Valitse kieli
Kuva: Xavier Robin/Flickr Creative Commons
PÄIVITYS 16.12: S-ryhmän sertifioitua suklaakonvehtitarjontaa koskevia lukuja on päivitetty. S-ryhmän valikoimissa on viisi sertifioitua suklaakonvehtirasiaa. Tämä vastaa noin kuutta prosenttia S-ryhmän suklaakonvehtirasioista.
Finnwatch varoittaa kuluttajia siitä, että vastuullisuussertifioitujen suklaakonvehtien määrä on painunut Suomen joulumarkkinoilla laskuun. S-ryhmän joulusesonkitarjonnassa on tänä jouluna tarjolla viisi sertifioitua suklaakonvehtirasiaa, mikä vastaa noin kuutta prosenttia koko suklaakonvehtirasiavalikoimasta. Vielä viime jouluna S-ryhmän valikoimista löytyi kahdeksan sertifioitua konvehtirasiaa.
Myös Keskolla on viime joulua vähemmän vastuullisia konvehtirasioita – kymmenen kappaletta, kun viime vuonna niitä oli yhteensä 14 kappaletta. Tämä tarkoittaa, että vajaa kahdeksan prosenttia suklaakonvehtirasioista on sertifioitu. Keskolle siirtyneiden Siwojen ja Valintatalojen valikoimassa on tänä vuonna yksi sertifioitu konvehtirasia. Tämä vastaa kymmentä prosenttia koko valikoimasta. Siwojen ja Valintatalojen valikoima vaihtelee kauppakohtaisesti, eikä jokaisesta liikkeestä välttämättä löydy sertifioitua konvehtirasiaa.
Vuoden petraajat ovat Lidl ja Stockmann. Lidl on jo useana vuonna tarjonnut eniten vastuullisuussertifioituja sesonkisuklaatuotteita. Tänä vuonna Lidlin kaikki oman merkin konvehtirasiat ovat sertifioituja, ja koko konvehtirasiavalikoimasta jopa 24 tuotetta, eli 52 prosenttia on sertifioitu.
Stockmannin jouluvalikoimasta löytyy 13 vastuullisuussertifioitua rasiaa. Stockmannin laajimmassa, Helsingissä sijaitsevassa tavaratalossa tämä vastaa vajaata 10 prosenttia kaikista myynnissä olevista konvehtirasiatuotteista.Viime vuonna yrityksen laajassa valikoimassa oli vain kuusi sertifioitua konvehtirasiaa. Stockmann kertoi Finnwatchille panostavansa vastuullisuussertifioidun suklaan hankintaan, ja yritys on päättänyt ottaa käyttöön UTZ-sertifioitua kaakaota Stockmannin oman merkin Choco-suklaissa.
Ensimmäistä kertaa Finnwatchin sesonkisuklaiden vastuullisuutta vertailevassa kyselyssä mukana olevan Tokmannin valikoimista löytyy seitsemän sertifioitua suklaakonvehtirasiaa. Luku vastaa noin yhdeksää prosenttia yrityksen koko konvehtivalikoimasta.
Kaakaon tuotannossa erityisesti Länsi-Afrikassa on merkittäviä ihmisoikeusriskejä kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöä. Yritykset voivat torjua riskejä käyttämällä tuotteissaan kolmannen osapuolen vastuullisuussertifioimaa kaakaota.
Viime vuonna nähty trendi yritysvetoisten vastuullisuusohjelmien käytöstä sertifikaattien sijaan näkyy entistä voimakkaammin Finnwatchin kyselyn tuloksissa. Finnwatch pitää kehityssuuntaa huolestuttavana ja kehottaa kuluttajia varovaisuuteen.
Finnwatch kritisoi jo edellisjouluna muun muassa Marabou-tuotemerkin omistavan Mondelez-yhtiön Cocoa Life -vastuullisuusohjelmaa. Cocoa Life on yrityksen oma ohjelma, eikä sen vuoksi vastaa kolmannen osapuolen sertifikaattijärjestelmää. Ohjelmaa ei esimerkiksi valvota kolmannen osapuolen tekemien kriteerien ja akkredoitujen auditointien kautta. Lisäksi ohjelman tuotantoa raamittavissa viidessä osa-alueessa sivuutetaan muun muassa työelämän oikeudet ja kaakaon ostohinnat.
