Valitse kieli
Rengasyhtiö Goodyearin Malesian rengastehtailla siirtotyöläiset paiskivat 12 tunnin työvuoroja jopa seitsemänä päivänä viikossa erittäin pienellä palkalla.
Finnwatch ja Kepa kiittävät Jutta Urpilaista arvokkaasta keskustelunavauksesta ja esittävät konkreettisia toimenpide-ehdotuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumiseksi julkisissa hankinnoissa.
Lue lisää: Veroparatiisiyhtiöitä voitaisiin suitsia myös julkisissa hankinnoissa
Ydinvoimayhtiö Areva on Suomessa joutunut selittelemään rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan työntekijöiden huonoja työehtoja. Työntekijöiden tyytymättömyys on kasvanut myös Nigerissä, missä yhtiö tuottaa ydinvoimaloissa käytettävää uraania.
Areva omistaa Nigerissä kaksi toiminnassa olevaa kaivosyhtiötä: Somaïrin ja Cominakin. Cominak toimii Nigerin Afastossa maailman suurimmassa maanalaisessa uraanilouhoksessa. Somaïr operoi Arlitin kaupungin lähellä olevassa avolouhoksessa.
Työtaistelut Arevan kaivoksissa Nigerissä ovat jatkuneet koko kuluvan vuoden. Cominakin kaivoksella työntekijät vaativat palkankorotuksia kolme päivää kestäneellä lakolla heinäkuussa.
Somaïrin kaivoksen työntekijät aloittivat elokuussa työtaistelun protestoidakseen huonoja työ- ja asuinoloja. Neuvottelujen jälkeen työntekijät antoivat yhtiölle aikarajan parannusten toteuttamiselle. Takarajan oli määrä umpeutua viime viikon perjantaina 24. elokuuta. Aikarajan umpeuduttua työntekijöiden edustaja Mounkaila Abass on kertonut tilannetta arvioitavan uudelleen.
Myös Arevan vasta rakenteilla olevassa kaivoksessa Nigerin Imourarenissa on keväällä lakkoiltu. Huhtikuussa kaivoksen työntekijät järjestivät seitsemän päivän varoituslakon. Työntekijät olivat tyytymättömiä palkkaansa, lisien puutteeseen sekä 12-tuntisiin työpäiviin.
Kesän työntekijäprotestit eivät ole Arevan ensimmäisiä yritysvastuuongelmia Nigerissä. Keväällä 2010 Greenpeace kertoi kaivostoiminnan pilanneen alueen juomavesiä. Suurin osa kaivoksen läheisyydestä otetuista vesinäytteistä ylitti uraanin ja radonin osalta Maailman terveysjärjestön WHO:n raja-arvot.
Saman vuoden lopussa Greenpeace toi julkisuuteen Somaïrin kaivoksessa sattuneen vuodon, jossa yli 200 000 litraa radioaktiivista lietettä valui ympäristöön kaivoksen rikkinäisestä jätevesialtaasta.
Areva kiistää syytökset
Areva on kiistänyt siihen kohdistuvat syytökset. Business & Human Rights -keskukselle toimittamassaan vastineessa yritys vakuuttaa toimivansa vastuullisesti.
Areva kertoo investoineensa Afrikassa sijaitseviin kaivoksiinsa 700 miljoonaa euroa ja luoneensa kymmeniätuhansia työpaikkoja. Yhtiö korostaa myös, että sen palkkaamista työntekijöistä jopa 98 prosenttia on afrikkalaisia.
Nigerissä Arevan kaivoksilla on OHSAS 18001- ja ISO 14001-sertifioinnit, jotka edellyttävät työturvallisuus- ja ympäristöjohtamisen jatkuvaa kehittämistä.
Greenpeacen ja ranskalaisen ihmisoikeusjärjestön Sherpan painostuksen myötä Areva myös ilmoitti vuoden 2011 lopussa aloittavansa kaivostyöntekijöiden terveyden säännöllisen seurannan Nigerissä.
Nigerin osuus Arevan uraanintuotannossa on merkittävä. Yrityksen kaivostoiminta Nigerissä työllistää yhteensä 2500 työntekijää ja tuottaa vuosittain noin 3000 tonnia uraania.
Ranskan valtion omistaman Arevan suunnitelmissa on laajentaa merkittävästi uraaninlouhintaa Nigerissä. Yritys aloittaa vuonna 2014 kaivostoiminnan Imourarenissa, joka sijaitsee noin 80 kilometrin etäisyydellä Arlitin kaupungista. Kaivoksesta tulee Afrikan suurin uraanin avolouhos, jonka tuotanto nostaa Nigerin maailman toiseksi suurimmaksi uraanintuottajaksi.
Jäävätkö uraanin hyödyt Nigeriin?
YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Niger oli maailman toiseksi kehittymättömin maa vuonna 2011. Sen taakse jäi vain sisällissodan runtelema Kongo. Transparency Internationalin julkaisemassa korruptioindeksissä Niger asettui myös listan häntäpäähän, sijalle 134.
Nigerin valtio on kuitenkin onnistunut neuvottelemaan Arevan kanssa paremmat sopimukset uraanin hinnasta kuin monet muut Afrikan uraanintuottajamaat. Niger on myös saanut itselleen myyntioikeudet osaan uraanista. Hollantilaisen SOMOn arvion mukaan Niger sai louhitusta uraanista tuloja noin 21,5 prosenttia vientihinnasta vuosina 2005–2009.
SOMOn mukaan on kuitenkin epäselvää, missä määrin Areva maksaa tuloveroja Nigeriin. Vuonna 2010 maan yhteisöveroprosentti oli 30, mutta valtio mahdollistaa edellisten vuosien tappioiden tai kaivostoimintaan liittyvien pääomakustannusten vähentämisen verotuksessa. Lisäksi yritykset käyttävät usein erilaisia yritysten sisäisiä siirtohinnoittelumekanismeja verojen minimoimiseksi.
