Valitse kieli
TIEDOTE 1.10.2014
Kuva: Pablo Rios/Flickr Creative Commons
Finnwatchin tänään julkaistussa selvityksessä on käyty läpi Suomen 75 valtion kanssa solmimat kahdenväliset verosopimukset. Suomi on tukenut haitallista verokilpailua solmimalla verosopimuksia tunnettujen veroparatiisien kuten Kyproksen, Luxemburgin ja Singaporen kanssa. Vastoin kehityspoliittisia tavoitteita, osassa verosopimuksia rajoitetaan myös kehittyvien maiden verotusoikeutta ilman perusteluita.
– Suomi on sopinut joidenkin kehitysmaiden kanssa alhaisistakin lähdeverokannoista, mikä voi rapauttaa kehitysmaiden veropohjia. Esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaan Sambian kanssa solmitussa verosopimuksessa Sambialle on annettu vain viiden prosentin verotusoikeus suorien sijoitusten osinkotuloihin, sanoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Finnwatch katsoo, että osa Suomen solmimista tuloverosopimuksista on ristiriidassa kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa. Kehityspoliittisessa ohjelmassa Suomi pyrkii vahvistamaan kehitysmaiden verotuskykyä.
Suomi suosii pääasiassa rikkaampia teollisuusmaita edustavan OECD:n verosopimusmallia, joka painottaa yrityksen kotivaltion verotusoikeutta mm. osinkojen, korkojen ja rojaltien osalta. Malli on vastoin kehitysmaiden etuja, sillä pääomatuloja ja rojalteja maksetaan enimmäkseen kehitysmaista teollisuusvaltioihin sijoittautuneisiin kansainvälisiin yrityksiin ja niiden veroparatiiseissa sijaitseviin väliyhtiöihin.
Suomi on solminut osinkojen, korkojen tai rojaltien nollan prosentin lähdeverosta myös joidenkin veroparatiiseiksi luokiteltujen valtioiden välillä, laajemmin kuin mitä EU:n direktiivit edellyttävät EU-maiden välillä. Suomen solmimissa tuloverosopimuksissa ei useimmiten ole edes keskeisiä verosopimusten väärinkäyttöä estäviä säännöksiä.
– Finnwatch katsoo, että kaikista rajat ylittävistä suorituksista tulisi periä lähtökohtaisesti ainakin pieni lähdevero, sillä näin poistetaan mahdollisuuksia ja kannustimia aggressiiviseen verosuunitteluun. Haitallista verokilpailua käyvien valtioiden kanssa tulisi tehdä lähtökohtaisesti vain verotietojenvaihtoa koskevia sopimuksia ja sitouttaa ne automaattiseen verotietojenvaihtoon, Telkki toteaa.
Finnwatch suosittelee Suomelle nykyisten ja tulevien verosopimusten vaikutusarviointeja. Sopimuksiin tulee sisällyttää keskeisimmät verosopimusten väärinkäyttöä estävät artiklat. Sopimusneuvotteluiden lähtökohdaksi kehitysmaiden kanssa tulee asettaa vähintään YK:n malliverosopimuksen tasoiset määräykset.
– Myös Alankomaita, Irlantia, Luxemburgia ja muita investointien läpikulkuvaltioita on painostettava luopumaan verosopimusten käytöstä haitallisen verokilpailun keinona, Telkki toteaa.
Lisätietoa
Henri Telkki
tutkija ja lakimies
Finnwatch ry
henri.telkki (a) finnwatch.org
puh. 040 410 9710
Finnwatchin raportti Rikkinäinen veropalapeli – oikeudenmukaisuuden toteutuminen Suomen solmimissa verosopimuksissa on luettavissa täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin uusi selvitys paljastaa Neste Oilin ja Paulig-konsernin palmuöljytoimittajan, malesialaisen IOI Groupin maksavan laillista minimipalkkaa alhaisempia palkkoja, takavarikoivan työntekijöiden passeja sekä estävän ammatillista järjestäytymistä. Suuri osa IOI Groupin työntekijöistä ei ymmärrä lainkaan vieraalla kielellä kirjoitettua työsopimusta. Yli 80 prosenttia IOI:n plantaasien työntekijöistä on siirtotyöntekijöitä muun muassa Indonesiasta, Bangladeshista ja Nepalista.