– Yritysten omat vastuullisuusohjelmat eivät ole läpinäkyviä, ja niissä käytettävät kriteerit ovat epäselviä. Yritysten omat vastuullisuusohjelmat ovat tervetulleita sertifiointien vaikuttavuutta lisäävinä lisätoimenpiteinä. Ne eivät kuitenkaan voi korvata uskottavaa sertifiointia, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatch toivoo, että ketjut eivät korvaisi vastuullisuussertifioituja suklaatuotteita yritysomisteisten vastuullisuusohjelmien piiriin kuuluvilla tuotteilla. Vain kolmannen osapuolen valvonta mahdollistaa vastuullisen suklaatuotannon varmistamisen.
– Suklaan vastuullisuuden lisäämisessä kuluttaja on avainasemassa. Kehotamme ketjujen asiakkaita jättämään sertifioimattomat suklaatuotteet kauppaan, Vartiala sanoo.
Finnwatchin aiemmat sesonkisuklaavertailut:
Pääsiäissuklaa 2016 luettavissa täällä >>
Joulukonvehdit 2015 luettavissa täällä >>
Pääsiäissuklaa 2015 luettavissa täällä >>
Joulukonvehdit 2014 luettavissa täällä >>
Lisätietoa vastuullisuussertifikaateista täällä >>
Artikkelia on päivitetty 16.12. klo 13 S-ryhmän suklaakonvehtivalikoiman osalta. Yhden sertifioidun suklaakonvehtirasian sijaan S-ryhmällä on valikoimissaan viisi vastuullisuussertifioitua konvehtirasiaa.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Flickr Creative Commons/David Knight
Finnwatch arvioi tänään julkaistussa selvityksessään Suomen menettävän monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena vuosittain 430–1400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Määrä vastaa 10–31 prosenttia Suomen 4,5 miljardin euron yhteisöverotuotoista vuonna 2015.
– Arviohaarukan alinkin luku on erittäin suuri. Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumalla voitaisiin saada Suomelle merkittävästi lisää verotuottoja, sanoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Suomessa ei ole ennen arvioitu aggressiivisen verosuunnittelun vaikutuksia verotuottoihin. Finnwatchin arvio pohjaa keskeisimpiin aihetta koskeviin kansainvälisiin ja maakohtaisiin tutkimuksiin. Raportissa on analysoitu kattavasti eri tutkimusmenetelmien vahvuuksia ja heikkouksia.
– Parhaimmatkin aiemmat vaikutusarviot ovat suuntaa-antavia. Arviomme luotettavuuden parantamiseksi käytimme vaikutusten haarukointiin useita erilaisia menetelmiä ja aineistoja, kertoo raportin kirjoittajana toiminut tutkija Lauri Finér.
Verosuunnittelun vaikutuksia voitaisiin arvioida tarkemmin, jos yritysten tilinpäätöstiedot kaikista maista olisivat tutkijoiden käytössä.
– Verosuunnittelussa hyödynnetään alueita, joissa tilinpäätöstiedot on salattu. Verohallinnon luottamukselliset verotustiedot antaisivat jo nyt paremman pohjan tutkimukselle, jos ne otettaisiin tutkimuskäyttöön. Näin ei ole Suomessa toistaiseksi tehty, Finér toteaa.
Aggressiivisella verosuunnittelulla tarkoitetaan järjestelyjä, joilla monikansallinen yritys siirtää voittonsa pois varsinaisista liiketoimintamaistaan saavuttaakseen matalan verotuksen tason. Nykylainsäädäntö ei aina anna viranomaisille mahdollisuutta puuttua tällaisiin järjestelyihin. Eräät maat myös pitävät ongelmaa yllä tarjoamalla veroetuja siirretyille voitoille.
Finnwatch muistuttaa, että aggressiivisen verosuunnittelun haitalliset vaikutukset eivät rajoitu euromääräisiin veromenetyksiin.
– Verovälttelyn mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi investointipäätöksiin ja antaa kilpailuetua suuryrityksille pienempien kustannuksella, mistä syystä markkinat eivät toimi tehokkaasti. Vapaamatkustajat pakottavat muut maksamaan enemmän veroja, Telkki toteaa.
