Valitse kieli
Kuva: Flickr Creative Commons/crosby_cj
Euroopan komissio on ryhtynyt voimakkaisiin toimiin Thaimaan kalastusteollisuuden ongelmiin puuttumiseksi. Komissio antoi Thaimaalle eilen kuusi kuukautta aikaa tehdä korjauksia maan kalastuslainsäädäntöön sekä tehostaa kalastusalusten valvontaa. Komission Thaimaalle antama keltainen kortti on vakava varoitus ja voi johtaa jopa kalatuotteiden vientikieltoon EU-alueelle.
Komission mukaan Thaimaan lainsäädäntö, kalastusvalvonta sekä rangaistuskäytännöt ovat puutteellisia. Laittoman kalastuksen ongelmakohtia ovat muun muassa ekologisesti kestämättömien kalastusmenetelmien käyttö, laittomilla kalastusalueilla kalastus sekä uhanalaisten kalakantojen pyytäminen.
Komission keltaisella kortilla ja Thaimaan puutteellisella kalastusteollisuuden valvonnalla on voimakas yhteys myös paljon huomiota saaneisiin ongelmiin thaimaalaisten kalastusalusten työoloissa.
– Aluksilla on tavattu ihmiskauppaa, pakkotyötä ja muita työelämän oikeuksien loukkauksia jo vuosikymmenien ajan. Thaimaan hallitus ei valvo kalastusalusten toimintaa eikä laivoilla työskenteleviä siirtotyöntekijöitä suojella, sanoo siirtolaisjärjestö Migrant Worker Rights Network MWRN:n puheenjohtaja Sein Htay.
Thaimaa on yksi maailman suurimmista kalatuotteiden valmistajista ja näin ollen merkittävä kalatuotteiden viejä kansainvälisille markkinoille. Arvioiden mukaan maa vie EU-alueelle vuodessa noin 575–730 miljoonan euron arvosta kalatuotteita. EU:n kattavalla vientikiellolla olisi siis mittavia vaikutuksia Thaimaan kalastusteollisuudelle.
– Thaimaan hallituksen tulee ryhtyä pikaisiin toimiin ongelmien ratkaisemiseksi. Hallituksen ja työnantajien tulisi aidosti kuunnella siirtolaisia. Muuten vaarana on, että ongelmia yritetään ratkaista kosmeettisesti puuttumatta niiden syihin, Sein Htay toteaa.
Finnwatch muistuttaa, että vakavia työelämän oikeuksiin liittyviä ongelmia esiintyy Thaimaassa myös muilla teollisuuden aloilla. Komission on otettava ihmisoikeudet huomioon kun Thaimaan ja EU:n välisiä vapaakauppaneuvotteluita jatketaan.
Finnwatchin tutkimuksiin ja artikkeleihin Thaimaan teollisuudesta voi tutustua täällä >>
Finnwatch työskentelee Thaimaassa siirtolaisjärjestö Migrant Worker Rights Networkin kanssa ulkoasiainministeriön tuella >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Flickr Creative Commons/Via Tsuji
Aggressiivisesti verojaan vältteleviä yrityksiä on vaadittu suljettavaksi pois julkisista hankinnoista. Samaan aikaan hankintalain on kuitenkin nähty rajoittavan veronmaksun vastuullisuutta vaativien kriteerien asettamista. Finnwatch kävi läpi hankintalain ja uusien hankintadirektiivien mahdollisuudet verovastuullisuuden huomiomiseen ja tarjoaa tänään julkaistussa raportissa suosituksia hankkijoille ja poliittisille päättäjille.
Finnwatchin mukaan ongelmana on, etteivät hankkijat ole välttämättä tietoisia kaikista niistä keinoista, joilla ne voisivat edistää toimittajiensa verovastuullisuutta.
– Hankintalainsäädäntö ei kiellä verovastuukriteereitä, vaan asettaa niiden käytölle puitteet. Puitteista johtuen vain osaa kriteereistä voidaan käyttää, osaa vain joissakin hankintamenettelyvaiheissa ja osaa ei lainkaan, toteaa Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Finnwatchin mukaan yritystä ei voida sulkea pois julkisesta tarjouskilpailusta alueellisen veroparatiisikytkennän perusteella, koska se syrjisi EU:n sisämarkkinaoikeuden vastaisesti esimerkiksi luxemburgilaista yritystä. Sen sijaan hankinnan toimittajalta voisi edellyttää esimerkiksi maakohtaista veroraportointia ja tietoja sen todellisista omistajista. Tällaisenkaan ehdon lainmukaisuudesta ei ole kuitenkaan täyttä oikeusvarmuutta.
