Valitse kieli
Finnwatchin uudeksi tutkijaksi on valittu FM Anu Kultalahti. Kultalahti on työskennellyt yli 10 vuotta Amnesty Internationalin kansainvälisessä sihteeristössä keskittyen erityisesti Itä-Aasian ihmisoikeustilanteeseen. Vuosina 2013 - 2014 Kultalahti työskenteli Amnestyn kansainvälisen sihteeristön Itä-Aasian aluetoimiston tutkijana Hongkongissa.
Anu Kultalahti työskentelee Finnwatchissa Ihmisarvoisen työn ohjelman tutkijana. Ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen rahoittama ohjelma keskittyy työelämän oikeuksiin.
Kuva: Flickr Creative Commons/Kiki Follettosa
Euroopan komissio julkaisi tänään uudistuspaketin vastauksena muun muassa taannoiseen ”Luxleaks”-skandaaliin, joka koski Luxemburgin verohallinnon ulkomaisille yrityksille tehtailemia ennakkoveropäätöksiä. Luottamuksellisten päätösten avulla monikansalliset yritykset ovat välttyneet maksamasta veroja miljardien eurojen edestä koti- ja toimintavaltioissaan.
Veroavoimuuden uudistuspakettia odottavat joutuvat kuitenkin pettymään, sillä komission esittämät toimet merkitsevät vain pientä edistysaskelta. EU:n jäsenvaltioiden verohallintojen on tulevaisuudessa vaihdettava keskenään automaattisesti tietoja veropäätöksistään, jotta veron kiertämiseen voitaisiin puuttua tehokkaammin.
– Tämä on hyvä asia, mutta veropäätökset eivät olisi edelleenkään julkisesti saatavilla. Tietojen luottamuksellisuus estää mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa valvomasta laajemmin suuryritysten aggressiivista verosuunnittelua, toteaa Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
On huomattava myös, että verotietojenvaihto rajoittuu Euroopan unioniin, minkä vuoksi tietoja ei saada esimerkiksi yhdysvaltalaisyhtiöistä. Verohallinnot kehittyvissä maissa jäävät ilman tietoja veropäätöksistä, joiden avulla ne voisivat puuttua EU-maiden kautta niiden veroja välttelevien yritysten toimiin.
– Muilta osin komission julkaisema uudistuspaketti sisältää lähinnä lupauksia tulevasta. Toivottavaa on, että lupauksilla olisi tällä kertaa enemmän katetta, Telkki toteaa.
Komissio aikoo muun muassa tutkia muita mahdollisia veroavoimuutta lisääviä toimia, arvioida verovälttelystä aiheutuvan verovajeen määrää veropoliittisten toimien pohjaksi sekä julkaista kesällä toimintasuunnitelman yritysverotuksen kehittämiseksi EU:ssa.
– Verotietojenvaihdon lisäksi tarvitaan todellista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Erityisesti maakohtainen veroraportointi tulisi ulottaa koskemaan kaikkia suuryrityksiä, Telkki katsoo. Nyt komissio lupaa vasta selvittää tällaisen velvoitteen vaikutuksia.
Komission tulisi sitoutua uudistamaan EU:n vero-oikeutta perustavalla tavalla. EU:ssa tulisi arvioida nykyisten verosääntöjen haittavaikutuksia EU-maiden ja kehittyvien maiden peropohjiin. Vaikutusarvioinnin pohjalta tulee esittää konkreettisia toimia kansalaisia ja valtioita yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevan verolainsäädännön kehittämiseksi.
Finnwatchin aiempi kirjoitus ”Luxleaksista” on luettavissa täällä >>>
Lisätiedot:
Henri Telkki
Tutkija ja lakimies Finnwatch ry
040 410 9710
henri.telkki (at) finnwatch.org
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Vartijoiden tarkastuspiste IOI:n tilalla. Vuonna 2014 Finnwatch kritisoi IOI:ta mm. työntekijöiden vapaan liikkumisen estämisestä.
Finnwatchin syyskuussa 2014 julkaisema palmuöljyn vastuullisuutta käsitellyt raportti on johtanut työolojen parantamiseen Neste Oilin ja Pauligin alihankkijan IOI Groupin tiloilla. Finnwatch kiittää tänään julkaistussa raportissa jo tehdyistä toimenpiteistä, mutta katsoo, etteivät ne ole vielä kaikilta osin riittäviä.