Finnwatch suosittaa, että kansainväliset suuryritykset velvoitetaan julkiseen maakohtaiseen veroraportointiin. Raporttien avulla pystyttäisiin arvioimaan huomattavasti luotettavammin aggressiivisen verosuunnittelun maailmanlaajuisia vaikutuksia. Tietoa tarvitaan, jotta ilmiöön voitaisiin puuttua tehokkaasti lakimuutoksilla.
– EU:ssa toimivat suuryritykset joutuvat jatkossa raportoimaan maakohtaiset verotiedot viranomaisille. Nämä raportit tulisi julkistaa, jotta ne saataisiin tutkijoiden käyttöön, Telkki kehottaa.
Suomessa julkinen maakohtainen veroraportointi tulee aloittaa valtio-omisteisista yhtiöistä.
– Suomi esiintyy kansainvälisillä areenoilla veroraportoinnin edelläkävijänä. Tosiasiassa valtionyhtiöiden veroraportointi on kuitenkin erittäin puutteellista, ja useat niistä ovat jääneet kiinni hyvinkin aggressiivisesta verosuunnittelusta, Telkki toteaa.
Finnwatchin tänään julkaistu raportti "Jäävuorta mittaamassa – Arvioita aggressiivisen verosuunnittelun laajuudesta Suomessa" on Finnwatchin ensimmäinen joukkorahoituksella tuotettu selvitys. Finnwatch keräsi yksityishenkilöiltä rahoituksen raporttiin sen jälkeen, kun järjestön julkiset rahoitusikkunat jäädytettiin vuonna 2015.
Lue raportti täällä >>
Lisätiedot:
Henri Telkki
Finnwatchin tutkija ja lakimies
p. 040 410 9710
email. henri.telkki (at) finnwatch.org
Lauri Finér
Tutkija
Tavoitettavissa tiistaina alkaen 15.11. klo 14 (Finér on tutkijavaihdossa Yhdysvalloissa).
p. + 1 352 283 5221 email. lauri.finer (at) helsinki.fi
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Suurin osa IOI Groupin öljypalmutilojen työntekijöistä on siirtotyöntekijöitä.
Suomalaisyrityksille palmuöljyä toimittanut malesialainen IOI Group on joiltain osin parantanut työolojaan, kertoo Finnwatchin tänään julkaistu seurantaraportti. Siirtotyöntekijät maksavat kuitenkin edelleen valtavia rekrytointimaksuja, osaa heistä on harhaanjohdettu rekrytoinnissa eivätkä kaikki tiloilla työskentelevät yllä edelleenkään minimipalkkaan.
– Työpaikan saamiseksi osa työntekijöistä on ottanut kotimaassaan velkaa, joka vastaa yli vuoden palkkaa. Ongelmaa pahentaa se, että useille työntekijöille on annettu Malesiassa odottavasta työpaikasta harhaanjohtavia tietoja, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Rekrytoinnin ongelmiin puuttuminen on koko Malesian palmuöljyteollisuuden suurin haaste, johon olisi tartuttava kiireellisesti.
– Työpaikasta annettavat väärät tiedot ja valtavat maksut voivat johtaa ihmiskauppaan ja pakkotyön kaltaisiin olosuhteisiin, Vartiala muistuttaa.
Finnwatch julkaisi ensimmäisen raportin IOI Groupin työoloista vuonna 2014, jolloin yritys toimitti palmuöljyä muun muassa Nesteelle ja Paulig-konsernille. Seurantaraportti kertoo, että jotkin asiat ovat menneet parempaan suuntaan.
– IOI on poistanut työsopimuksista muun muassa työtaisteluita rajoittavat kirjaukset, nostanut koeajalta maksettavan palkan minimipalkkatasolle ja lisännyt työntekijöiden koulutusta. Yritys korjasi epäkohtia myös Finnwatchin raportin teon aikana, Vartiala sanoo.
Finnwatch kiittää IOI Groupia myös siitä, että se toimi selvityksen teon aikana avoimesti.
Myös suomalaiset palmuöljyostajat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin, vaikka kumpikaan yrityksistä ei enää käytä IOI Groupia palmuöljytoimittajanaan. Neste on käynnistänyt useita ihmisoikeuksien huomioimista parantavia hankkeita, ja Paulig-konserni on jatkanut siirtymistä kohti sertifioitua palmuöljyä ja muita kasvirasvoja.
