Valtiovarainministeriön uskottavuus: 0

SAARA HIETANEN  

Helsingin Sanomista vuoden alussa eläköitynyt pitkäaikainen politiikantoimittaja Teemu Luukka on juuri julkaissut uuden kirjan. Teosta Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu kuvataan välitilinpäätökseksi 2000-luvun suomalaisen politiikan mullistuksista ja niihin johtaneista syistä. 

Ainakin veropolitiikan mullistukset, tai sanoisinko sekoilut, kirja onnistuu kuvaamaan aivan erinomaisen kiinnostavalla tavalla.

Kirja perkaa yksityiskohtaisesti Orpon hallituksen puoliväliriihen tapahtumia. Kyseinen, keväällä 2025 järjestetty puoliväliriihi jää historiaan, sillä sen aikana talousvaikeuksissa kärvistelevässä Suomessa päätettiin alentaa, vastoin kaikkia asiantuntijanäkemyksiä, Suomen jo entisestään matalaa yhteisöveroa. Lisäksi hallitus investoi satoja miljoonia euroja kaikkein suurituloisimpien ansiotuloverotuksen keventämiseen. 

Luukka kertoo, miksi nämä päätökset tehtiin. Primus motorina taustalla näyttää vaikuttaneen valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen.

Kirja kuvaa, miten Majanen lähetti hallitukselle huhtikuun 6. päivä “esimerkkihahmotelman kasvupaketista”. Paketissa Majanen esitti, että kaikkein hyväpalkkaisimpien käteen jäävää tuloa lisäävään marginaaliverojen alennukseen käytettäisiin 350 miljoonaa euroa. Hurjin kaikkein hyväosaisimpia hellivä ehdotus oli kuitenkin tämä: yhteisöveron lasku neljällä prosenttiyksiköllä 16 prosenttiin. Tämän Majasen ehdotuksen hintalappu Suomelle olisi ollut laskennallisesti 1,6 miljardia euroa. 

Tähän väliin pari faktaa:

• Yhteisöveron alennus ei nykytutkimuksen mukaan tuo kasvua. 
• Yhteisöveron alennusta on jo kokeiltu Suomessa ja tulokset tiedetään: valtiontaloudelle erittäin kallista, ei lisää investointeja.
• Suomen 20 prosentin yhteisövero on jo erittäin kilpailukykyisellä tasolla.
• Yhteisöveron alennus hyödyttää kaikkein eniten kaikkein varakkaimpia omistajia. 
• Valtiovarainministeriön omat asiantuntijat pitivät yhteisöveron alennusta tehottomana toimena. 

Luukan kirjan mukaan VM:n vastuuministeri Riikka Purran erityisavustaja Jussi Lindgren oli reagoinut Majasen ehdotukseen kysymällä, onko kyseessä VM:n vai kokoomuksen ehdotus. Lindgrenin reaktiota ei tarvitse ihmetellä.

“En tiedä, mitä virkakunnan sisällä tapahtui – se on jäänyt minulle mysteeriksi”, Lindgren kertoo kirjassa. Majasen ehdotuksen liikkeelle sysäämissä neuvotteluissa päädyttiin lopulta “kompromissina” kahden prosenttiyksikön yhteisöveron alennukseen. Tämä maksaa Suomelle suolaiset 800 miljoonaa euroa.

On tavallaan ihan ok, että poliitikot sekoilevat. On ymmärrettävä, että puolueet saattavat ajaa koko Suomen edun sijaan omien eturyhmiensä asioita. Mutta ministeriöltä ja sen korkeimmalta johdolta olisi suotavaa odottaa jonkinlaista tolkkua.

Yhteisöveron alennusta koskevat pykälät eivät ole vielä saapuneet eduskunnan käsittelyyn. Typerä päätös on syytä perua.