– Juridisesti turvallisinta on esittää ehto aluksi vapaaehtoisena esimerkiksi hankintasopimuksessa ja muuttaa se sitovaksi tietyssä siirtymäajassa, Telkki neuvoo.
Hankintayksiköiden tulee olla valmiita käyttämään joitakin kriteereitä myös sitovina hankintamenettelyn eri vaiheissa ja näin olla valmiita testaamaan niiden lainmukaisuutta tuomioistuimessa.
– Poliittiset päättäjät voivat tukea hankkijoita ottamaan tietoisen juridisen riskin oikeuskäytännön saamiseksi, Telkki toteaa.
Muita Finnwatchin raportissa esiteltäviä keinoja ovat muun muassa hankinnan suunnitteluvaiheen riskikartoitukset, hankintojen pilkkominen pienempiin osiin pk-yritysten osallistamiseksi tarjouskilpailuun sekä toimittajan tasetta koskevat vaatimukset. Myös innovatiivisia keinoja, kuten kuntalaisille avoimia tietokantoja julkisia palveluita tuottavien yritysten verovastuulinjauksista ja maakohtaisista raporteista suositetaan käytettäväksi.
Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n uusien hankintadirektiivien täytäntöönpanoon liittyvää lakiuudistusta. Finnwatchin mukaan kansallisessa laissa tulisi selkeyttää, että kaikkia yhteiskuntavastuun kriteereitä – myös taloudellisia ja veronmaksuun liittyviä – voidaan periaatteessa käyttää kriteereinä hankintoja tehtäessä.
– Yhteisillä verovaroilla ei tule tukea aggressiivisesti veroja vältteleviä yrityksiä, Telkki sanoo.
Lisätiedot: Henri Telkki
Tutkija ja lakimies
Finnwatch ry
040 410 9710
henri.telkki (at) finnwatch.org
Finnwatchin raportti "Kohti veroparatiisivapaita ostoja – Miten veronmaksun vastuullisuus voidaan huomioida julkisissa hankinnoissa?" on saatavilla täällä >>>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
IOI Groupin tila Malesiassa. Kuva: Finnwatch
Kuukausia jatkuneet erimielisyydet Finnwatchin ja maailman johtavan palmuöljysertifioinnin RSPO:n välillä ovat yhden askeleen lähempänä ratkaisua. Tänään julkistetussa lausunnossa ja raportissa RSPO vahvistaa Neste Oilin alihankkijan tiloilta löytyneen laittoman alhaisia palkkoja.
Finnwatch raportoi liian alhaisista palkoista jo syyskuussa 2014, mutta RSPO on ennen tätä päivää kiistänyt laittomuudet sertifioimillaan IOI Groupiin kuuluvilla palmuöljytiloilla Malesiassa. Finnwatch arvosteli RSPO:ta puutteellisista auditoinneista viimeksi maaliskuussa julkaistussa seurantaraportissaan.
RSPO:lle lisäauditointeja toteuttanut British Standards Institution BSI tuo tänään julkaistussa raportissaan esiin useita ongelmia IOI Groupin palkkojen lainmukaisuudessa. BSI:n palkkoja koskevat löydökset ovat linjassa Finnwatchin syyskuussa 2014 julkistaman raportin kanssa.
Finnwatch kiittää BSI:tä palkkaan liittyvien ongelmien yksityiskohtaisesta selvittämisestä ja vaatii toimenpiteitä IOI Groupilta.
– IOI:n tulee nyt toimia vastuullisesti ja maksaa Malesian hallituksen linjauksen vastaisesta koeajasta, siihen liittyvästä liian alhaisesta vuosilomapalkasta ja muista syistä maksamatta jääneistä palkoista siirtotyöntekijöille taannehtivasti asianmukainen korvaus koron kera, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo.
Tänään julkaistussa raportissa IOI kertoo maksaneensa puuttuneita palkkoja takaisin jo yhdellä Finnwatchin tutkimalla tilalla, Pamol Barat Estatella. Finnwatch vaatii maksamattomia palkkoja takaisin kaikille alipalkkauksesta kärsineille IOI:n työntekijöille.
BSI:n raportissa nostetaan esiin myös mahdollisuus valittaa IOI:n palkoista paikallisille viranomaisille. Finnwatch kannustaa IOI:ta ilmoittamaan palkkauskäytännöistään itse Malesian viranomaisille ja toivoo yritykseltä palmuöljyä ostavia Neste Oilia ja Pauligia esittämään saman toiveen alihankkijalleen.
