Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
SONJA FINÉR
Orpon hallituksen aikeet laskea yritysten voitoista maksettavaa yhteisöveroa ovat herättäneet kovaa kritiikkiä. Talousasiantuntijat arvostelevat hanketta kalliiksi, (sittemmin takkinsa kääntänyt) valtiovarainministeriö ei ole nähnyt veronkevennykselle tarvetta ja veromuutoksen on arveltu lisäävän verosuunnittelua. Tutkijat taas ovat tutkineet asiaa ja kertoneet toimen olevan tehoton keino edistää talouskasvua. Kasvuyritykset katsovat, ettei kaavailtu veroale hyödytä niitä.
Hallitukselta ei ole juuri kuultu perusteluja sille, miksi muut ovat väärässä ja hallitus oikeassa. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin raotti viestipalvelu X:ssä ajatteluaan jakamalla eilen A-studiossa vierailleen Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotheruksen pointteja.
- Isoilla monikansallisilla yhtiöillä on kykyä näyttää tulosta, vaikka heti ensimmäisenä vuonna enemmän Suomessa, jos täällä veroaste on edullisempi kuin jossain muissa maissa.
Suomeksi tämä tarkoittaa, että Suomi pyrkisi yhteisöveroalennuksella veroparatiisiksi. Veroparatiisit ovat maita, jotka houkuttelevat yrityksiä siirtämään kirjanpidollisia voittojaan kyseisen maan verotuksen piiriin ilman, että mitään todellista liiketoimintaa siirtyy ko. maahan. Ne ovat siis parasiitteja, jotka yrittävät kupata verotuloja niiltä mailta, joissa yritysten tosiasiallista toimintaa harjoitetaan.
Jos katsotaan asian periaatteellista puolta, olisi kyseessä järisyttävä muutos Suomen linjaan. Suomi on pohjoismaisena hyvinvointivaltiona vuosikausia pyrkinyt estämään kansainvälistä voitonsiirtoa ja verovälttelyä. Tämä on ollut paitsi moraalinen valinta, myös Suomen oman edun mukaista. Nyt kun Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on kriisiytynyt ja tarvittaisiin entistä kipeämmin kansainvälistä yhteistyötä, Suomi tekisi avauksen aggressiivisen verokilpailun käynnistämisestä. Mielenkiintoista.
Veroparatiisistrategian käyttöönoton ajankohta olisi muutenkin mielenkiintoinen. Kansainvälisesti on nimittäin juuri sovittu ja otettu käyttöön 15 prosentin minimiyhteisövero. Suomen veroparatiisistrategian raamit ovat siis kaventuneet lähes olemattomiin. Verokilpailua ei myöskään juurikaan käydä nimellisillä verokannoilla, vaan erilaisilla lähes nollaverotukseen tähtäävillä verohuojennuksilla. Jos me oikeasti haluamme ryhtyä kuppaamaan muiden maiden verotuloja, meidän pitäisi rakennella ihan toisenlaisia instrumentteja.
Muut maat eivät myöskään ole typeryksiä. Voitonsiirron estämiseen on kehitetty viimeisen 15 vuoden aikana valtava määrä toimia. Liian mataliin verokantoihin puututaan muun muassa väliyhteisölaeilla, siirtohinnoittelusäännöksillä ja korkovähennysrajoituksilla. Ajat, jolloin yritykset tuosta noin vain “näyttivät enemmän tulosta” toisessa maassa, ovat olleet jo pitkään ohi. Toki verojärjestelmässä on edelleen puutteita, joita Suomen kannattaisi korjata sen sijaan, että Suomi pyrkii imuroimaan muiden maiden verotuloja näitä porsaanreikiä hyödyntäen.
- Pienet yritykset lisäävät käyttömenojansa ja niiden liikevaihto kasvaa. VATT tutkinut edellisen yhteisöveroalen osalta.
On totta, että VATT:n tutkimuksessa havaittiin aiemman veromuutoksen kasvattaneen jonkin verran pienten yritysten liikevaihtoa ja kuluja. Tällä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta kasvuun, jota hallitus veronkevennyksillään tavoittelee. Siihen tarvittaisiin investointeja.
Se, mikä jää kokonaan sanomatta, on VATT:n tutkimuksen toinen pääviesti: “Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja“.
- Vaikutus investointien lisääntymisestä. Hyöty ei välttämättä tule tämän hallituskauden aikana, vaan vasta seuraavien ja sitä seuraavien aikana.
Yritysten etujärjestöt ovat jokaisen veroalen yhteydessä väittäneet investointien lisääntyvän ja lupailleet veronalennusten maksavan itse itsensä. Jälkikäteen näille väitteille on löydetty vain vähän katetta. EK yritti todistella omia väitteitään vuonna 2017, lobattuaan historiallisen miljardeja maksaneen yhteisöveroalennuksen vuonna 2014. Sen selvitys kärsi ikävän mahalaskun, kun sen lähdeaineistoa alettiin perata tarkemmin, ja EK joutui myöntämään, ettei massiivinen veroale lisännyt verotuloja eikä rahoittanut itse itseään. EK:n ekonomisti Penna Urrila kirjoitti selvitysjupakan jälkipyykissä: “Selvennyksen vuoksi siis vielä kerran: myöskään EK ei ole missään vaiheessa väittänyt yhteisöveronkevennyksen rahoittaneen itse itsensä, saati lisänneen verotuloja.”
Vuodet ovat taas vierineet, ja varmaan lobbarit toivovat, ettei kukaan enää muista vanhoja juttuja. Mutta me täällä Finnwatchissa muistamme.
Ja kun hyvinvointialueilla painitaan leikkausten kanssa, kansalaisten ostovoima mataa ja velkaantuminen on ennätyskorkealla, en malta olla siteeraamatta ekonomisti John Maynard Keynesiä. “'The long run is a misleading guide to current affairs. In the long run we are all dead.”
Lisäksi Purra vetoaa siihen, että Suomen yrittäjien mukaan yrittäjät kannattavat veronalennuksia. Aivan varmasti kannattavat.
Kettu saapui valtioneuvoston juhlahuoneistoon hattu kourassa. Se oli hyvin hyvin huolissaan kanojen lajityypillisen käytöksen rajoittamisesta, ja sillä oli lakiehdotus valmiiksi mietittynä. Hallituksen tulisi poistaa kanaloista ovet. Tukena ketulla oli Kettujen tutkimuslaitoksen valmistelema selvitys, jossa lueteltiin pitkä lista ovien poiston hyötyjä.
Toivotan päättäjillemme viisautta kehysriiheen.
