Kriittiset neuvottelut yritysvastuudirektiivin kohtalosta käynnissä

ANU KULTALAHTI

Kevät on taittunut kesäksi, mutta prosessi yritysvastuusääntelyn vesittämiseksi jatkuu EU:ssa. Komission kevään korvalla julkaiseman niin sanotun Omnibus I -ehdotuksen käsittely on edennyt EU-jäsenmaista koostuvassa neuvostossa puheenjohtajan kompromissiesityksiin ja Euroopan parlamentissa valiokuntakäsittelyyn. Vaikka jäsenmaiden johtajat ovat vaatineet EU-lainsäätäjiä saattamaan Omnibus I -ehdotuksen maaliin mahdollisimman nopeasti vuoden 2025 aikana, on neuvotteluissa vielä monta kriittistä kohtaa auki. 

Omnibus I -ehdotuksessaan komissio esittää vain vuosi sitten hyväksyttyyn yritysvastuudirektiiviin lukuisia vesityksiä. Komissiota varoitettiin jo etukäteen, että jos se avaa yritysvastuudirektiivin uusille poliittisille neuvotteluille on tuloksena kaaosta ja epävarmuutta vuosiksi eteenpäin. Sidosryhmät pelkäsivät myös, että mahdollisissa neuvotteluissa osapuolet nostaisivat keskusteluun muutosehdotuksia myös komission avaamien artiklojen ulkopuolelta. Juuri niin näyttää nyt käyvän. 

Sekä Ranskan että Saksan johtajilta on kuultu puheenvuoroja, joissa vaaditaan koko yritysvastuudirektiivin kuoppaamista. On mahdollista, että puskista tulleilla kaikkein radikaaleimmilla ehdotuksilla haetaan “vain” liikkumavaraa käynnissä oleviin neuvotteluihin. Koko direktiivin hautaaminen kun tarkoittaisi paluuta kansallisten yritysvastuulakien tilkkutäkkiin. Sitä tuskin kukaan oikeasti haluaa kaikille yhteisten, EU:n laajuisten pelisääntöjen sijaan. 

Vahingonkorvausvastuusta vaikea päästä sopuun – komission ehdotus aiheuttaa vain uusia ongelmia

Jäsenmaiden kesken käytävissä neuvotteluissa erityisen hankalaksi on toistaiseksi osoittautunut kannanmuodostus komission vahingonkorvausvastuuseen esittämiin muutoksiin. Komissio muun muassa esittää, että jäsenmaiden ei tarvitsisi enää säätää vahingonkorvausvastuusta yhteneväisesti ja että lainvalintaan liittyvä säädös poistettaisiin direktiivistä. Komissio on perustellut muutosehdotuksiaan muun muassa sillä perusteella, että niiden myötä vahingonkorvausvastuu perustuisi kansalliseen lainsäädäntöön, joka on yrityksille tuttu. Tämä käsitys on kuitenkin virheellinen, ja komission muutosehdotusten myötä sovellettavaksi voisi tulla tapauksesta riippuen käytännössä melkein minkä tahansa maan laki. 

Suomen näkemyksen vahingonkorvausta koskeviin muutosehdotuksiin pitäisi olla niin selvä kuin se meillä laaditussa sisäisesti ristiriitaisessa kannassa voi olla. Sekä hallitus että eduskunta ovat korostaneet osapuolten oikeussuojan toteutumisen tärkeyttä. Komission esittämistä muutosehdotuksista juuri niin sanottua lainvalintaa koskevan säädöksen poistolla olisi käytännössä uhrien oikeussuojaa heikentävä vaikutus kuten myös ehdotuksella poistaa järjestöjen mahdollisuudet edustaa uhreja oikeudessa. Analyysien mukaan komission esittämät muutosehdotukset ovat haitallisia myös yrityksille.

Vahingonkorvausvastuun lisäksi jäsenmaiden kannassa avoimena ovat edelleen muun muassa niin sanottua tier 1 -rajausta ja ilmastosiirtymäsuunnitelmien toimeenpanoa koskevat kohdat komission esityksessä. Vaikka jäsenmaiden yhteistä näkemystä on työstetty pitkin kevättä suorastaan hengästyttävään tahtiin näyttää tällä hetkellä vahvasti siltä, että sen viimeistely siirtyy nykyiseltä neuvoston puheenjohtajamaalta Puolalta Tanskalle. 