RSPO sertifioi 18 prosenttia kaikesta maailman palmuöljystä. Finnwatch pitää RSPO:n tänään julkaistua lausuntoa ja lisäselvitystä erittäin tervetulleena ja toivoo auditointien laadun paranevan kaikilla RSPO:n sertifioimilla tiloilla.
– Mikäli RSPO:n normaaleissa auditoinneissa puututaan jatkossa tehokkaammin työelämän oikeuksien loukkauksiin, voidaan vaikuttaa positiivisesti tuhansien haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden elämään, Vartiala toteaa.
Lähes kaikki palmuöljyn vastuullisuuteen huomiota kiinnittäneet suomalaisyritykset käyttävät vastuullisuusvalvonnassa hyväkseen RSPO:ta. Palmuöljyä on arviolta joka toisessa pakatussa ruokatuotteessa ja noin 70 prosenttia kaikesta kosmetiikasta sisältää palmuöljyä. Palmuöljystä valmistetaan myös liikenteen polttoaineita.
Finnwatchin RSPO:n auditointikäytäntöjä arvostellut seurantaraportti “Viidakon uudet lait” on saatavilla täältä >>
Finnwatchin alkuperäinen raportti “Viidakon lait” on saatavilla täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kaikki Lidlin Favorina-pääsiäismunat on Utz-sertifioitu. Kuva: Finnwatch/CC
Finnwatch vertaili kauppaketjujen valikoimassa olevien pääsiäismunien vastuullisuutta. Lidl voitti muut ketjut jälleen selvin luvuin tarjoamalla ylivoimaisesti eniten vastuullisuussertifioituja vaihtoehtoja. Edellisen kerran Lidl vei voiton vuoden 2014 lopulla joulukonvehtien vastuullisuudesta tehdyssä vertailussa.
Lidlin sesonkivalikoimassa olevista pääsiäismunista noin 60 prosenttia on sertifioitu UTZ-sertifikaatilla. Kaikilla Lidlin omalla merkillä myytävillä Favorina-pääsiäismunilla on kaakaon UTZ-sertifikaatti. S-ryhmällä, Ruokakeskolla, Suomen Lähikaupalla ja Stockmannilla ei ole lainkaan valikoimissa vastuullisuussertifioituja pääsiäismunia.
– Tulos on muiden ketjujen osalta surkea. Kaakaon tuotannon erittäin vakavat lapsityövoimaan ja ihmiskauppaan liittyvät ongelmat ovat kaikkien tiedossa, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo.
Ketjuista lupaillaan, että tulevaisuudessa asia on toisin. S-ryhmän hankintapäällikkö Päivi Nyström kertoo vastuullisen suklaan olleen viime aikoina paljon esillä toimittajaneuvotteluissa. Sertifioitujen tuotteiden osuuden oletetaankin kasvavan tulevina sesonkeina.
Pääsiäismunia etsivän vastuullisen kuluttajan kannattaa sillä välin suunnata Lidliin tai tyytyä niukkaan valikoimaan muita pääsiäissuklaita. Rainforest Alliance -sertifioituja Maraboun pääsiäissuklaarakeita löytyy lähes kaikkien kauppaketjujen valikoimasta. K-ryhmän isoista marketeista löytyi myös Reilu kauppa -sertifioituja suklaatipuja.
Sertifioitu Maraboun Non Stop -pääsiäisrae löytyy lähes kaikkien ketjujen valikoimista. Kuva: Finnwatch/CC
Suklaamunakaupan suurin kansainvälinen brändi, Ferreron omistama Kinder, kertoi Finnwatchille suklaansa sisältävän yhteensä 30 prosenttia Utz-, Rainforest Alliance ja Reilu kauppa -sertifioitua kaakaota. Tuotesertifiointia ei Kinderiltäkään löydy.
Ferrero on julkisesti kertonut pyrkivänsä sertifioimaan käyttämänsä suklaan vuoteen 2020 mennessä.
– Vuosikausien päähän asetettu vastuullisuustavoite on OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevan ohjeiston vastainen. Ohjeisto kehottaa yrityksiä puuttumaan lapsityövoiman hyväksikäyttöön viipymättä tehokkaimmilla mahdollisilla keinoilla. On hyvä, että jotain on jo tehty, mutta tahti on aivan liian hidas, Vartiala sanoo.
Epäselvät ja harhaanjohtavat vastuullisuusväitteet lisääntymässä
Finnwatchin selvityksen aikana törmättiin suklaavalmistajien erilaisiin vastuullisuusväitteisiin, joihin ei löytynyt katetta pakkauksissa olevista sertifiointimerkeistä.