– Finnwatchin raportin seurauksena IOI Group on muun muassa luopunut kritisoimastamme koeaikakäytännöstä. Tämän johdosta yrityksen uusien siirtotyöntekijöiden alkupalkka nousee noin 30 prosenttia, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
IOI Group on myös poistanut lakko-oikeutta rajoittavan kirjauksen työsopimuksista sekä antanut siirtotyöntekijöille työsopimukset näiden omalla kielellä.
– Muutos on tärkeä, sillä aikaisemmin siirtolaiset eivät ymmärtäneet työehtoja, Vartiala sanoo.
Finnwatch katsoo, että IOI:n tulee edelleen parantaa siirtotyöntekijöiden työoloja muun muassa varmistamalla, että vähintään minimipalkkaa maksetaan aina kahdeksan tunnin työpäivästä. IOI:n tulee puuttua myös sen käyttämien rekrytointiyritysten toimintaan siirtotyöntekijöiden kotimaassa.
– IOI on vastuussa siitä, että siirtotyöntekijät saavat oikean kuvan tarjotuista työtehtävistä eivätkä joudu maksamaan rekrytointimaksuja työpaikan saamiseksi. Yrityksen tulee kantaa itse rekrytoinnnin kustannukset eikä siirtää niitä haavoittuvassa asemassa olevien siirtolaisten harteille, Vartiala toteaa.
Kansainväliset palmuöljysertifioinnit RSPO ja ISCC eivät saa Finnwatchin tänään julkaistussa seurantaraportissa kiitosta. Vaikka sertifiointijärjestelmät ovat löytäneet tiloilta minimipalkkoja alhaisempia palkkoja ja huonoja rekrytointikäytäntöjä, ne ovat julkisissa lausunnoissaan todenneet IOI:n toimineen lakien ja sertifiointijärjestelmien kriteerien mukaisesti.
– RSPO:n ja ISCC:n työelämän oikeuksia koskevissa valvontamekanismeissa on vielä paljon kehitettävää. Tämä on tärkeä tieto palmuöljyä ostaville suomalaisyrityksille, jotka ovat käytännössä ulkoistaneet työolojen valvonnan näille sertifiointijärjestelmille.
Finnwatch odottaa Neste Oilin omaa toimintasuunnitelmaa työelämän oikeuksien huomioimisesta yrityksen alihankintaketjuissa ja jatkaa työolojen seuraamista plantaaseilla. Suomen valtion enemmistöomisteinen Neste Oil on merkittävä toimija globaaleilla palmuöljymarkkinoilla ja se ostaa 1–2 prosenttia kaikesta maailmalla tuotettavasta palmuöljystä.
– Odotamme edelleen toimenpiteitä myös Suomen valtiolta. Hallituksen iltakoulun päätöksessä on luvattu asettaa ihmisoikeusriskeistä raportointi pakolliseksi valtio-omisteisille yrityksille. Käytännön toimenpiteet kuitenkin puuttuvat edelleen, Vartiala muistuttaa.
Finnwatchin seurantaraportti on ladattavissa täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Thaimaan vientiteollisuus työllistää arviolta 2-4 miljoonaa siirtotyöntekijää. Suurin osa siirtotyöntekijöistä on kotoisin Myanmarista ja Kambodzasta. Vaikka siirtotyöntekijät muodostavat merkittävän osa Thaimaan työvoimasta, heidän työelämän oikeuksiaan rikotaan ja heitä syrjitään usein systemaattisesti. Thaimaan lyhytjänteinen ja puutteellinen maahanmuuttopolitiikka heikentää siirtotyöläisten asemaa entisestään rajoittamalla siirtotyöntekijöiden mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa vapaasti sekä altistamalla heidät rekrytointiyritysten ja korruptoituneiden virkamiesten hyväksikäytettäviksi.
Finnwatch ja thaimaalainen kansalaisjärjestö Migrant Worker Rights Network (MWRN) ovat aloittaneet kolmen vuoden yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa siirtotyöntekijöiden kykyä neuvotella työehdoista sekä parantaa siirtotyöntekijöiden elämänlaatua Thaimaassa.
