Valitse kieli
Lähes sata järjestöä on tänään aloittanut kampanjan, jolla vaaditaan Finnwatchin tutkijana toiminutta Andy Hallia vastaan nostetuista syytteistä luopumista.
Järjestöjen kampanjointi kohdistuu Thaimaan ananasteollisuuden etujärjestöön Thai Pineapple Industry Association TPIA:an. Oikeustoimet Hallia vastaan aloittaneen yrityksen Natural Fruitin omistaja Wirat Piyapornpaiboon on TPIA:n puheenjohtaja.
Kaikille TPIA:n jäsenyrityksille tänään lähetetyn kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa Human Rights Watch sekä ammattiliittojen maailmanjärjestöt UNI Global, IUF, ITF ja IndustriALL. Allekirjoittaneet pitävät Andy Hallia vastaan nostettuja oikeustoimia yrityksenä hiljentää työntekijöiden puolesta toimivia tutkijoita ja järjestöjä, ja vaativat TPIA:n jäsenyrityksiltä toimenpiteitä häirinnän lopettamiseksi.
Andy Hallia vastaan Thaimaassa nostetut syytteet liittyvät Finnwatchin vuonna 2013 julkaisemaan kaupan omien merkkien vastuullisuutta tarkastelleeseen raporttiin, johon Andy Hall haastatteli Natural Fruitin työntekijöitä Thaimaassa. Tehdasta epäillään useista työelämänoikeuksien loukkauksista.
Oikeudenkäynti Hallia vastaan alkaa Thaimaassa syyskuun alussa.
Lue kansainvälinen lehdistötiedote ja järjestöjen kirje täällä >>
Lisätietoa Andy Hallin oikeusjutusta täällä >>
Lyhytdokumentti Finnwatchin raportista ja siitä seuranneesta oikeusjutusta >>
Dubai pilvenpiirtäjästä kuvattuna. Kuva: Christopher Lance/Flickr Creative Commons
Dubain taivasta kohti kurottelee maailman korkein pilvenpiirtäjä, aavikko levittäytyy merelle palmusaarten muodossa ja turistit pääsevät ihmettelemään maailman suurinta ja loisteliainta ostoskeskusta. Muutaman vuoden päästä tuhannet jalkapallofanit ympäri maailmaa suuntaavat kohti Qataria hurratakseen maailmanmestaruusotteluita, joita silmällä pitäen valtio on investoinut miljoonia erilaisiin rakennusprojekteihin.
Arabian niemimaan rakennushankkeilla houkutellaan kovaa vauhtia uusia investointeja alueelle. Aavikoilla kuhisee uusia toimistoja, kouluja, tehtaita ja sairaaloita. Ostoskeskuksia ja kansainvälisiä museoita nousee hiekalle ennätysvauhtia.
Jättimäisiä rakennushankkeita ei tehdä ainoastaan turisteja varten, vaan alueella panostetaan myös omien kansalaisten hyvinvointiin. Saudi-Arabia uusii parhaillaan koulutusjärjestelmäänsä ja Arabiemiirikuntien liitto investoi terveydenhuoltoon sekä perusteollisuuteen. Samaan aikaan lähes kaikki alueen valtiot jatkavat miljardien eurojen investointia liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantamiseen.
Suomi haluaa mukaan Arabian niemimaan rakennusbuumiin
Myös Suomessa ollaan hyvin tietoisia potentiaalisista markkinoista Mekan pyhäkössä. Taloudellisia ulkosuhteita edistävän Team Finland -verkoston mukana, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin johdolla, kymmenet suomalaisyritykset vierailivat Qatarissa ja Arabiemiraattien liitossa keväällä 2013. Terveydenhuoltoyritysten, koulutusosaajien ja viestinnän ammattilaisten joukossa oli myös liuta suomalaisia rakennusalan yrittäjiä. Miljardien eurojen rakennushankkeet tarjoavat oivan tilaisuuden asiantunteville suomalaisille huippuosaajille.