– Työsopimus kehottaa työntekijöitä työskentelemään jopa 10–12 tuntia päivässä. Palkkaus perustuu työntekijän keräämien öljypalmuterttujen määrään eikä ylitöitä korvata. Useat työntekijät eivät yllä edes lailliseen minimipalkkaan, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo.
Lähes kaikki Finnwatchin selvitykseen haastatellut siirtotyöntekijät ovat ottaneet velkaa tai myyneet omaisuuttaan päästäkseen työskentelemään Malesiaan. IOI vähentää rekrytointimaksuja suoraan työntekijöiden palkoista ja maksaa työntekijöille koeaikana vielä minimipalkkaakin pienempää palkkaa.
– Useat työntekijät kertoivat meille tulleensa huijatuksi ja haluavansa kotiin. Rahattomina ja velkaantuneina heillä ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin työskennellä plantaasilla.
Monet Finnwatchin selvityksessä esiin tuoduista löydöksistä viittaavat Kansainvälisen työjärjestön indikaattoreihin pakkotyöstä ja ihmiskaupasta. Neste Oil ja Paulig-konserni ovat ryhtyneet toimenpiteisiin raportissa tuotujen epäkohtien tutkimiseksi ja korjaamiseksi.
Kaikki Finnwatchin tutkimat plantaasit olivat RSPO:n ja ISCC:n sertifioimia ja selvitys arvostelee johtavia palmuöljysertifiointeja työolojen riittämättömästä valvonnasta.
– Työelämän oikeuksien loukkauksia on auditoinneissa katsottu läpi sormien. Sertifiointijärjestelmien kriteereissä työntekijöille vaaditaan minimipalkkatason ylittävää elämiseen riittävää palkkaa. Tosiasiassa näyttää siltä, että edes palkkojen laillisuutta ei valvota, Vartiala sanoo.
Neste Oilin ja Paulig-konsernin lisäksi Finnwatchin selvitys tarkasteli palmuöljyn vastuullisuutta yhteensä yhdeksässä muussa Suomessa toimivassa yrityksessä. Kaikki yritykset luottavat vastuullisuuden valvonnassa RSPO-sertifiointiin.
– Suurin osa yrityksistä ei tiedä mistä niiden ostama palmuöljy tulee. Huolestuttavan monilla oli edelleen käytössä myös sertifioimatonta palmuöljyä.
Orkla-konserniin kuuluvat Panda ja Kantola eivät vastanneet kyselyyn. Raisio ei paljastanut palmuöljytoimittajiaan liikesalaisuuksiin vedoten eikä Valio kertonut käyttämänsä palmuöljyn määrää. Lumene kertoi, ettei sillä ole mahdollisuutta vastata Finnwatchin kysymyksiin.
Finnwatch syyttää palmuöljytuotannon huonoista työoloista myös EU-sääntelyä.
– Elintarvike- ja kosmetiikkayritysten palmuöljyhankinnoille ei ole asetettu mitään vastuullisuussääntelyä. Biopolttoaineita koskevat direktiivit taas sivuuttavat sosiaalisen vastuullisuuden, Vartiala toteaa.
Finnwatchin selvitys “Viidakon lait – Palmuöljyostojen vastuullisuus Suomessa” on luettavissa täällä >>
Tiedotetta on korjattu 17.9. klo 8:22 Valiota koskien. Toisin kuin tiedotteessa kerrottiin, Valio kertoi Finnwatchille palmuöljytoimittajansa (Cargill), mutta ei kertonut käyttämänsä palmuöljyn määrää.
Lisätiedot:
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
Finnwatch ry
044-5687465
sonja.vartiala (a) finnwatch.org
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
TIEDOTE
Finnwatch, toimittajat, tutkijat, yritykset ja siirtotyöntekijät todistavat Andy Hallin puolesta ensi viikon tiistaina käynnistyvässä oikeudenkäynnissä. Kansainvälinen Thaimaan ananasteollisuuden vastuullisuutta vaativa kampanjointi ja arvostelu voimistuu.
