
Finnwatch peräänkuuluttaa toimenpiteitä myös Suomen valtiolta.
– Suomalaisille yrityksille tulee säätää pakollinen velvoite ihmisoikeusriskien arviointeihin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Suomi on sitoutunut periaatteiden toimeenpanemiseen, Vartiala muistuttaa.
Finnwatch tutki Wärtsilän toimintaa Mosambikissa ja Intiassa vuoden ajan. Tänään julkaistava raportti on järjestön laajin yksittäistä yritystä koskeva selvitys. Raportti on tuotettu Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin, Metalliliiton, Insinööriliiton ja Ammattiliitto Pron tilauksesta.
Finnwatchin raportti “Huipputeknologian takapihalla – Työelämän oikeudet Wärtsilän arvoketjuissa” on luettavissa täällä >>
Mediakuvia Wärtsilän alihankkijan asuinoloista on ladattavissa täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Flickr Creative Commons/Hamed Masoumi
Finnwatchin tänään julkaistussa selvityksessä vertaillaan erilaisia elämiseen riittävän palkan laskentamalleja. Selvityksen johtopäätöksinä esitetään suomalaisyrityksille yksityiskohtainen malli elämiseen riittävän palkan laskemiseksi kehitysmaissa.
– Vaikka elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus, yritykset huomioivat sitä edelleen heikosti alihankintaketjuissaan, Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki sanoo.
Monet yritykset ovat esittäneet alhaisten palkkojen perusteluna paikallisen lain noudattamisen sekä vedonneet siihen, ettei elämiseen riittävän palkan määrittelyyn ole olemassa kunnollisia malleja.
– Selvityksemme tarkoitus on päättää keskustelu siitä, ettei malleja ole tarjolla, Telkki toteaa.
Finnwatchin mukaan elämiseen riittävän palkan laskemiseksi on esitettävissä ihmisoikeusasiakirjoihin pohjautuvat selkeät kriteerit, joita noudattaen palkka voidaan laskea eri aloilla ja alueilla.
Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jolla työntekijä pystyy hankkimaan itselleen ja perheelleen riittävän ravinnon, asumisen, vaatetuksen, terveydenhuollon, lasten koulutuksen ja muut perustarpeet. Riittävä palkka mahdollistaa myös pienimuotoisen säästämisen ja osallistumisen sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään.
Lailliset vähimmäispalkat yritysten alihankintaketjuissa eivät useinkaan riitä elämiseen. Vaikka elämiseen riittävän palkan varmistaminen on valtioiden tehtävä, yrityksillä on valtioista riippumaton velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia myös ulkomailla toimiessaan. Ei siis riitä, että yritys maksaa vain vähimmäispalkkaa, jos se ei riitä elämiseen.
– Suomalaisyritykset voivat olla osallisia riittämättömiin palkkoihin joko suoraan työnantajina tai tehtaiden liikekumppaneina, Telkki sanoo.
Elämiseen riittävä palkka on noussut voimakkaasti esiin viime aikaisessa yritysvastuukeskustelussa. Viime viikolla julkaistu Stora Enson ihmisoikeusriskejä arvioinut raportti moitti valtio-omisteista yritystä elämiseen riittämättömistä palkoista. Myös Finnwatch on tuoreissa raporteissaan löytänyt elämiseen riittämättömiä palkkoja niin kirjojen kuin palmuöljyn tuotannosta riskimaissa.
Osa yrityksistä on julkisesti sitoutunut elämiseen riittävän palkan maksamiseen, mutta konkreettinen laskentamalli ja aikaan sidotut, mitattavat toimenpiteet palkkojen nostamiseksi elämiseen riittävälle tasolle puuttuvat.
– Yritysten yleisesti käyttämiltä vastuullisuusauditoinneilta on vaadittava enemmän ja niiden kriteereihin on lisättävä sitova vaatimus elämiseen riittävästä palkasta. Suomen valtion on myös varmistettava, että yrityksiltä edellytetään sitovia ihmisoikeusriskien arviointeja, Telkki katsoo.
Lisätiedot: Henri Telkki
Tutkija ja lakimies
Finnwatch ry
040 410 9710
Finnwatchin raportti ”Elämiseen riittävä palkka ihmisoikeutena – Laskentamalli ja suositukset” suomalaisyrityksille on luettavissa täällä >>
Raportti on tuotettu Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n toimeksiannosta.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Pyrimme edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Järjestön taustalla on joukko suomalaisia kuluttaja-, kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.
Haemme kasvavaan organisaatioomme
TUTKIJAA
vastaamaan yhdistyksen työelämän oikeuksiin keskittyvästä tutkimustyöstä.
Tutkimustoiminnan lisäksi tutkija osallistuu yhdistyksen vaikuttamistyöhön sekä kansainvälisen ja kotimaisen yritysvastuukeskustelun seuraamiseen. Tutkijan edellytetään osallistuvan myös yhdistyksen ulkoiseen viestintään.
Edellytämme
– kiinnostusta ihmisoikeuksia ja globaalia oikeudenmukaisuutta kohtaan
– työelämän oikeuksien tuntemusta
– kokemusta vaikuttamistyöstä ja viestinnästä
– sujuvaa englanninkielen taitoa
– vahvaa projektihallinnan osaamista ja käytännön kokemusta
Arvostamme
– muuta kielitaitoa
– hyviä verkostoja yritys- ja kansalaisjärjestökentässä
– vahvaa kirjoittamisen ja sisällöntuotannon osaamista
– joustavuutta ja kykyä tarttua ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin
Me tarjoamme kiinnostavan tehtävän yritysvastuukeskustelun näköalapaikalta sekä mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti suomalaisten yritysten arvoketjuissa työskentelevien ihmisten elämään.
