Valitse kieli
Suomeen broilertuotteita valmistavilla tehtailla tavataan vakavia työelämän oikeuksien loukkauksia Thaimaassa. Erilaisilla rekrytointiin liittyvillä maksuilla velkaannutetuilta työntekijöiltä oli suurimmassa osassa tehtaita takavarikoitu henkilökohtaisia asiakirjoja, kuten passeja ja työlupia. Finnwatchin ja Swedwatchin tänään julkaistu selvitys paljastaa Thaimaan broilerteollisuuden karut työolot.
– Kohtuuttomat rekrytointiin liittyvät maksut yhdistettynä työntekijöiden henkilökohtaisten asiakirjojen takavarikoimiseen viittaavat pahimmillaan pakkotyöhön, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatch tutki neljän thaimaalaisen broileria tuottavan yrityksen tehtaita Thaimaassa. Tehtaat kuuluvat Charoen Pokphand Foods (CPF)-, Laemthong-, Centaco- ja Saha Farms -konserneihin.
S-ryhmän, Lejoksen, Sodexon ja Finduksen tuotteisiin broileria tuottava CPF erottui edukseen, vaikka senkin tehtailta tavattiin ongelmia muun muassa sosiaaliturvaan liittyen. Työoloiltaan heikommilla tehtailla ongelmia oli enemmän. Esimerkiksi Centaco-konserniin kuuluvalla tehtaalla työvoimavälittäjät tekevät mielivaltaisia pidätyksiä työntekijöiden palkoista. Laemthong-konsernia epäillään oikeudessa työntekijöiden työlupiin ja viisumeihin liittyvistä väärennöksistä, ja Saha Farms -yhtymään kuuluva tehdas peri työntekijöiltä maksuja suojavarusteiden käytöstä.
Työoloiltaan heikoimpien yritysten tuotteita Suomessa markkinoivat Snellman-konserniin kuuluva Snellman Pro, TTM Food Import, Dencon Foods ja Euro Poultry.
– Työntekijät raportoivat hyvin samanlaisia ongelmia lähes kaikilla tutkituilla tehtailla. Näyttää selvältä, että lihatuotteiden maahantuojien työoloja koskeva valvonta on pettänyt, Vartiala sanoo.
Finnwatchin selvityksen mukaan useat thaimaalaista broileria maahantuovat yritykset asettavat alihankintaketjulleen ihmisoikeuksia koskevia vastuullisuusvaatimuksia. Vaatimukset ovat kuitenkin usein epämääräisiä eikä niiden toteutumista valvota uskottavasti. Kuluttajan on vaikea selvittää lihatuotannon vastuullisuutta, eikä asiakas usein edes tiedä syövänsä Thaimaasta tuotua broileria. Prosessoiduissa tuotteissa lihan alkuperää ei tarvitse kertoa. Kuluttajien vastuun sijaan Finnwatch peräänkuuluttaakin päättäjien vastuuta.
– Thaimaalainen broileri on jälleen yksi esimerkki siitä, että yrityksille tulee asettaa sitova ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite.
Työelämän oikeuksien kunnioittaminen tulisi huomioida elintarviketurvallisuutta koskevan laadun rinnalla. Huolestuttavin tilanne on niillä yrityksillä, jotka eivät kerro avoimesti alihankkijoitaan. Kansainvälinen Subway-ketju oli ainoa yritys, joka ei kertonut edes mistä maasta sen markkinoima broiler tulee. Kaikkia thaimaalaista broileria tuottavia alihankkijoita ei saatu selville myöskään Dr. Oetker Suomen ja Finduksen osalta. Findus kertoi vain yhden tavarantoimittajansa, vertailussa parhaiten pärjänneen CPF:n, nimen.