Tällä hetkellä yksistään Arabiemiraateissa on noin 50 suomalaisyrityksen toimisto. Joukosta löytyy myös rakennusalaan erikoistuneita yrityksiä. Esimerkiksi rakennus-, arkkitehti- ja suunnittelupalveluita tarjoava Vahanen pitää toimistoaan Abu Dhabissa. Marinetek puolestaan on toimittanut laitureita Dubain kuuluisille palmusaarille ja sillä oli vielä vähän aikaa sitten oma tehdas Dubaissa. Nyt yrityksen Dubaissa sijaitseva tytäryhtiö Marinetek MENA tuottaa betonivalut paikallisten alihankkijoiden kautta.
Konttien nostoratkaisuja toimittavalle Konecranesille Lähi-itä on ollut jo muutaman vuoden tärkeä kauppakumppani. Konecranesilla on yhteensä 240 työntekijää Saudi-Arabiassa sekä Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, jotka osallistuvat nostureiden valmistukseen, myyntiin sekä huoltoon. Lisäksi Konecranes käyttää alueella paikallisia aliurakoitsijoita.
Hissejä ja liukuportaita valmistava KONE on myös vahvasti läsnä Arabian niemimaalla. KONEen tuotteet nostavat asukkaita korkeuksiin muun muassa maailman toiseksi korkeimmassa rakennuksessa Mekan kellotornissa Saudi-Arabiassa. Uunituoreen sopimuksen kautta KONE toimittaa hissit ja liukuportaat Kingdom Toweriin, josta on määrä tulla maailman korkein rakennus valmistuessaan vuonna 2018. KONEella oli vuoden 2013 lopulla yli 1500 työntekijää alueella. Tämän lisäksi KONE käyttää paikallisia aliurakoitsijoita asennusprojekteissa.
KONE on tehnyt yhteistyötä Dubaissa päämajaa pitävän Arabtec-rakennusyhtiön kanssa. Arabtec on ollut suuren kritiikin alla etenkin Abu Dhabissa rakennettavien kansainvälisten kulttuurikeskusten rakentajien epäinhimillisten työolojen vuoksi. Lehdistötiedotteessaan KONE on kertonut, että "Arabtec on [...] yksi arvokkaimmista asiakkaistamme Lähi-idässä".
Suomalaiset yritykset saattavat tulevaisuudessa osallistua myös Qatarin jalkapallofaneille rakennettavien viihdykkeiden toteutukseen. Qatar on ilmaissut suuren kiinnostuksen esimerkiksi suomalaisyritys Almacon kelluviin hotelleihin.
Kolikon kääntöpuoli
Samaan aikaan, kun öljyvaltioiden uudet rakennukset rikkovat ennätyksiä koollaan ja hinnallaan, myös ihmisoikeusloukkausten lukumäärä hipoo huippuaan.
Suurin osa Arabian niemimaan rakennustyöntekijöistä on siirtolaisia ja valtiosta riippuen jopa 80–90 prosenttia rakentajista on ulkomaalaisia. Aavikon kiiltokuvaa kiillottavat tuhannet siirtotyöntekijät muun muassa Intiasta, Nepalista, Bangladeshista ja Indonesiasta.
Jo usean vuoden ajan lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet öljymahtien tapaa kohdella siirtotyöntekijöitään. Muun muassa Amnesty International, Kansainvälinen työjärjestö ILO, Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC ja Human Rights Watch ovat kerta toisensa jälkeen julkaisseet raportteja, joissa on karua luettavaa siirtotyöntekijöiden kohtelusta.
Myös Euroopan parlamentissa asia on otettu esille. Marraskuussa 2013 ihmisoikeuksista vastaava alakomitea keskusteli aiheesta, kun huippumuseoiden British Museumin, Louvren ja Guggenheimin osallisuus siirtotyöntekijöiden huonossa kohtelussa tuli julki. Human Rights Watch on raportoinut useaan otteeseen pakkotyövoimasta ja muista ihmisoikeusloukkauksista kansainvälisten museoiden rakennustyömailla Dubaissa.