Epäilyjä Arevan aggressiivisesta verosuunnittelusta on noussut myös julkisuuteen. Lehtiraporttien mukaan Arevan holdingyhtiö sijaitsee Brittiläisillä Neitsytsaarilla, jota pidetään yleisesti veroparatiisina.
TVO ei kerro avoimesti uraaninsa alkuperää
Suomessa TVO ei ole julkistanut tarkkoja tietoja uraaniostoistaan. Greenpeace esitti vuonna 2009 yrityksen hankkineen uraania Nigeristä. Tuolloin TVO kieltäytyi kommentoimasta väitteitä liikesalaisuuksiin vedoten.
Vuoden 2011 vastuuraportissaan TVO kertoo hankkivansa uraania vain hyväksytyiltä toimittajilta. Näiden joukkoon kuuluu myös Areva, jonka kazakstanilaiselta tuotantolaitokselta KaTCOlta TVO on ostanut osan käyttämästään uraanista. TVO myöntää, ettei se auditoi erillisiä kaivoksia tai jalostuslaitoksia, vaan auditoinnit rajoittuvat pääasiassa sopimuskumppaneihin.
Vuonna 2011 TVO hankki uraanipolttoainetta 50 miljoonalla eurolla. Ol1- ja Ol2-laitosyksiköt käyttävät vuosittain noin 40 tonnia uraanipolttoainetta. TVO ei vieläkään raportoi avoimesti uraaninsa alkuperää. Yhtiön tuoreen yhteiskuntavastuuraportin mukaan sen käyttämä uraani tulee ”etenkin Kazakstanissa ja Kanadassa sijaitsevilta kaivoksilta”.
Finnwatch soitti TVO:lle ja kysyi suoraan ostaako se uraania Arevan kaivoksilta Nigeristä. Yritys vastasi, ettei se edelleenkään kerro uraaninsa tarkkoja alkuperämaita liikesalaisuuksiin vedoten.
Jutun kuva: Wikimedia Commons, CIA World Factbook
Finnwatchin ja Kirkon Ulkomaanavun mielipidekirjoitus Israelin siirtokunnista tulevien tuotteiden merkinnästä julkaistiin Helsingin Sanomissa 9. elokuuta 2012.
Lue lisää: Kuluttajilla on oikeus tietää siirtokunnista tulevien tuotteiden alkuperä
Suomessa myytävät ilmapatjat, puutarhasakset, suihkupäät ja monet muut kodintarvikkeet valmistetaan usein kiinalaistehtaissa, joissa ei noudateta kansainvälisiä työelämän perusnormeja.
Siirtotyöläinen lepää yhdessä tutkituista tehtaista. Kuva: Swedwatch
FINNWATCHIN tuoreen selvityksen mukaan elämiseen riittämätön palkka, laittomat ylityömäärät sekä työturvallisuuden ja työterveyden laiminlyönti ovat yhä arkipäivää Kiinassa.
Tarkastellut Guangdongin maakunnassa sijaitsevat tehtaat valmistivat puutarha-, harraste- ja kodintarvikkeita Biltemalle, Clas Ohlsonille ja Fiskarsille. Tehdastyöntekijöillä ei ollut oikeutta järjestäytyä tai valita omia edustajiaan ja heidän mahdollisuutensa valittaa epäkohdista olivat heikot.
– Kiinan lain mukaan ylitöitä saa teettää enintään 36 tuntia kuukaudessa. Tutkimissamme tehtaissa raja ylittyi kaksin- tai pahimmillaan jopa kolminkertaisesti. Töitä paiskittiin usein 11–13 tuntia vuorokaudessa, kuutena päivänä viikossa, Finnwatchin tutkija Henri Purje sanoo.
Useimmilla tilaajayrityksillä on tavarantoimittajia koskeva vastuullisohjeistus, jonka noudattamista myös valvotaan.
Erot yritysten välillä ovat kuitenkin suuria. Heikoimman arvosanan saaneella Biltemalla kunnollista vastuullisuusohjetta ei ole.
– Clas Ohlsonin ja Fiskarsin ohjeet ovat melko kehittyneet ja ne suorittavat kohtalaisen paljon tehdastarkastuksia. Silti niidenkin alihankkijoilla havaittiin vakavia puutteita.
Finnwatch selvitti myös Hong Kongin, Keskon, S-ryhmän, Stockmannin ja Tokmannin Kiinan-ostotoiminnan vastuullisuuskäytäntöjä. Hong Kong ja Stockmann eivät vastanneet kyselyyn. Stockmann julkaisee kuitenkin varsin kattavia vastuullisuusraportteja.
– Hong Kongin vastuullisuudesta on tämän tutkimuksen perusteella vaikea sanoa mitään. Se, ettei yritys ole valmis kertomaan vastuullisuuskäytännöstään, on erittäin huolestuttavaa, Purje toteaa.
Jotain myönteistäkin selvityksessä paljastui.
Sekä puutarha-, harraste- ja kodintarvikkeiden valmistusolosuhteet Kiinassa että tuotteita Suomessa myyvien yritysten vastuukäytännöt ovat parantuneet muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen nähden.
* * *
Selvitys Hikistä hommaa – Clas Ohlsonin, Bilteman, Fiskarsin ja muiden kodintarvikeyritysten vastuullisuus Kiinassa on tehty Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin toimeksiannosta ja yhteistyössä ruotsalaisen Swedwatchin kanssa.
Lisätiedot
Raportin löydöksistä kertova video "Från noll koll, till full kontroll?"
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