Finnwatchin raportti Työtä tarjolla velaksi - työolot Thaimaan broileriteollisuudessa on luettavissa täällä >>
Swedwatchin englanninkielinen raportti Trapped in the Kitchen of the World on luettavissa täällä >>
This document has been produced with the financial assistance of the European Union. The contents of this document are the sole responsibility of Finnwatch and can under no circumstances be regarded as reflecting the position of the European Union.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Itä-Pasilan Lidl
Finnwatch ja Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) ovat käynnistäneet valokuvakampanjan, jolla kannustetaan Lidl-kauppaketjua lisäämään toimintansa avoimuutta ja vastuullisuutta. Järjestöjen tavoitteena on kerätä Lidlin pääkonttoriin Saksaan toimitettavaan valokuvavetoomukseen kuva kaikista Suomen 147 Lidl-myymälästä.
– Lidl on ainoa Suomessa toimiva valtakunnallinen päivittäistavarakaupan ketju, joka ei anna tietoja alihankintaketjustaan. Haluamme kertoa Lidlin pääkonttorille, että salakähmäisyys ei sovi Suomeen, sanoo Finnwatchin toiminnanjohta Sonja Vartiala.
– Samaan aikaan kun muiden avoimesti toimineiden kaupan alan yritysten alihankintaketjuista on löytynyt vakaviakin ongelmia, Lidl on onnistunut salailun avulla väistämään julkisuuden valokeilan, toteaa Eetin toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila.
Monen muun suomalaisen kauppaketjun tavoin Lidl kuuluu Business Social Compliance Initiative BSCI-vastuullisuusaloitteen jäseniin. BSCI:n jäsenet ovat sitoutuneet valvomaan ja kehittämään vastuullisuuttaan. Järjestöt muistuttavat, että ilman avoimuutta vastuullisuuslinjausten paikkansa pitävyyttä on mahdotonta arvioida. Avoimuus on keskeistä yritysvastuun toteuttamisessa.
Yritystoiminnan vastuullisuutta tutkiva Finnwatch on pyytänyt Lidliltä alihankkijatietoja jo vuosia – tuloksetta. Tietojen pimittämisestä arvosteltu Lidl on vedonnut kilpailullisiin syihin sekä omiin kansainvälisiin linjauksiinsa. Yritys jättäytyi pois myös ministeriöiden, järjestöjen ja kaupan kesken kesällä solmitun ihmisoikeusvastuuta koskevan yhteisen näkemyksen allekirjoittamisesta.
– Lidl on yksi maailman suurimmista päivittäistavarakaupan ketjuista. Julkinen paine Suomessa on tärkeää, ja me voimme edistää muutosta koko kansainvälisessä ketjussa, Ylä-Anttila kannustaa.
Kampanjaan voi osallistua lähettämällä kuvan Lidl-myymälästä verkkosivulle http://finnwatch.tumblr.com tai postaamalla sen Twitteriin hashtagilla #lidlläpinäkyväksi.
Kampanja on osa kansainvälistä kaupan oman merkin tuotteiden vastuullisuuteen keskittyvää Supply Cha!nge -hanketta.
This document has been produced with the financial assistance of the European Union. The contents of this document are the sole responsibility of Finnwatch and can under no circumstances be regarded as reflecting the position of the European Union.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Valtiovarainministeriö ja hallitus esittävät, että suomalaiset voisivat hallintarekisteröidä osakeomistuksensa moniportaiseen ketjuun siten, että tietoa osakkeiden todellisesta edunsaajaomistajasta ei enää olisi mahdollista selvittää.
Järjestöt vastustavat hanketta, sillä se heikentäisi merkittävästi osakeomistusten julkisuutta nykyisestä. Tällä hetkellä suomalaisen sijoittajan omistukset kirjataan arvo-osuustilille, josta on nähtävissä arvopaperin todellinen omistaja.
Järjestöt ovat huolissaan lainvalmistelun avoimuudesta ja riippumattomuudesta, jotka ovat edellytyksiä demokraattiselle, yhteiskunnan kokonaisetua palvelevalle päätöksenteolle. Valtiovarainministeriö on esittänyt hallintarekisteriuudistuksen puolesta useita harhaanjohtavia väitteitä, jotka myötäilevät yksipuolisesti hallintarekisteristä hyötyvän pankkisektorin kannanottoja. Kertomatta ja punnitsematta on puolestaan jätetty muun muassa lakia vastustavien viranomaisten, oikeusministeriön ja kansalaisjärjestöjen argumentit.
