Brittielintarvikeyhtiö Associated British Foodsin (ABF) omistama Zambia Sugar -sokerifirma on tehnyt vuoden 2007 jälkeen 123 miljoonaa dollaria voittoa Sambiassa maksamatta käytännössä lainkaan yhteisöveroa.
Finnwatchin tammikuussa julkistama selvitys nosti esiin epäkohtia Thaimaan suurimmassa tonnikalasäilyketehtaan tuotanto-oloissa. Tonnikalateollisuuden ongelmista puhuttaessa säilyketehtaiden heikot työehdot ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu.
Kuva: Mikko Jaakkola / Finnwatch
FINNWATCHIN tuoreessa selvityksessäkin käsitelty Thai Union Group on ollut kansalais-järjestöjen hampaissa jo pitkään. Esimerkiksi Greenpeace on arvostellut yhtiötä siitä, että sen harjoittama tonnikalan tehokalastus on vaarantanut sekä kalakannat että vesialueiden ekosysteemit.
Pirkkaa, Rainbow'ta, Euro Shopperia ja X-traa suomalaiskuluttajille valmistavan Thai Unionin brändejä ovat muun muuassa Englannissa myytävä John West, ranskalainen Petit Navire sekä Yhdysvalloissa suosittu Chicken of the Sea.
Merkittävä osa tonnikalasta kalastetaan nuottakalastuksella käyttäen kala-aggregaatiolaitetta. Kala-aggregaatti vetää puoleensa eliöitä, jotka kalastusalus sitten nappaa nuottaansa.
Sivusaaliiksi joutuu alamittaisia nuoria yksilöitä sekä muita lajeja kuten haita, rauskuja, kilpikonnia ja vesilintuja. Niiden osuus voi olla jopa 30 prosenttia saaliista. Samaista menetelmää käyttävät myös Thai Unionin tytäryhtiöt.
Greenpeacen kampanjoinnin myötä Thai Unionin omistama John West -tonnikalabrändi on luvannut siirtyä vähemmän haitallisiin kalastusmuotoihin vuoteen 2016 mennessä.
Britanniassa vastuullisuuskehitystä on vauhdittanut myös suurten vähittäiskauppojen kuten Morrisonsin, Tescon ja Asdan sitoumus myydä vain sellaista tonnikalaa, jota ei ole kalastettu kala-aggregaatiolaitteilla.
Greenpeacen pyrkimyksenä on saada myös Thai Union Groupin amerikkalainen sisaryhtiö Chicken of the Sea luopumaan vahingollisista kalastuskäytänteistä.
Uhanalaisten tonnikalojen kauppa käy kuumana. Tammikuussa Japanissa huutokaupattiin yli 200-kiloinen sinievätonnikala 1,3 miljoonalla eurolla. Hintaa nostivat kalan harvinaisuus sekä suuri kysyntä.
Sinievätonnikalan lisäksi uhattuna ovat isosilmä- ja keltaevätonnikalakannat. Myös Thai Union kertoo prosessoivansa keltaevätonnikalaa tehtaillaan.
WWF:n mukaan sinievätonnikalaa on kaupattu pimeillä markkinoilla. Mukana on ollut muun muassa Välimeren maita, joista tonnikala oli viety Panamaan ja sieltä edelleen Japaniin. Myös Yhdysvallat syyttää Italiaa ja Espanjaa salakalastuksesta.
Ylikalastus ja laiton ryöstökalastus heikentävät erityisesti kehittyvien rannikko- ja saarivaltioiden toimeentuloa ja ruokaturvaa.
Ekologisten haittavaikutusten lisäksi tonnikalan pyyntiin liittyy vakavia sosiaalisia ongelmia.
Thaimaan naapurimaista Kambodžasta, Laosista ja Myanmarista myydään Thaimaan kalastusaluksille työntekijöitä, jotka saattavat viettää merellä useita vuosia.
Tuhannet siirtolaiset kokevat kalastusaluksilla väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Yhdysvaltojen ihmiskauppaa koskevan Trafficking in Persons -selvityksen mukaan alusten epäinhimilliset työolosuhteet muistuttavat orjatyötä.
Meriekosysteemien varjelemiseksi on ehdotettu muun muassa erityisten suojelualueiden perustamista. Greenpeace on kehottanut kalastusyrityksiä siirtymään kestävämpiin käytäntöihin, esimerkiksi vavalla ja siimalla kalastukseen.
Uhanalaisia tonnikalalajeja myydään Suomessa pääasiassa fileinä sekä sushiravintoloissa. Tuoreeseen tonnikalaan törmätessä kannattaa aina jättää palautetta. Apuna voi käyttää vaikka WWF:n kala-agentti -työkalua.
WWF suosittaa kestäviin kalavalintoihin MSC-merkittyjä tuotteita. MSC (Marine Stewarship Council) on kala- ja äyriäistuotteiden sertifiointijärjestelmä, jonka perusperiaatteena on kestävä kalastus. Tämä tarkoittaa, että sertifikaatti myönnetään tuotteille, joiden kalastus ei vaaranna kohdekalan eikä mahdollisen sivusaaliin kalakantoja.
Jäämme odottamaan kalatuotannon sosiaalisiin ongelmiin puuttuvaa sertifiointijärjestelmää. Sellaista ei tällä hetkellä ole lainkaan.
Finnwatch käynnistää vuoden 2013 alussa Kestävän talouden ohjelman, jonka tarkoituksena on selvittää suomalaisten ja Suomeen vahvasti sidoksissa olevien yritysten rahoitustoiminnan vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, talouteen, demokratiaan ja ympäristön tilaan.
Tarkastelussa ovat esimerkiksi Suomessa toimivien poikkikansallisten yritysten taloudelliset kytkökset veroparatiiseihin ja rahoitussalaisuusalueisiin sekä vastuullinen sijoittaminen.
– Tutkimustiedon pohjalta annetaan yrityksille, lainsäätäjille ja kansalaisille toimintasuosituksia markkinoiden avoimuuden ja talouden kestävyyden parantamiseksi, ohjelmasta vastaava tutkija Henri Purje sanoo.
Kumppaneina ohjelmassa ovat mukana palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK sekä suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen katto-organisaatio Kepa.
Kumppanijärjestöt osallistuvat myös tutkimusaiheiden valintaan ja hyödyntävät Finnwatchin tuottamaa tietoa omassa toiminnassaan.
– Yritysvastuun mielletään edelleen koskevan lähinnä työehtoja ja ympäristöasioita. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa taloudellisen vastuun näkökulma osaksi tätä keskustelua.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