Tuorein tilannekatsaus on ITUCin julkaisema Qatarin jalkapallohumua koskeva raportti maaliskuulta 2014. Raportti paljastaa, että pelkästään intialaisia ja nepalilaisia siirtotyöntekijöitä kuoli Qatarissa yhteensä 409 vuonna 2013, joista moni huonojen työolojen johdosta – tämä tarkoittaa keskimäärin 34 kuollutta työntekijää kuukaudessa.
Arabian niemimaalla sijaitsevat Saudi-Arabia, Kuwait, Jemen, Oman, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Qatar ja Bahrain. Kuva: SpLoT/ Wikimedia Commons
Siirtotyöläisten oikeuksia loukataan järjestäytyneesti
Arabian niemimaan valtiot syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin systemaattisesti. Pakkotyön mahdollistaa niemimaalla laajasti käytössä oleva Kafala-järjestelmä, joka on liitettynä lainsäädäntöön. Kafala-järjestelmässä siirtotyöntekijä voi saada oleskelu- ja työluvan vain, jos hänellä on jo maahan tullessaan virallinen paikallinen työnantaja. Työnantaja käytännössä katsoen omistaa työntekijän.
Kafala-järjestelmä on liitettynä lähes kaikkien alueen valtioiden lainsäädäntöön, mutta valtioista riippuen sen toimeenpano vaihtelee.
Siirtotyöntekijä ei tavallisesti saa vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajansa lupaa ja työnantajalla on valta päättää työntekijän asuintilasta, palkasta ja työajoista. Työntekijä voi rajoittaa työntekijän vapaata liikkuvuutta maan sisällä; Saudi-Arabiassa jopa maasta poistuminen on sidoksissa työnantajaan, eli siirtotyöntekijä ei voi edes palata takaisin kotimaahansa ilman työnantajan virallista lupaa. Qatarissa poistumisviisumisäädöksiä muutettiin vasta tämän vuoden maaliskuussa niin, että työnantajan sijaan sisäministeriö antaa poistumisluvan. ITUCin mukaan tämä on lähinnä kosmeettinen parannus työlakiin.
Amnestyn mukaan siirtotyöntekijöiden työolot rakennuksilla ovat usein epäinhimilliset. Rakennustyöläiset viettävät monta tuntia aavikon paahtavan auringon alla ilman taukoja ja vuosilomia. Työntekijöiden passit otetaan systemaattisesti pois, työturvallisuudesta ei huolehdita, eikä työntekijöillä ole oikeutta käyttää ilmaista sairaanhoitoa edes työtapaturmien sattuessa.
Vuokratyöyritysten lupaamat palkat jäävät siirtotyöntekijöille usein vain unelmaksi. Usein maahan saapuessaan siirtotyöläiselle annetaan eri työsopimus, minkä hän oli nähnyt kotimaassaan. Pienemmän palkan lisäksi jopa työnkuvaa saatetaan muuttaa huomattavasti.
Arabian niemimaalla yleisesti käytössä oleva vähimmäispalkkajärjestelmä perustuu etniseen taustaan, ei työnkuvaan. Samasta työstä maksetaan erisuuruisia korvauksia työntekijän etnisen taustan mukaan. Aasiasta kotoisin olevien työntekijöiden palkat ovat alueen alhaisimpia.
Useissa raporteissa on tullut ilmi, että aina palkkaa ei makseta lainkaan. Myös YK:n ihmisoikeusraportoija François Crépeau kiinnitti tähän huomiota vieraillessaan Qatarissa vuoden 2013 lopulla.
Muun muassa The Guardian on raportoinut laajasti siirtotyöntekijöiden huonokuntoisista asuntoloista. Tuhannet siirtotyöntekijät on majoitettu työleireihin, joissa olot ovat surkeita. Tusina miestä nukkuu samassa huoneessa ilman ilmastointia, vessaa, juoksevaa vettä ja sähköä.