Toisin kuin valtiovarainministeriö väittää, EU:n arvopaperikeskusasetuksen ei voida yksikantaisesti sanoa edellyttävän Suomea luopumaan nykyisestä, suoraan omistamiseen perustuvasta järjestelmästä omien kansalaistensa osalta.
Väite siitä, että avoimuus jotenkin lisääntyisi hallintarekisteröinnin myötä, on perätön, sillä asia on juuri päinvastainen. Media, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset jäisivät vaille omistajatietoa, eikä julkisuusvajetta korjaa veroviranomaisten automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen tulevaisuudessa. Keskeiset lainvalvojat Suomessa poliisi, valtakunnansyyttäjä ja verohallinto ovat yksiselitteisesti todenneet esitetyn hallintarekisterin aiheuttamat riskit ja että niiden tiedonsaanti vaikeutuu. Anonyymi omistajuus tulisi edesauttamaan rahanpesua, korruptiota ja veronkiertämistä muiden kustannuksella.
Omistusten ketjuttamisen ja salaamisen mahdollistaminen aiheuttaa myös systeemisen riskin lähteen arvopaperimarkkinoilla. Tällainen kehitys vahingoittaa tasapuolista ja tervettä kilpailua sekä markkinoiden tehokkuutta ja avoimuutta.
Kansainvälisesti ollaan kulkemassa kohti uudistuksia, joilla tähdätään nykyistä läpinäkyvämpään omistajuuteen. Suomessa ei voida ottaa nyt askelta taaksepäin. Kun suoraomistusmarkkinat ovat kasvamassa, Suomen nykyinen avoin omistajamalli tulee nähdä valttina, jota voi markkinoida muulle maailmalle ja kehittää edelleen omistajatietojen julkisuudesta tinkimättä ja sitä lisäämällä.
Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden edustajat:
Omar El-Begawy
Puheenjohtaja
Attac ry
Anna Ylä-Anttila
vt toiminnanjohtaja
Eettisen kaupan puolesta ry
Henri Telkki
Tutkija ja lakimies
Finnwatch ry
Pauliina Saares
Kehityspoliittinen asiantuntija
Kepa ry
Kirsi Peltola
Lasten oikeuksien neuvonantaja
Pelastakaa Lapset ry
Thomas Wallgren Puheenjohtaja
Reilu Vero ry
Erkki Laukkanen
Asiantuntija
Transparency International Suomi ry
Joonas Pekkanen
Hallituksen jäsen
Avoin ministeriö ry
Open Knowledge Finland ry
Lisätietoja seuraavilta henkilöiltä:
Henri Telkki, henri.telkki (at) finnwatch.org, 040 410 9710
Erkki Laukkanen, erkki.laukkanen (at) transparency.fi, 040 5321777
Omar El-Begawy, omar.elbegawy (at) attac.fi, 040 504 3561
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Annina Mannila
Finnwatchin seurantaraportti kertoo työelämän oikeuksien polkemisen jatkuvan sairaalakäsineitä tuottavassa Siam Sempermed -tehtaassa Thaimaassa. Tehtaan valmistamia sairaalakäsineitä käytetään sairaanhoitopiireissä ympäri Suomen.
Työntekijähaastatteluihin perustuva raportti kertoo tehtaan pitävän hallussaan työntekijöiden matkustusasiakirjoja, asettavan pakollisia tuotantotavoitteita sekä vähentävän siirtotyöntekijöiden palkoista suuria asiakirjamaksuja.
– Osa siirtolaisista on ollut tehtaan työoloihin niin tyytymättömiä, että he ovat karanneet tehtaalta paperittomina, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Osa aikaisemmin havaituista ongelmista on kuitenkin korjattu: työntekijät saavat palkkakuitit ja työsopimukset nyt omalla kielellään, sairaslomien saaminen on helpompaa ja laittomat irtisanomiset on haastateltujen mukaan lopetettu. Finnwatch on seurannut Siam Sempermed -tehtaan työoloja vuodesta 2013.