Thaimaan Prakanongin siviilituomioistuimessa 2.9. käynnistyvä oikeudenkäynti on ensimmäinen neljästä oikeuskäsittelyiden sarjasta. Nyt alkavassa jutussa Natural Fruit syyttää Finnwatchin tutkijaa Andy Hallia tehtaan kunnian loukkaamisesta AlJazeeralle annetussa haastattelussa.
Oikeudenkäynti kestää kuusi päivää ja päättyy 10.9. Ensimmäisen kolmen päivän aikana Natural Fruit ja yleinen syyttäjä käyvät läpi omaa todistusaineistoaan ja todistajiaan. Oikeudelle annetun ennakkoilmoituksen mukaan Natural Fruit tulee tuomaan todistajiksi tehtaan nykyisiä työntekijöitä, työviranomaisia ja poliiseja sekä sveitsiläisen auditointiyritys SGS:n laatimia auditointiraportteja.
Perjantaista 5.9. alkaen on puolustuksen vuoro esitellä omia todisteitaan ja todistajiaan. Puolustus kuulee Natural Fruitista paenneita entisiä työntekijöitä, tutkijoita, yritysten edustajia, AlJazeeran toimittajaa Wayne Hayta sekä Finnwatchin toiminnanjohtajaa Sonja Vartialaa. Syyttäjällä on oikeus ristikuulustella puolustuksen todistajia.
– Oikeudessa ei kunnioiteta lähdesuojaa ja tuomari on ilmoittanut haluavansa kuulla tehtaan siirtotyöntekijöitä henkilökohtaisesti. Todistajien suojeleminen on iso haaste, Vartiala toteaa.
Suomen Bangkokin suurlähetystö seuraa oikeudenkäyntiä. Myös ammattiliittojen maailmanjärjestö IUF lähettää oikeudenkäyntiin oman tarkkailijansa. Lisäksi Britannian lähetystö on osallistumassa oikeudenkäyntiin ja on kehottanut myös muita EU-edustustoja osallistumaan.
Oikeus antaa tuomionsa 45 päivän kuluessa oikeuskäsittelystä. Syyskuun aikana Hallia vastaan käynnistyy myös toinen rikostuomioistuimessa käsiteltävä juttu.
Oikeudenkäynti lisää kansainvälistä huomiota Thaimaan ananasteollisuuden ongelmiin. Ananasteollisuuden etujärjestö Thai Pineapple Industry Associationin elokuussa esittämät uhkaukset uusista oikeusjutuista sekä vaatimukset kampanjoinnin lopettamisesta ovat kiihdyttäneet protesteja. Ammattiliittot ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat teollisuudelta dialogia kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä nopeita toimenpiteitä työolojen parantamiseksi. Kuluvalla viikolla on käynnistetty myös useita kansainvälisiä kuluttajakampanjoita.
– Thaimaa on maailman suurin ananastuottajamaa. Uhkailun ja työntekijöiden hyväksikäytön sijaan teollisuuden on aika muuttaa toimintatapaansa. Vaarana on, että yritykset ja kuluttajat eivät enää pian halua ostaa thaimaalaisia tuotteita.
Pohjoismainen ostoyhteenliittymä United Nordic varoitti tällä viikolla julkisuuteen tulleessa kirjeessään voimakkain sanoin Thaimaan ananasteollisuutta Natural Fruitin toimintatavoista. "Olemme erittäin huolestuneita [...] uskomme, että tällainen toiminta vahingoittaa thaimaalaista ruokateollisuutta." United Nordic kehotti teollisuutta "edistämään aktiivisesti vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa oikeusjuttujen sijaan." Suomessa United Nordicin osaomistaja on Tuko Logistics.
Useat muutkin eurooppalaiset yritykset keskustelevat parhaillaan siitä, miten ne aikovat vastata ananasteollisuuden uhkauksiin ja haluttomuuteen toimia yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kuluvina viikkoina odotetaan runsaasti uusia reaktioita niin järjestöiltä kuin yrityksiltä.