Finnwatch muistuttaa, että IOI Group ja sen työolot ovat johtavien palmuöljysertifiointien vastuullisuussertifioimia. Sertifiointijärjestelmien työelämän oikeuksia koskevissa kriteereissä ja valvonnassa onkin monia puutteita.
– Keskeisin ongelma sertifioinneissa on, etteivät ne tällä hetkellä puutu riittävästi rekrytoinnissa esiintyviin merkittäviin ihmisoikeusriskeihin.
Finnwatchin raportti Seurantatutkimus IOI Groupin öljypalmuviljelmillä Malesiassa on luettavissa täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin tänään julkaistu laaja selvitys tarkastelee työoloja Suomessa myytävän kahvin tuotannossa Brasiliassa, Intiassa ja Hondurasissa.
Kaikki Finnwatchin tutkimat kahvitilat ovat tuottaneet kahvia joillekin Suomessa toimiville paahtimoille, kuten Gustav Pauligille, Meiralle, Arvid Nordquistille ja Löfbergs Lilalle. Tiloilta löytyy ongelmia, kuten elämiseen riittämättömiä palkkoja, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, syrjintää ja valtavia rekrytointimaksuja.
– Hondurasissa alhaisten palkkojen aiheuttamat ihmisoikeusongelmat ovat johtaneet laajamittaiseen lapsityövoiman hyväksikäyttöön. Lapsityöläisiä tavattiin kaikilla tutkituilla, myös vastuullisuussertifioiduilla, tiloilla. Nuorimmat haastatellut työntekijät olivat vain 5–6-vuotiaita, kertoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Intiassa Pauligille kahvia tuottaneen Tata Coffeen tiloilla ongelmat liittyvät valtaviin rekrytointimaksuihin. Kausityöntekijät joutuvat maksamaan jopa kolmanneksen palkastaan työvoimavälittäjälle. Finnwatch muistuttaa, että kohtuuttoman korkeat rekrytointimaksut voivat pahimmillaan johtaa velkaorjuuteen, joka on yksi pakkotyön muoto.
Brasiliassa tutkituilla tiloilla on parhaimmat työolot, ja ne noudattivat pääsääntöisesti Brasilian lainsäädäntöä. Joitain ongelmia kuitenkin tavattiin: esimerkiksi Meiran alihankkija syrjii työntekijöiden mukaan systemaattisesti naisia rekrytoinnissa.
Vaikka Brasilian kahvisektorin työolot ovat parantuneet, Finnwatch kehottaa yrityksiä silti varovaisuuteen.
– Gustav Pauligille ja Meiralle kahvia toimittaneita vientiyrityksiä ja osuuskuntia on voitu yhdistää tiloihin, joiden Brasilian viranomaiset ovat todenneet teettäneen työtä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa, sanoo Kultalahti.
Finnwatch kiittää suomalaisia kahvialan toimijoita siitä, että ne ovat ilahduttavasti lisänneet vastuullisuussertifioidun kahvin tarjontaa. Vertailussa parhaiten pärjäsivät Arvid Nordquist ja Kesko, joiden kaikki omat kahvimerkit ovat vastuullisuussertifioituja. Myös Gustav Paulig, Löfbergs Lila ja SOK ovat asettaneet itselleen melko tiukkoja tavoitteita sertifioituun raaka-aineeseen siirtymisestä. Lidl Suomen vastuullisuustavoitteet eivät vakuuta kunnianhimollaan, Meiralta ja Tuko Logisticsilta ne puuttuvat täysin.
Vaikka Finnwatch suosittelee kahvitoimijoille vastuullisuussertifioidun kahvin käyttöä, se muistuttaa, että sertifioinneissa on vielä paljon parannettavaa.
– Myös tutkimillamme sertifioiduilla tiloilla oli isoja ongelmia. Sertifioinnit ja erinäiset kahviteollisuuden vastuullisuushankkeet ovat sivuuttaneet erityisesti kahvitilojen palkkatyöntekijöihin liittyviä ongelmia, joihin niiden tulisi kiireellisesti puuttua, Kultalahti toteaa.
Pyyhkeitä Finnwatchilta saavat myös trendikkäät pienpaahtimoiden kahvit, joita markkinoidaan usein vastuullisena "suorakauppana". Finnwatch katsoo, että määritelmältään epämääräisen suorakaupan väitetty vastuullisuus perustuu pelkkään luottamukseen ja heppoisiin oletuksiin.