– Siam Sempermedissä valmistettuja käsineitä Suomessa markkinoiva OneMed on auditoinut aktiivisesti tehdasta ja vaatinut tehtaan itävaltalaiselta osaomistajalta toimenpiteitä. Auditoinneilla ei kuitenkaan ole päästy käsiksi ongelmien syihin. Nyt tarvitaan enemmän vuoropuhelua suoraan thaimaalaisen tehtaan, ostajien ja kansalaisjärjestöjen kesken, Vartiala toteaa.
Finnwatchin raportti kertoo ongelmista myös Berner Medicalin markkinoimien Ansell-yrityksen valmistamien sairaalakäsineiden tuotannossa Malesiassa. Julkiselle sektorille käsineitä tuottava Ansellin tehdas muun muassa takavarikoi työntekijöiden passeja, teettää pakotettuja ylitöitä sekä rajoittaa työntekijöiden liikkumista. Tiedot perustuvat ruotsalaisten julkisten hankkijoiden teettämään auditointiin.
Finnwatch muistuttaa, että sosiaalisesti vastuulliset hankinnat ovat Suomessa vasta alkutekijöissään.
– Julkisten hankintojen vastuullisuuteen tulisi kiinnittää Suomessa paljon enemmän huomiota. Suomessa syyllistämme kuluttajia tuotteiden vastuullisuudesta, mutta unohdamme samalla miljardeilla veroeuroilla tehtävät hankinnat.
Julkisten hankintojen vastuullisuudesta käytävä keskustelu on erittäin ajankohtaista juuri nyt, sillä syksyn aikana eduskunta käsittelee Suomen hankintalain kokonaisuudistusta.
– Suomen tulee säätää EU:n hankintadirektiiveihin sisältyvä sosiaalilauseke sitovaksi niin, että kaikissa julkisissa hankinnoissa huomioitaisiin jatkossa ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä lisäisi myös kotimaisten tuotantoyritysten kilpailukykyä, Vartiala muistuttaa.
Finnwatchin seurantaraportti on ladattavissa täällä >>
Finnwatchin vuona 2014 julkaistu Huolenpitoa käsistä, ei työntekijöistä -raportti on ladattavissa täällä >>
Lisätiedot
Sonja Vartiala
sonja.vartiala (a) finnwatch.org
044 568 7465
Finnwatch ry
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin käynnistämä joukkorahoituskampanja on kerännyt viidessä päivässä yli 14 000 euroa.
Järjestö hakee rahoitusta tutkiakseen yritysten verovälttelyn aiheuttamaa verovajetta sekä kehitysyhteistyövaroilla toimivien yritysten vastuullisuutta.
– Jo yli 700 ihmistä on tehnyt päätöksen rahoittaa tutkimustoimintaamme. Olemme iloisia siitä, että kaltaisemme vahtikoiran toiminta nähdään tärkeänä ja säilyttämisen arvoisena, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatchin joukkorahoituskampanjan tavoitteena on kerätä 60 000 euroa kahteen tutkimusraporttiin. Aikaa varojen keräämiseen on 90 päivää. Kerättävä rahamäärä vastaa summaa, jonka Finnwatch on vuosittain saanut ulkoministeriön nyt jäädytetystä viestintä- ja globaalikasvatustuesta. Joukkorahoituksella paikataan hallituksen kehitysyhteistyöleikkausten aiheuttamaa lovea Finnwatchin budjetissa.
– Hallituksen päätös leikata rajusti kansalaisjärjestöjen rahoitusta samalla kun se siirtää valtavia summia rahaa yritysten kehitysyhteistyöhankkeisiin on epäoikeudenmukainen. Tämä on hallitukselta ideologinen valinta, Vartiala sanoo.
– Tavallisten kansalaisten tuen ansiosta hallitus ei onnistu ajamaan toimintaamme alas, vaan työmme jatkuu.
Lisätiedot:
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
044-5687465
Finnwatch ry
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