Ammattiliitoista ei ole apua siirtotyöntekijöille. Siellä missä ammattiliittoja on, lainsäädäntö usein kieltää siirtotyöntekijöiltä jäsenyyden. Siirtotyöntekijöillä ei ole kollektiivista neuvotteluoikeutta ja mielenilmaukset sekä lakot ovat usein saaneet hyvin väkivaltaisen vastauksen sekä työnantajalta, että poliisivoimilta. Esimerkiksi The Independent raportoi maaliskuussa kuinka brittiläisen rakennusyrityksen leivissä olleet siirtotyöntekijät joutuivat poliisien pahoinpitelemiksi Dubaissa lakon yhteydessä. Myös paikallisen rakennusjätti Arabtecin työllistämät lakkoilijat ovat syyttäneet poliisivoimia väkivaltaisuuksista useaan otteeseen vuoden 2013 aikana.
ILOn yleiskokouksessa äänestettiin viime viikolla pakkotyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen lisäpöytäkirjasta. Saudi-Arabian ja Bahrainin työntekijäedustajat äänestivät siirtotyöläistenkin työoloihin pureutuvaa lisäpöytäkirjaa vastaan. Muut Arabian niemimaan valtiot ilmaisivat mielipiteensä äänestämällä tyhjää.
Suomalaisyritysten yritysvastuulinjaukset
Finnwatch lähetti lyhyen kyselyn Arabian niemimaalla toimiville suomalaisyrityksille. Mukaan valikoituvat KONE, Marinetec, Konecranes, Vahanen ja Elematic. Kyselyssä yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa käytössä olevia yritysvastuulinjauksia sekä perustietoja toiminnasta alueella.
Konecranes kertoo ottavansa sosiaaliset kriteerit huomioon yritysvastuulinjauksissaan ja edellyttää myös tavarantoimittajien sekä alihankkijoiden noudattavan samoja periaatteita. Konecranesin mukaan yritys tekee riskimaihin työolosuhteiden arvioinnin ulkoisen yhteistyökumppanin toteuttamana. Ulkoiset arvioinnit eivät kuitenkaan koske alihankkijoita, vaan Konecranes valvoo alihankkijoitaan sisäisten auditointien sekä toimittajan täyttämien itsearviointilomakkeiden kautta.
Konecranesin yritysvastuuasioista vastaava Tarja Moilanen kertoi Finnwatchille, että Konecranesin yhdessä mittavimmista projekteista Abu Dhabissa sijaitsevassa Khalifan satamassa työoloja pyrittiin parantamaan muun muassa rajoittamalla yhtäjaksoista ulkona oleskelua, aurinkokatoksilla, jäähdytetyillä taukotiloilla sekä juomaveden ottopisteitä lisäämällä.
KONE on linjauksissaan sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä työelämää ja ihmisoikeuksia koskevia sopimuksia ja vaatii tätä myös alihankkijoiltaan. Yritys valvoo avaintoimittajiaan myös auditoinneilla. KONEen mukaan Arabian niemimaalla tehdyissä alihankkijoiden auditoinneissa on havaittu kehitettävää laadun lisäksi työturvallisuudessa.
Muilla kyselyyn osallistuneilla ei ole kattavia yritysvastuulinjauksia. Etenkään pienet yritykset eivät aina edes tiedä, että alihankkijat kuuluvat yrityksen arvoketjuun ja näin ollen yritys on vastuussa myös alihankkijoiden ihmisoikeusloukkauksista. Hyvä esimerkki tästä on Marinetekin johtoryhmän puheenjohtajan Jukka Saarikon kommentti Finnwatchille, jossa hän totesi, että 'alihankkijat ovat paikallisten viranomaisten valvonnassa, eikä meillä ole siihen puuttumista'. Marinetekillä ei ole käytössään sosiaalisen vastuun ohjeistoa vaan yritys keskittyy kertomansa mukaan vain työterveyteen ja -turvallisuuteen.