Työ alkaa maaliskuussa 2015 tai sopimuksen mukaan. Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Palkkatoiveen voi esittää hakemuksen yhteydessä. Kirjalliset hakemukset ansioluetteloineen tulee lähettää 13.2.2014 klo 16 mennessä osoitteeseen sonja.vartiala (a) finnwatch.org. Hakijoita pyydetään liittämään hakemukseen kaksi näytettä laatimistaan yritysvastuuseen tai työelämän oikeuksiin liittyvistä artikkeleista tai muista julkaisuista.
Tarvittaessa lisätietoja puhelimitse antaa toiminnanjohtaja Sonja Vartiala, 044 568 7465. Soittoaika on perjantai 30.1. klo 9-11. Lisätietoa Finnwatch ry:stä löydät sivulta www.finnwatch.org.
Kuva: Flickr Creative Commons/
Thaimaan hallitus tiedotti viime viikolla, että se hylkää suunnitteilla olleen ohjelman, jossa vankeja olisi työllistetty thaimaalaisille kalastusaluksille. Hallitus tiedotti asiasta sen jälkeen, kun 45 ammattiliittoa ja ihmisoikeusjärjestöä ilmoittivat avoimessa kirjeessään vastustavansa suunnitelmaa.
Finnwatch ja muut kirjeen laatineet järjestöt ovat erittäin tyytyväisiä hallituksen päätökseen.
Toivomme, että Thaimaa pyrkii yhteistyöhön ratkaistakseen maan kalastusteollisuudessa esiintyvät vakavat ongelmat kuten ihmiskaupan ja pakkotyön. Thaimaan hallituksen tulee jatkossa työskennellä läheisessä yhteistyössä työntekijöiden, työnantajien, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa varmistaakseen työelämän oikeuksien toteutumisen kalastusaluksillaan.
Thaimaalla on vielä paljon työtä kalastusteollisuuden työolojen parantamisessa. Kansalaisjärjestöjen kirjeessä mainitut puutteet työlaissa ja sen toimeenpanossa ovat edelleen suuri huolenaihe. Thaimaassa työskentelevien siirtotyöntekijöiden oikeuksien parantaminen, mukaan lukien ammattiliittojen perustamisoikeuden takaaminen siirtotyöntekijöille, ovat avainasemassa pureuduttaessa Thaimaan kalateollisuudessa tapahtuvaan ihmiskauppaan.
Thaimaassa tuotettuja kalatuotteita tuodaan paljon myös Suomeen. Finnwatch on tutkinut Thaimaan tonnikalateollisuutta vuosina 2012 ja 2014 julkaistuissa raporteissaan.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Järjestöjen Veroparatiisimatkat-kampanja keräsi viime vuonna yli 3 200 viestiä postikorttien ja verkkovetoomusten muodossa kolmelle suomalaisyritykselle: Koneelle, Stora Ensolle ja UPM:lle. Kansalaiset kannustivat yrityksiä ryhtymään edelläkävijöiksi veronmaksun avoimuudessa, ja tavoitteena oli saada ne sitoutumaan vuoden 2014 loppuun mennessä maakohtaisen tilinpäätösraportoinnin käyttöönottoon.
"Kävimme yritysten kanssa rakentavaa keskustelua, ja ne ottivat viestimme mielenkiinnolla vastaan. Yritykset eivät kuitenkaan halunneet antaa lupauksia maakohtaisesta raportoinnista", kertoo Riikka Piri Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkostosta.
”Nyt näiden yritysten veronmaksun vastuullisuutta ei voida vedenpitävästi arvioida. Taloudellisten tunnuslukujen maakohtainen raportointi on välttämätöntä sen arvioimiseksi, maksavatko kansainvälisesti toimivat yritykset oikean määrän veroja oikeaan aikaan ja paikkaan eli niihin valtioihin, joiden infrastruktuuria, luonnonvaroja ja palveluita hyödyntäen ne ovat ansainneet verotettavan tulonsa,” toteaa Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
"Pelkällä vapaaehtoisuudella ei saada aikaan pysyviä ja kattavia ratkaisuja veroparatiisitalouden suitsimisessa. Verovälttelyn ja laittoman veronkierron kitkeminen edellyttää monikansallisesti toimivien suuryritysten toiminnan läpinäkyvyyttä. Avoimuutta ei voida jättää vain yritysten hyvän tahdon varaan. Tarvitaan säädöksiä, jotka velvoittavat kaikkia yrityksiä maakohtaiseen raportointiin", toteaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Pauliina Saares.
Veroparatiisimatkat-kampanja saavutti ison erävoiton, kun hallitus julkaisi viime toukokuussa kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman. Ohjelma velvoittaa valtion enemmistöomisteiset yhtiöt raportoimaan maksamistaan veroista maakohtaisesti. Velvoite ei kuitenkaan koske muita yrityksiä.
Veroparatiisimatkat jatkaa työtään avoimemman veronmaksun puolesta. Tulevalla eduskunnalla on iso rooli verovälttelyn kitkemisessä. Äänestäjät voivat nyt selvittää, mitä eduskuntavaaliehdokkaat ajattelevat veroparatiiseista tai yritysvastuusta haastamalla heitä mukaan Maailmantalouden tekijät -vaalikampanjan talouspoliittiseen vaalikoneeseen osoitteessa www.vaalikone2015.fi.
Finnwatchin lisäksi Veroparatiisimatkat-kampanjassa ovat mukana Attac ry, Eettisen kaupan puolesta ry, Globbarit, Kehys ry, Kepa ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker- verkosto, Maan ystävät ry ja Pelastakaa lapset ry.
Lue järjestöjen tiedote asiasta Globbarit.fi-sivustolta.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