Ketjujen Finnwatchille antamissa vastauksissa mainittiin vastuullisuuden takeena muun muassa kaakaoyritysten omat vastuullisuushankkeet Quality Cocoa for a Better Life ja Source Trust. Myös pääsiäissuklaata Suomessa markkinoiva Belfine kertoo verkkosivuillaan sertifiointien ulkopuolisesta vastuullisuusohjelmasta.
– Yritysten omista vastuullisuusohjelmista ja -projekteista kertovat logot ovat löytäneet tiensä myös kuluttajapakkauksiin. Nämä eivät vastaa kolmannen osapuolen sertifiointeja ja suhtaudumme kuluttajia harhaan johtaviin merkintöihin ja vastuuväittämiin erittäin kriittisesti, Vartiala toteaa.
Finnwatch neuvoo vähittäiskauppiaita ja kuluttajia suosimaan vain yleisesti tunnustettuja kolmannen osapuolen sertifiointeja, jotka ovat esimerkiksi sertifiointialan itsevalvontaelimen Iseal Alliancen jäseniä. Kuluttajat voivat vertailla eri järjestelmiä myös kansainvälisellä Standard Map -työkalulla. Yritykset voivat Finnwatchin mukaan tehdä omia vastuullisuushankkeita, mutta niillä ei tule pyrkiä korvaamaan uskottavaa valvontaa.
Osa suklaatoimijoista kertoo myös ostavansa Utz-, Rainforest Alliance- tai Reilu kauppa -sertifioitua kaakaota vaikka niiden tuotteissa ei ole kuluttajalle näkyvää sertifiointimerkkiä. Todisteeksi yritykset toimittivat Finnwatchille esimerkiksi tuotantolaitoskohtaisen, ns. chain of custody -sertifioinnin. Finnwatch pitää epämääräisten ja vaikeasti todennettavissa olevien vastuullisuusväitteiden lisääntymistä ongelmallisena.
– On hyvä, että vastuullisesti tuotetun kaakaon käyttöä helpotetaan. Kääntöpuolella on kuitenkin väärinkäytösten lisääntyminen ja sertifiointijärjestelmien vesittyminen. Kuluttajien ja jälleenmyyjien on voitava erottaa sertifioidut tuotteet ei-sertifioiduista tuotteista, Vartiala sanoo.
Riegelein valmistaa sertifioituja ja ei-sertifioituja pääsiäissuklaita. Kuva: Finnwatch/CC
This document has been produced with the financial assistance of the European Union. The contents of this document are the sole responsibility of Finnwatch and can under no circumstances be regarded as reflecting the position of the European Union.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin hallitus on hyväksynyt Kuluttajaliiton yhdistyksen uudeksi jäsenjärjestöksi. Kuluttajaliiton myötä Finnwatchin jäsenjärjestöjen lukumäärä nousee kymmeneen.
– Eettisen ja kestävän kulutuksen edistäminen on Kuluttajaliiton yksi keskeisistä substanssisektoreista. Eettistä kuluttamista on hankala vahvistaa maassamme, jos yritysten yhteiskuntavastuu ei jatkuvasti parane, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling.
Yritysten rooli ihmisoikeuksien kunnioittamisessa sekä ekologisen ja taloudellisen kestävyyden varmistamisessa on kasvanut merkittävästi. Yritysvastuukysymykset kuuluvatkin yhä useamman kansalaisjärjestön toimintakenttään.
– Finnwatch edustaa laajasti kansalaisyhteiskuntaa ja on keskittynyt erityisesti yrityksiin ja päättäjiin vaikuttamiseen. Yhteistyö Kuluttajaliiton kanssa lisää yhdistyksen mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan myös kuluttajiin, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo.
Kuluttajaliitto haluaa Finnwatchin jäsenyydellä olla tukemassa järjestön toimintaa.
– Haluamme luoda entistä vahvemman siteen ja yhteisen rintaman Finnwatchin kanssa eettisen kuluttamisen ja yritysten yhteiskuntavastuun vahvistumisen puolesta, Beurling toteaa.
Finnwatch on kansalaisyhteiskunnan perustama järjestö, joka muuttaa yritysten toimintaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi. Yhdistys on kansainvälisesti tunnustettu yritysvastuun asiantuntija, joka tuo suomalaisen lisäarvon kansainväliseen yritysvastuukeskusteluun.
Kuluttajaliiton lisäksi Finnwatchin jäsenjärjestöihin kuuluvat Kirkon Ulkomaanapu, Kepa, Kehys, Eettisen kaupan puolesta, Attac, Solidaarisuus, Dalitien Solidaarisuusverkosto, Maan Ystävät ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