Betonielementtitehtaita ja tuotantolinjoja toimittava Elematic kertoi Finnwatchille, ettei heillä ole alueella varsinaista rakennus– ja asennustoimintaa eivätkä he käytä aliurakoitsijoita.
Team Finlandin tulee tukea yrityksiä myös ihmisoikeuskysymyksissä
Finnwatch on jo aiemmin vuonna 2013 antanut Team Finlandille lausunnon, jonka mukaan yritysvastuun ja siihen sisältyvien ihmisoikeusvelvoitteiden tulisi olla läpileikkaava teema kaikessa Team Finlandin toiminnassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön konserniin kuuluva suomalaista vientiä edistävä Finpro tarjoaa yrityksille tukea sekä tietoa kansainvälisissä asioissa. Finpron tarjoamissa Arabian niemimaan valtioiden maaprofiileissa ei ole otettu lainkaan huomioon yritysvastuuta eikä alueella siirtotyöläisiin kohdistuvia laajasti raportoituja ihmisoikeusloukkauksia mainita sanallakaan.
Qatarin jalkapallohumua siivittävä rakennusbuumi on esitelty Finpron maaprofiilissa vahvuutena. Arabiemiraattien maaprofiilissa suuri ulkomaalaistyöläisten oleskelu valtioissa kuvaillaan positiivisena asiana. Arabiemiraattien liitto, johon Dubaikin kuuluu, on Finpron mukaan 'sosiaalisesti liberaalein valtio Lähi-idässä', sillä maassa jopa 80 prosenttia työläisistä on ulkomaalaisia. Valitettavasti Arabiemiraattien liberaalius ei tarkoita ainakaan siirtotyöläisten vapautta valita työolojaan.
Team Finlandin tulee ehdottomasti muun tuen ohella opastaa yrityksiä myös yritysvastuukysymyksissä. Tämän mahdollistamiseksi Finpron on otettava huomioon kunkin valtion ihmisoikeustilanne sekä neuvoa yrityksiä yritysvastuuasioissa niiden toimiessa alihankkijoiden kanssa.
Suomalaisten yritysten tulisi hallitusohjelman mukaan olla yritysvastuun edelläkävijöitä. Jos edes valtion virallinen vientirengas ei ota yritysvastuuta huomioon vienninedistysmatkoillaan saati tietopankissaan, on tämän tavoitteen toteutuminen melko epätodennäköistä.
Kirjoittaja: Sanna Ristimäki
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Tiedote 19.5.2014
Siirtotyöläisten työelämän oikeuksiin erikoistunut brittitutkija Andy Hall on tänään tavannut vapaaehtoisesti Thaimaan rikostutkijoita Bangnan poliisiasemalla Bangkokissa, Thaimaassa. 
Thaimaalainen Natural Fruit -tehdas haastoi Andy Hallin vuonna 2013 oikeuteen muun muassa kunnianloukkauksesta. Syytteet liittyvät Hallin Finnwatchille toteuttamaan työntekijähaastatteluihin perustuneeseen kenttätutkimukseen, joka paljasti vakavia työelämän oikeuksien loukkauksia suomalaisille vähittäiskaupan ketjuille ananasmehuraaka-ainetta toimittaneessa tehtaassa.
Hall saapui tänään vapaaehtoisesti Bangnan poliisiasemalle kuultavaksi yhdestä Natural Fruitin nostamasta syytteestä koskien hänen AlJazeeralle vuoden 2013 alussa antamaansa haastattelua.