Lisätietoa:
Kysymyksiä ja vastauksia oikeudenkäynnistä ja sen taustoista >>
1. Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch: +358(0)445687465, sonja.vartiala (a) finnwatch.org
2. Andy Hall, Migration Researcher: +66(0)846119209, andyjhall1979 (a) gmail.com, twitter @atomicalandy
3. Nakhon Chomphuchart, Legal Advisor to Andy Hall: +66(0)818473086, nakhonct (a) gmail.com
Lisätietoa järjestöjen Thaimaan ananasteollisuudelle osoitetusta kampanjasta: http://business-humanrights.org/en/appeal-to-thai-pineapple-industry-associationurge- natural-fruit-to-drop-cases-against-researcher-activist-andy-hall.
Lisätietoa Andy Hallin oikeudenkäynnistä: www.andyjhall.wordpress.com ja www.finnwatch.org
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Yle
Yle uutisoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) verojärjestelyistä, joiden avulla hän sai muutettua Mehiläisen lääkärinä saamiaan tuloja verottomiksi osingoiksi ja kevyemmin verotetuiksi luontoiseduiksi. Median hampaissa ovat olleet aiemmin Mehiläisen lisäksi terveyspalveluja tuottavat yritykset Terveystalo ja Attendo, joiden omistajat maksavat kannattavasta liiketoiminnasta huolimatta vain vähän veroja toimintamaihinsa. Esimerkiksi Finnwatchin viime vuotinen selvitys paljasti Attendon toimineen Suomessa vahvasti velkarahalla, minkä vuoksi konsernin verotettavat voitot olivat valuneet velkojen maksuina ulkomaisiin veroparatiiseihin.
Verovälttelyyn syyllistyneet puolustautuvat usein kertomalla toimineensa lakien ja maantavan mukaisesti. Kysymys toiminnan oikeudenmukaisuudesta ja vastuullisuudesta yleensä sivuutetaan. Nyt linja näyttää kuitenkin muuttuneen. Tänään ministeri Räty totesi tiedotustilaisuudessaan, että hänen toimintansa ei ollut yhteiskunnallisesta näkökulmasta oikein ja että hän ei enää tekisi vastaavaa järjestelyä.
Aggressiivinen verosuunnittelu rapauttaa valtioiden veropohjia ja sotii ihmisten oikeustajua vastaan. Aggressiivisella verosuunnittelulla yritykset tai yksityishenkilöt pyrkivät minimoimaan säädettyjä verovelvoitteitaan lain hengen vastaisesti.
Verosuunnittelu asettaa veronmaksajat eriarvoiseen asemaan. Ongelmallista on, että keinotekoinenkin verovälttely voi olla edelleen lainmukaisia. Tästä kielii myös korkeimman hallinto-oikeuden kesällä antama ratkaisu niin sanotussa siirtohinnoitteluasiassa, jonka perusteella Fortum ja Nokian Renkaat tulevat todennäköisesti välttymään verottajan niille asettamilta mätkyiltä. Talouselämän uutisen mukaan joissakin yrityskonsernin sisäisissä lainoissa oli käytetty jopa 30 prosentin korkoja. Myös esimerkiksi lakimuutos, jonka mukaan työpanososinkoja verotetaan tätä nykyä palkkana tai työkorvauksena, on jäänyt osin torsoksi eikä lainmuutoksen jälkeistä vaikutusarviointia ole tehty.
Ministeri Rädyn julkinen kiirastuli verosuunnittelustaan antaa odottaa muutoksia hallituksen politiikkaan ja lainsäädäntöön. Verolainsäädäntömme ei kohtele kansalaisia tällä hetkellä yhdenvertaisesti. Rädyn sanoin tulee ”pyrkiä rakentamaan yhteiskuntaa, jossa tällainen ei ole mahdollista eikä kannattavaa.”
