Kallista veroalea kannattavat…siitä hyötyjät

SAARA HIETANEN  

Lausuntokierros yhteisöveron kevennystä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta päättyi eilen. Lausuntopalaute ei hirveästi yllätä: yhteiskunnalle satoja miljoonia euroja vuodessa maksavaa veroalea kannattavat tasan ne, joille veronkevennyksen hyödyt kasautuvat.

Lausuntokierroksella jätettiin yhteensä 36 lausuntoa. Näistä vain kymmenessä asetuttiin selvästi tukemaan veronkevennystä. Tukijoiden joukko koostui lähes yksinomaan elinkeinoelämän etujärjestöistä, joiden jäsenistöä (tai ainakin osaa jäsenistöstä) veroale hyödyttää. Lisäksi joukkoon mahtui kaikenlaisia veronkevennyksiä yleensäkin kannattava Veronmaksajain Keskusliitto.

Huomionarvoista on, että edes kaikki yrityspuolen järjestöt eivät veroalea kannattaneet. 

Suomen Startup-yhteisö ilmaisi vastustavansa yhteiskunnalle kallista ja pelkästään vakiintuneita ja voitollisia yrityksiä hyödyttävää veroalea, ja esitti sen korvaamista kohdennetummilla tukitoimilla. Elintarviketeollisuusliiton ja Mikro- ja yksinyrittäjien lausunnoissa lakiesityksen tavoitteita pidettiin hyvinä, mutta valittua keinoa huonona. Myös näiden tahojen lausunnoissa tuotiin esiin tehokkaammaksi katsottuja tapoja tukea yritysten ja yrittäjien investointimahdollisuuksia.

Käytännössä lähes kaikki lausujat elinkeinoelämän etujärjestöjä lukuunottamatta joko vastustivat veronkevennystä tai vähintäänkin esittivät siihen liittyen kriittisiä huomioita. Selkeän vastustuksensa veroalelle ilmaisi Startup-yhteisön lisäksi iso joukko ammattiliittoja ja usea tutkimusorganisaatio ja ajatuspaja. Lisäksi vastustajiin lukeutuivat mm. Kuntaliitto, työelämäprofessori Timo Viherkenttä ja Finnwatch. Yhteensä veroalea vastustettiin 15 lausunnossa.

Veroaleen kriittisesti suhtautuvien määrä oli kuitenkin paljon suurempi, koska mm. useampi tutkimuslaitos ja veroasiantuntija esitti lausunnossaan kriittisiä huomioita ottamatta kuitenkaan suoraan kantaa siihen, tulisiko veroalen kanssa edetä. Tähän kategoriaan voidaan laskea mm. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT, joista molemmat korostivat yhteisöveroalen vaikutuksiin liittyviä epävarmuuksia ja toimen kallista hintalappua suhteessa odotettavissa oleviin tuloksiin. 

Veronkevennyksen kalleus ja tehottomuus olivat myös muiden lausujien lausunnoissa yleisimpiä huomioita. On selvää, että staattisesti yli 800 miljoonaa euroa maksava veroale sopii hyvin huonosti yhteen velkajarrusopimuksen ja EU-säännöistä nousevien sopeutustavoitteiden kanssa. Tutkimuskirjallisuudesta ei myöskään löydy tukea sille, että investointeja ja kasvua olisi järkevää vauhdittaa juuri yhteisöveroalella. Tyypillisesti verokannan laskemisesta syntyvä verotulojen menetys nousee todella suureksi suhteessa sillä saavutettuihin kasvuvaikutuksiin – mikäli mitään kasvuvaikutuksia edes syntyy.

Myös hallituksen esitysluonnoksessa veronkevennyksen itserahoitusastetta oli hilattu reilusti alaspäin. Vielä viime keväänä veroalen kerrottiin maksavan itsensä 60-prosenttisesti takaisin ja toimea perusteltiin korkealla itserahoitusasteella. Nyt lausuntokierroksella olleessa hallituksen esitysluonnoksessa pitkän ajan arvio itserahoitusasteesta oli laskettu 34–46 prosenttiin. Tähänkin tosin kerrottiin liittyvän merkittävää epävarmuutta.

Moni lausuja muistutti myös siitä, että Suomen yhteisöverokanta on jo nykyisellään verrokkimaita matalampi, ja sen laskeminen tulee kiihdyttämään listaamattomien yhtiöiden matalaan osinkoverotukseen liittyviä ongelmia entisestään. Useassa lausunnossa esitettiinkin, että jos yhteisöveroalen kanssa edetään, tulisi sen aiheuttamia veromenetyksiä kompensoida listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen kohdistuvilla korjaustoimilla.

Jos lausuntopalaute ohjaisi lainvalmistelua, kalliista veroalesta tulisi nyt luopua.