– Andy Hallilta otettiin tänään sormenjäljet ja hän on ollut Bangnan poliisiasemalla kuulusteltavana yli neljä tuntia. Hallin mukaan häntä kohdeltiin asiallisesti. Hänelle tarjottiin maksuton Thaimaan oikeusministeriön hyväksymä tulkki ja hänet päästettiin lähtemään kuulustelun loputtua, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Edellisen kerran Hall vieraili Bangnan poliisiasemalla syyskuussa 2013, jolloin virkailija koetti saada hänet allekirjoittamaan thainkielisen asiakirjan, jossa hän tunnustaisi syyllistyneensä syytteissä esitettyihin rikoksiin. Hall kieltäytyi allekirjoittamasta, vaati kopion asiakirjasta ja poistui poliisiasemalta.
– Tälläkään kertaa kuulemisessa ei kuitenkaan vältytty ongelmilta. Hallin avustajana toiminut tulkki kertoi Natural Fruitin asianajajan ottaneen tulkkiin yhteyttä ennen poliisin kuulemista, Vartiala sanoo.
Finnwatch pitää Andy Hallia vastaan nostettua oikeusjuttua ihmisoikeuspuolustajan häirintänä. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota ja oikeusprosessi on tuomittu laajasti järjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen piirissä. Myös YK:n alainen ihmisoikeusvaltuutetun toimisto on pyytänyt Thaimaan hallitusta selvittämään ettei oikeusprosessilla pyritä häiritsemään ihmisoikeuspuolustajan toimintaa.
– Andy Hall on kertonut meille, että aikoo osallistua oikeuden kuulemisiin vapaaehtoisesti. Hän ei ole tehnyt mitään väärää ja toivoo, että oikeusprosessi lisää huomiota Thaimaan vientiteollisuudessa tapahtuviin järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Andy Hallin on määrä tavata yleinen syyttäjä 18. kesäkuuta. Tapaamisessa selviää, tullaanko syytteet nostamaan vai luovutaanko niistä. Natural Fruit on nostanut Hallia vastaan kaikkiaan neljä kannetta koskien kunnianloukkauksia ja tiedon välittämistä internetissä.
Jos tuomioistuin katsoo, että Andy Hall on syyllistynyt kyseisiin rikoksiin, saattaa häntä odottaa vähintään seitsemän vuoden vankeustuomio. Natural Fruit vaatii Hallilta myös miljoonien eurojen vahingonkorvauksia.
Ongelmat Natural Fruitin työoloissa on osoitettu myös muissa selvityksissä ja raporteissa, joiden tekemiseen Andy Hall ei ole osallistunut. Thaimaan viranomaiset eivät Finnwatchin tietojen mukaan ole aloittaneet minkäänlaisia oikeustoimia tehtaan työoloihin puuttumiseksi.
Lisätietoja:
1. Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch: +358 445687465 ja sonja.vartiala (a) finnwatch.org
2. Andy Hall, siirtolaisuustutkija: +66 846119209 ja andyjhall1979 (a) gmail.com (@atomicalandy)
3. Nakhon Chomphuchart, Andy Hallin lakimies: +66 818473086 ja nakhonct (a) gmail.com
Lisätietoja oikeusjutun yksityiskohdista >>
Kuva: Andy Hallilta otettiin tänään sormenjäljet Bangnan poliisiasemalla.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin 15.5. pidetyssä vuosikokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto sekä valittiin yhdistyksen johtoon uusi hallitus.
Finnwatchin jäsenjärjestöjen ulkopuolisena puheenjohtajana jatkaa Ympäristöalojen Keskusliiton YKL:n toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen.
Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Kirkon Ulkomaanavun Ulla Sarasalmi.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Eva Nilsson (Kepa), Liisa Lahti (Eetti), Jussi Kanner (Kehys) ja Jukka Pääkkönen (SASK). Hallituksen varajäseneksi valittiin Lauri Pasanen (Attac).