Helpoin keino puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun olisi lisätä veronmaksun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Järjestöt ovat vaatineet sitovan maakohtaisen raportointivelvollisuuden säätämistä yrityksille niiden tuloista, veroista ja muista keskeisistä taloustiedoista sekä yritysten konsernirakenteesta. Näin yritysten sidosryhmille tulisi aito mahdollisuus arvioida yhtiöiden toiminnan vastuullisuutta. Tiedot auttaisivat myös verottajia, jotka voisivat puuttua tehokkaammin muun muassa velkaannuttamisen tai siirtohinnoittelun avulla toteutettavaan veron kiertämiseen. Eri maiden veroviranomaisten välille olisi lisäksi luotava automaatinen järjestelmä verotietojen vaihtamiseksi.
Avoimen tiedonsaannin lisäksi olisi uudistettava veron kiertämisen estämiseksi säädettyjä normeja, jotta verottaja voisi puuttua tehokkaammin velkaannuttamisen ja siirtohinnoittelun avulla tapahtuvaan aggressiiviseen verosuunnitteluun. Työpanososinkojen ja luontoisetujen verotusta olisi syytä myös tarkentaa, jotta yksityishenkilöt eivät voisi kiertää ansiotulon verotusta keinotekoisesti yhtiö- ja muin järjestelyin.
Pitkällä tähtäimellä kansainvälistä verojärjestelmää olisi pyrittävä uudistamaan kokonaisvaltaisesti siten, että monikansallisia yrityksiä kohdeltaisiin verotuksessa enemmän yhtenä kokonaisuutena ja niiden tuloja voitaisiin verottaa kohdennetummin yrityksen liiketoiminnan tosiasiallisen aktiviteetin mukaan.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Mauro Cateb/Flickr Creative Commons
Yli sata kansalaisjärjestöä lähetti elokuun alussa kirjeen Thaimaan ananasteollisuuden etujärjestö TPIA:lle vaatien Andy Hallia vastaan nostetuista oikeusjutuista luopumista. TPIA on vastannut kirjeeseen uhkailemalla Hallia uusilla oikeustoimilla.
TPIA kirjoittaa vastauksessaan (epävirallinen englanninkielinen käännös saatavilla täällä) siirtolaisasiantuntija Andy Hallin yrittävän "tuhota Thaimaan talouden". Jos tutkija jatkaa toimintaansa, TPIA uhkaa nostavansa uusia kanteita Thaimaan oikeusistuimissa.
– TPIA:n vastaus kansainvälisten järjestöjen kirjeeseen on pöyristyttävä ja antaa hälyttävän kuvan Thaimaan ananasteollisuuden vastuullisuudesta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
TPIA edustaa yli 60 thaimaalaista ananasteollisuuden yritystä. Etujärjestön johtaja on oikeustoimet Finnwatchin tutkijaa vastaan käynnistäneen Natural Fruitin johtaja Wirat Piyapornpaiboon.
Natural Fruitin työoloista on raportoitu Finnwatchin raporteissa vuonna 2013 ja 2014 sekä itsenäisesti myös kansainvälisessä mediassa kuten AlJazeerassa ja Suomessa Apu-lehdessä. Myös Thaimaan viranomaisten puutteellisesti toteutetussa tutkimusraportissa Natural Fruitin toiminnasta löydettiin huomautettavaa.
Vuosina 2012–2014 Finnwatch on toistuvasti yrittänyt käydä dialogia Natural Fruitin kanssa. Myös suomalaiset ja kansainväliset yritykset ovat kehottaneet Natural Fruitia hankkimaan puolueettoman vastuullisuussertifioinnin. Tehdas ei ole ollut halukas auditointeihin, vaan on päättänyt reagoida arvosteluun nostamalla yksittäistä tutkijaa vastaan useita syytteitä.
Vuonna 2012 Natural Fruit toimitti mehuraaka-aineita suomalaisten kaupan omien merkkien mehuihin.
– Thaimaasta ananastuotteita ostavien yritysten on syytä varata resursseja työelämän oikeuksien valvontaan. TPIA:n vastauksesta käy ilmi, ettei teollisuudella ole kiinnostusta parantaa työoloja tai käydä keskustelua kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa, Vartiala toteaa.
Finnwatchin vastaus TPIA:n kirjeeseen (20.8.2014) >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