Finnwatchin raportti Vain muruja kahvipöydältä – Suomessa myytävän kahvin sosiaalinen vastuullisuus on ladattavissa täältä >>
Lisätietoja:
Anu Kultalahti
tutkija
044 719 3096
anu.kultalahti (a) finnwatch.org
Finnwatchin tutkijana toiminut Andy Hall on saanut poikkeuksellisen laajaa kansainvälistä tukea tiistaina Thaimaassa annetun tuomion myötä.
YK:n korkein ihmisoikeuselin OHCHR arvostelee tiedotteessaan oikeuden päätöstä ja toteaa, että ihmisoikeuspuolustajan tuomitsemisen sijaan Finnwatchin raportin löydökset olisi pitänyt tutkia riippumattoman tahon toimesta. Lisäksi OHCHR:n Thaimaan paikallisosasto ilmaisi huolensa ihmisoikeuspuolustajia vastaan nostettujen syytteiden yleistymisestä Thaimaassa. Tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan täällä >>
Yli 1 500 yritystä Euroopassa edustava Foreign Trade Association kritisoi tiedotteessaan Andy Hallin tuomiota toteamalla, että se on surullinen vastaisku ihmisoikeuksille. FTA korosti, että ihmisoikeuksia puolustavien ja työolojen parantamiseksi työskentelevien järjestöjen sananvapautta ei missään nimessa tulisi rajoittaa. Tiedote on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen työjärjestö ILO tyrmää Andy Hallin tuomion. ILO muistuttaa lausunnossaan, että Finnwatchin raportin löydökset eivät ole uniikkeja vaan myös ILO on useaan otteeseen raportoinut Thaimaan siirtotyöntekijöiden työelämän oikeuksien loukkauksista. ILO katsoo, että tuomio voi pahimmillaan heikentää tutkijoiden, ihmisoikeusjärjestöjen ja siirtotyöntekijöiden itsensä halua tuoda julkisuuteen Thaimaassa tapahtuvia työriistotapauksia. Lausunto on luettavissa täällä >>
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Andy Hallin tuomio on suuri takaisku Thaimaan työelämän oikeuksien loukkauksia kartoittavalle tutkimus- ja raportointityölle. HRW:n mukaan sanansaattajan rankaisemisen sijaan Thaimaan hallituksen tulisi tutkia siirtotyöläisiin kohdistuvat työelämän oikeuksien loukkaukset ja painostaa yrityksiä kunnioittamaan työelämän oikeuksia. HRW:n lausunto on luettavissa täällä >>
Amnesty International toteaa lausunnossaan, että Thaimaan on otettava vakavasti velvollisuutensa suojella ihmisoikeuspuolustajia, eikä antaa yritysten ohjata oikeusjärjestelmäänsä hiljentääkseen ne, jotka tuovat esille ihmisoikeusrikkomuksia. Amnesty International kertoo, että Andy Hallia vastaan nostettuja kunnianloukkaussyytteitä käytetään yleisesti hiljentämään ihmisoikeusrikkomuksia julki tuovia tahoja. Lausunto on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen lakimieskomissio International Commission of Jurists sanoo tiedotteessaan olevansa pettynyt Andy Hallin saamaan tuomioon. ICJ vaatii Thaimaata muuttamaan lainsäädäntöään kansainvälisten standardien mukaisiksi niin, että ne suojelisivat sananvapautta. Tiedote on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen yritysten, ammattiliittojen ja järjestöjen liittouma Ethical Trading Initiative kritisoi Andy Hallin tuomiota. ETI:n mukaan Andy Hallilla on ollut merkittävä rooli siirtotyöntekijöiden epäoikeudenmukaisten työolojen esiintuomisessa. ETI:n tiedote on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen kuljetustyöväen liitto ITF tuomitsee Andy Hallin saaman tuomion. ITF kertoo tiedotteessaan, että Andyn syyttämisen sijaan Natural Fruitin toiminta ja Finnwatchin raportin löydökset olisi tullut tutkia kolmannen tahon toimesta. ITF:n mukaan Andy tuomittiin kyseenalaisten lakien puitteissa kyseenalaisella tavalla. Tiedote on luettavissa tääll >>
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