Finnwatchin toimintakertomus vuodelta 2013 >>
Finnwatchin vuosikooste vuodelta 2013 >>
Finnwatchin tilinpäätös vuodelta 2013 >>
Tilintarkastajan lausunto vuoden 2013 tilinpäätöksestä >>
Työeläkevaroja sijoitetaan vähintään 37 miljardia euroa veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta. Työeläkesijoittajasta riippuen veroparatiisirahastot muodostavat 60–70 prosenttia kunkin työeläkelaitoksen koko rahastosijoitussalkusta.
Kuva: René Mansi
Finnwatchin selvityksen mukaan lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkelaitosten ja -rahastojen suosituimmat veroparatiisirahastokohteet ovat Luxemburg, Irlanti ja Caymansaaret. Työeläkelaitokset ovat tehneet myös suoria sijoituksia verovälttelystä arvosteltuihin yrityksiin kuten SABMilleriin, Starbucksiin ja Glencore Xstaraan.
– Finnwatchin mukaan näyttää todennäköiseltä, että työeläkesijoituksilla osallistutaan verolakien tarkoituksen vastaiseen aggressiiviseen verosuunnitteluun sijoitusketjun eri vaiheissa, sanoo selvityksen kirjoittanut Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Vastuullisesta veronmaksusta on tullut keskeinen yritysvastuuteema samalla kun yritysten verosuunnittelu on muuttunut aggressiivisemmaksi. Suomalaiset työeläkelaitokset ja -rahastot ovat yli 160 miljardin euron rahastoituine eläkevaroineen merkittäviä institutionaalisia sijoittajia finanssimarkkinoilla.
– Kansalaisilla on helposti mielikuva siitä, että heiltä työeläkemaksuina kerätyt eläkevarat olisivat erityisen vastuullista sijoitusvarallisuutta. Finnwatchin selvitys kuitenkin osoittaa, ettei oletus pidä verovastuullisuuden osalta paikkaansa, toteaa Telkki.
Työeläkelaitokset eivät yhtä lukuunottamatta tee selkeää julkista linjausta siitä, että ne noudattavat sijoittamisessaan vastuullisen veronmaksun periaatteita. Eläkelaitosten mielestä vastuullisuutta on pikemminkin mahdollisimman korkeiden sijoitustuottojen tavoitteleminen suomalaisten eläkkeiden kartuttamiseksi. Tässä hyödynnetään myös aktiivista verosuunnittelua.
– Finnwatch kaipaa laajempaa keskustelua veroparatiisitalouden vaikutuksista Suomeen ja globaalitalouteen. Eläkevarojen kartuttaminen veroparatiisitaloutta hyödyntämällä ei ole moraalisesti hyväksyttävää eikä välttämättä edes eläkkeensaajien etu, Telkki sanoo.
Finnwatchin selvitys kannustaa työeläkesijoittajia kirjaamaan verotuksen vastuullisuuslinjauksiin ja ottamaan käyttöön vastuullisen sijoittajan työkalut vastuullisen veronmaksun varmistamiseksi koko sijoitusketjussa. Veroparatiisirahastojen käyttäminen on asetettava harkintaan ja on etsittävä vaihtoehtoisia ja vastuullisempia sijoituskohteita.
Myös lainsäätäjillä on vastuu veroparatiisitalouden torjunnassa. Yrityksiltä tulee edellyttää maakohtaisesti eriteltyä talousraportointia ja kansainvälisellä tasolla on edistettävä automaattista monenkeskistä verotietojen vaihtoa. Painostuslinjaa haitallista verokilpailua käyviä veroparatiisi- ja salaisuusalueita kohtaan on syytä jatkaa. Niiden suurasiakkaina olevien työeläkelaitosten ja -rahastojen ohjeistaminen ja sitouttaminen vastuulliseen sijoittamiseen on tässä yksi hyvä tapa.
Lisätiedot:
Henri Telkki
tutkija ja lakimies
040 410 9710
henri.telkki (a) finnwatch.org
Finnwatchin selvitys Eläkkeitä muiden maiden verorahoilla? >>
Ilmarisen kommentti Finnwatchin selvitykseen >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