– Siirtotyöntekijöillä on harvoin pääsy valituskanaviin ja heiltä puuttuu sekä kyky että itseluottamus neuvotella paremmista työehdoista. MWRN pyrkii parantamaan siirtotyöntekijöiden asemaa Thaimaassa, sanoo järjestön puheenjohtaja Sein Htay.
Hankkeen puitteissa toteutetaan muun muassa tutkimustyötä koskien siirtotyöntekijöiden työoloja Euroopan markkinoille tuotteita tuottavissa thaimaalaisissa vientiyrityksissä, koulutetaan työntekijöitä työelämän oikeuksista, annetaan lainopillista neuvontaa sekä vahvistetaan MRWN:n hallinnollista kapasiteettia ja rekrytoidaan järjestölle uusia jäsenmaksua maksavia jäseniä. Hankkeen myötä perustetaan myös uusi MWRN:n toimisto Songkhlan lääniin Etelä-Thaimaaseen vuoden 2015 aikana. Suomen ulkoministeriö rahoittaa kolmen vuoden yhteistyöhanketta.
– Finnwatch haluaa tukea ja vahvistaa siirtotyöntekijöitä edustavien ääntä Thaimaassa. Hanke voimaannuttaa siirtotyöntekijöitä vahvistamalla ruohonjuuritason järjestäytymistä, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Hankekumppanit tekevät yhteistyötä luodakseen neuvotteluyhteyden yrityksien ja siirtotyöntekijöiden välille. Hanke yhdistää Thaimaan ruohonjuuritason järjestötoiminnan tukemisen sekä työntekijöiden työehtoneuvottelukapasiteetin vahvistamisen Euroopassa tapahtuvaan mediatyöhön ja yritysvastuuseen keskittyvään vaikuttamistyöhön.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Siirtotyöntekijän kädet: Palmuöljyn kerääminen on kovaa työtä. Kuva: Finnwatch
Palmuöljytuotannon työelämän oikeuksia pyritään edistämään kansalaisjärjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen ja muiden asiantuntijoiden yhdessä laatimilla periaatteilla ja niihin liittyvällä toimeenpano-ohjeistuksella. Finnwatch ja 27 muuta organisaatiota ovat laatineet tällä viikolla julkaistut periaatteet kansainvälisellä yhteistyöllä. Työssä on ollut mukana myös monia palmuöljyn tuottajamaissa toimivia kansalaisjärjestöjä.
– Palmuöljytuotannon työelämän oikeudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Nyt julkaistut periaatteet ovat hyvä keino viedä keskustelua ja käytännön toimenpiteitä eteenpäin, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatchin vuoden 2014 syksyllä julkaisema Viidakon lait -raportti toi esiin vakavia ongelmia valtio-omisteisen Neste Oilin alihankintaketjuissa. Yrityksen alihankkija, malesialainen IOI Group, takavarikoi plantaaseilla työskentelevien siirtotyöntekijöiden passeja, maksoi minimipalkan alittavia palkkoja ja rajoitti järjestäytymisvapautta. Nyt julkaistavat periaatteet ja ohjeisto pureutuvat juuri plantaasien työntekijöiden työoloihin.
– Toivomme, että yritykset sitoutuvat periaatteisiin ja vievät niiden toimeenpanoa eteenpäin myös kansainvälisissä palmuöljyn sertifiointijärjestelmissä kuten ISCC:ssä ja RSPO:ssa.
Suomalaiset käyttävät päivittäin runsaita määriä palmuöljyä. Palmuöljyä löytyy esimerkiksi kasvirasvalevitteistä, kosmetiikasta sekä pakatusta tai uppopaistetusta ruoasta. Palmuöljyä saattaa tulla tankanneeksi myös autoonsa. Suomen valtio-omisteinen Neste Oil on yksi maailman suurimmista palmuöljyn ostajista.
Lataa periaatteet: Free and Fair Labor in Palm Oil Production: Principles and Implementation Guidance >>
Periaatteet ovat saatavilla myös indonesian kielellä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