Parlamentissa osa suomalaismepeistä tärkeässä roolissa

Parlamentissa komission esitys on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. Kesän aikana viisi eri valiokuntaa laatii esityksestä mietinnön oikeudellisten asioiden valiokunnalle JURIlle, jolla on vetovastuu koko parlamentin kannanmuodostuksesta. Parlamentin kannan viimeistelevä äänestys on tällä hetkellä aikataulutettu lokakuulle. 

Valiokuntakäsittelyssä suomalaismepeistä Mika Aaltola (kok, EPP) ja Li Andersson (vas, The Left) ovat keskeisessä asemassa. Aaltola toimii asiassa esittelijänä kansainvälisen kaupan valiokunnassa, Andersson työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. He vastaavat tahoillaan näiden valiokuntien mietintöjen valmistelusta. 

Anderssonin laatima luonnos työllisyys ja sosiaalivaliokunnan mietinnöksi julkaistiin toukokuun lopulla. Luonnoksen esipuheessa Andersson kiittelee tavoitetta yritysten raportointivelvoitteiden yksinkertaistamiseksi mutta muistuttaa, että yksinkertaistaminen ei saa tarkoittaa laajamittaista sääntelyn purkamista ja voimassaolevan sääntelyn tavoitteiden vesittämistä. Yritysvastuudirektiivin osalta Andersson esittääkin, että huolellisuusvelvoitetta ei rajattaisi pääsääntöisesti vain toimintaketjujen ensimmäiseen portaaseen eikä velvollisuutta toimeenpanna ilmastosiirtymäsuunnitelmat poistettaisi direktiivistä. Andersson perustelee esityksiään muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja Euroopan keskuspankin suosituksilla. Lisäksi Andersson esittää, että jäsenmaiden kesken harmonisoidun vahingonkorvausvastuun takaava pykälä säilytettäisiin direktiivissä. Anderssonin luonnosta käsitellään valiokunnassa, ja muut valiokunnan jäsenet voivat tehdä siihen omia muutosehdotuksiaan.

Aaltola ei ole laatinut valiokuntakäsittelyn pohjaksi mietintöluonnosta vaan kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenet ovat tehneet muutosehdotuksia suoraan komission esitykseen. Seuraavaksi eri suuntiin vetävistä muutosesityksistä haetaan kompromisseja ja niistä neuvotellaan Aaltolan johdalla. 

Myös Aaltola itse on esittänyt muutoksia komission omnibus-esitykseen. Aaltolan omat muutosesitykset ovat osittain pienehköjä tarkennuksia, jotka eivät juurikaan muuta komission esityksen sisältöä. Osa Aaltolan muutosesityksistä kuitenkin veisi huolellisuusvelvoitetta komission esitystäkin kauemmaksi kansainvälisistä yritysvastuustandardeista. Aaltola muun muassa esittää, että yritykset keskittyisivät riskien syväanalyysissä sellaisiin vaikutuksiin, joihin niillä on eniten vaikutusvaltaa. Tämä on vastoin kansainvälisiä yritysvastuuperiaatteita, joiden mukaan yritysten tulee priorisoida vakavimmat vaikutukset. 

Oikeusasioiden valiokunnan esittelijän, ruotsalaisen Jörgen Warbornin mietintöluonnosta ei ole vielä julkaistu valiokunnan verkkosivuilla. Jörgen Warborn ja Aaltola kuuluvat parlamentissa samaan poliittiseen ryhmään EPP:hen. Se on parlamentin suurin ryhmä, ja siksi merkittävässä asemassa asian kuin asian käsittelyssä. Julkisuudessa Warborn on kuitenkin sanonut tavoittelevansa muun muassa yritysvastuudirektiivin soveltamisalan merkittävää supistamista ja kaikkien ilmastosiirtymäsuunnitelmia koskevien velvoitteiden kumoamista. Samoja linjauksia löytyy myös Warbornin juuri julkisuuteen vuotaneesta mietintöluonnoksesta. Vastaavaa tietoa liikkuu mediassa myös EPP tavoitteista puolueena. Näiden tietojen perusteella EPP:n tavoitteena on heikentää yritysvastuudirektiivia vielä komission esityksiä enemmän.

Vaikka meillä Suomessa aletaan jo valmistautua kesälomiin, kriittiset neuvottelut yritysvastuudirektiivin kohtalosta jatkuvat Brysselissä tälläkin viikolla. Finnwatch seuraa neuvotteluja ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että yritysvastuudirektiivi säilyy kunnianhimoisena.